1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. päihdetyö

Päihdeongelmaiset tuovat Ruusulankatu 10:een Helsingissä poliisin melkein joka päivä – Talon entinen toimitusjohtaja arvostelee: “He ymmärtävät liikaa”

Päihdehuollon entisen vaikuttajan Jorma Soinin mukaan Ruusulankatu 10:n toiminta ei ole koskaan ollut sellaista kuin sen olisi pitänyt olla. Nykyjohto pitää Soinin näkemyksiä vanhanaikaisina.

Ruusulankatu 10 julkisivu. Kuvaa on muokattu sumentaen Sininauhasäätiön asiakkaiden kasvoja heidän yksityisyydensuojansa takia. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Asunnottomia ja päihteidenkäyttäjiä majoittavan ja auttavan Sininauhasäätiön entinen toimitusjohtaja Jorma Soini kritisoi Ylelle kovin sanoin Sininauhasäätiön omistaman Ruusulankatu 10:n nykyistä toimintaa.

Ruusulankatu 10 on Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva kerrostalo, jossa asuu noin 100 nuorta päihteidenkäyttäjää ja entistä asunnotonta.

– Ruusulankadun toiminta ei ole koskaan ollut sellaista, kuin sen olisi pitänyt olla, Soini sanoo.

Hänen ideastaan Ruusulankadun kiinteistö ostettiin aikanaan Sininauhasäätiölle.

Sininauhasäätiön entinen toimitusjohtaja Jorma Soini kritisoi Helsingissä sijaitsevan Ruusulankatu 10:n toimintapoja. Soini on nyt jo eläkkeellä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Soini on nyt jo eläkkeellä, mutta hän ehti olla päihdetyössä yli kolmekymmentä vuotta, suuren osan ajasta Sininauhasäätiössä ja Sininauhaliitossa. Soini kertoo, että hänen aikanaan säätiö kasvoi nykyisenlaisekseen.

– Minulla on ollut näppini tukevasti pelissä lähes kaikissa yksiköissä, joita Sininauhasäätiöllä nykyään on.

Kymmenen vuotta sitten perustetun Ruusulankadun toimintaa Soini ei enää ollut käynnistämässä. Siitä hänellä onkin sanottavaa.

Soinin mielestä Ruusulankadulla ymmärretään asukkaita liikaa, ja tästä kertoo myös Ruusulankatu 10:n ympärillä käytävä keskustelu.

– Aina saa lukea talon ulkopuolella käytävästä kaupasta. Se kertoo siitä, että talossa on ongelmia.

Soini seuraa taloa koskevaa uutisointia edelleen: naapurusto valittaa toiminnasta ja media on julkaissut tietoja siitä, kuinka usein poliisi käy talossa. Ruusulankatu 10:ssä on tehty myös yksi henkirikos vuonna 2017..

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön ylikomisario Jarkko Lehtinen kertoo, että viimeisen vuoden aikana poliisi on käynyt Ruusulankatu 10:ssä 237 kertaa. Se on enemmän kuin joka toinen päivä.

Käyntien määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosien aikana. Vuonna 2017 poliisi kävi talossa yli 300 kertaa.

Soinin mielestä poliisi käy talossa edelleen liian usein. Hänen mukaansa syynä on se, ettei Ruusulankatu toimi, ja siksi ongelmat pursuavat kadulle.

– Olen tehnyt pitkän uran päihdehuollossa ja minulla on käsitys siitä, että se vaatii todella paljon. Ruusulankadun nykyiset työntekijät eivät ole tottuneet näihin asioihin.

Soinin mukaan syynä on se, että nykyiset työntekijät ovat kaikki sosiaalialan osaajia.

– He ovat hyviä työntekijöitä omalla sektorillaan, mutta ottaen huomioon Ruusulankatu 10:n asukasrakenteen, he ovat liikaa ymmärtäjiä, Soini sanoo.

Soinin mielestä sosiaalityöntekijän koulutus opettaa ymmärtämistä, kuuntelua ja sovittelua.

– Sitten tulee tilanteita, kun tämä ei enää riitä, vaan asumista pitää alkaa raamittaa ja luoda sääntöjä. Silloin tarvitaan toisenlaista osaamista.

Nykyjohto: Soinin ajatukset vanhanaikaisia

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen on hämmästynyt Soinin kritiikistä.

– Arvostan kyseisen lausunnon antajaa kovasti, mutta vähän kuulostaa vanhanaikaiselta.

Karvosen mukaan tuloksia on saatu nykyisellä, vähän yli kymmenen vuotta toiminnassa olleella, niin sanotulla asunto ensin -toiminnalla paljon enemmän aikaan. Asunnottomuus on laskenut Suomessa.

Vielä yli kymmenen vuotta sitten Suomessa oli yli 10 000 asunnotonta ja viitisen vuotta sitten 8 000 – 9 000. Nyt asunnottomia on 4 300. Hallituksen tavoite on puolittaa määrä vuoteen 2023 mennessä ja nujertaa kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

– Aikaisemmin lähdettiin siitä, että asuminen piti ansaita. Sitten todettiin, ettei asunnottomuus sillä poistu, Karvonen sanoo.

Hän kertoo, että hoitajat Sininauhasäätiön yksiköissä ovat erittäin hyvin koulutettuja. He ovat saaneet lähihoitajan peruskoulutuksen ja erikoistuneet lisäksi päihde- ja mielenterveyskuntoutuijen kanssa toimimiseen.

– Osa asukkaistamme on sanonut hoitajillemme, että he ovat ensimmäisiä ei-viranomaisia aikuisia, joiden kanssa he ovat koskaan puhuneet, Karvonen sanoo.

Sininauhasäätiön nykyinen toimitusjohtaja Kimmo Karvonen hämmästelee entisen toimitusjohtajan krittiikkiä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Poliisi tai vartiointiliike käyvät Karvosen mukaan Ruusulankadulla usein, koska he ovat sopineet, että asioihin puututaan matalalla kynnyksellä.

Hyvin usein poliisikäynnit liittyvät Karvosen mukaan siihen, että talon asukas ja tämän vieras ovat kauniisti sanottuna eri mieltä asioista.

– Vieraat ovat yleensä sellaisia, joilla itsellään ei ole asuntoa ja heidän käytöksensä on usein hieman mutkikkaampaa.

Karvosen mielestä Soinin väite, että heidän yksiköissään ymmärretään liikaa asukkaita on myös vanhanaikainen.

– Eikö heitä pidäkin ymmärtää? Jos heitä ei ymmärrettäisi, niin kuinka heitä voitaisiin kuntouttaa?

Karvosen mukaan tilastot osoittavat, että menetelmät toimivat. Keskimäärin 10 – 15 prosenttia asukkaista kuntoutuu vuoden aikana ja pääsee asumaan omaan asuntoon.

– Ongelma Helsingissä on, ettei täällä ole tarjolla asuntoja heille, jotka ovat kuntoutuneet.

"Miksi sosiaalisia talonmiehiä ei enää ole?"

Entinen toimitusjohtaja Jorma Soini sanoo, että hän kritisoisi Ruusulankadun nykyistä linjaa, vaikka olisi siellä edelleen töissä.

Soini vetoaa siihen, että ennen Ruusulankatua hän oli avaamassa ja perustamassa samanlaista yksikköä Vallilaan, Mäkelänkatu 50:een. Tämä yksikkö on nimeltään Pessi ja edelleen Sininauhasäätiön hallinnassa.

Asukkaat Pessissä ovat ja olivat samankaltaisia kuin Ruusulankadulla ja heitä on myös suunnilleen yhtä paljon. Ruusulankadulla asukkaat ovat hieman nuorempia kuin Pessissä. Samankaltaisuus kuitenkin loppuu tähän.

– Ruusulankadulla ei haluttu ammentaa Mäkelänkadun Pessin osaamista ja kokemusta.

Soini kertoo, että Mäkelänkadun yksiköstä erityisen tekivät niin sanotut sosiaaliset talonmiehet. He olivat tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka asuivat päihteidenkäyttäjien joukossa samassa talossa, yksi pariskunta kussakin kerroksessa.

Soini oli vaimonsa kanssa yksi näistä pariskunnista, normaalin henkilökunnan lisäksi. Soinin mukaan sosiaaliset talonmiehet olivat koko järjestelmän ydin.

Jorma Soini asuu tätä nykyä merikontista tehdyssä asunnossa Tuusulassa. Hän sanoo, että merikontit voisivat tulevaisuudessa olla yksi keino poistaa asunnottomuutta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Arvostetuimpia olivat Soinin mukaan vartijan koulutuksen saaneet sosiaaliset talonmiehet, koska heillä oli taito hoitaa akuutit tilanteet.

– He ymmärsivät vain määrättyyn rajaan asti, ja sitten oli vain toimittava.

Sama malli olisi Soinin mukaan pitänyt ehdottomasti siirtää Ruusulankadulle. Malli toi yksikköön lisää henkilökuntaa, jota ei kaupungin tiukkojen kilpailutussääntöjen takia voinut muuten saada.

Soinin mukaan mallin toimivuudesta kertoo se, että Mäkelänkadun yksiköstä ei valitettu hänen kaudellaan kuin kerran. Silloin läheisen terveysaseman lääkäri soitti pyytääkseen Soinia tekemään jotakin sille, että asukkaat varasivat terveysasemalta ajan, eivätkä tulleetkaan vastaanotolle.

Soini ei usko, että valitusten vähyys liittyisi siihen, että Vallilassa Mäkelänkadun ympäristön asukkaat olisivat olleet yhtään sen suvaitsevaisempia kuin Ruusulankadun naapurusto Töölössä.

– Kolmivuorotyötä tekevä ihminen käy yksikössä vain töissä. Sosiaaliselle talonmiehelle tämä on erilainen asia: talo on koti, siellä halutaan myös viihtyä.

Sininauhasäätiön johto tyrmää sosiaaliset talonmiehet

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvosen mukaan sosiaaliset talonmiehet ovat vanhanaikaisia. Sellaisia ei ole ollut noin viiteen vuoteen.

Karvosen mukaan palvelun ostaja, eli Helsingin kaupunki, määrittää millaista palvelua he haluavat.

– Tällainen vartijoiden ja muiden asuttaminen samassa yksikössä ei ole asunto ensin -periaatteen mukaista toimintaa.

Miksi se on kaukainen ajatus?

– Koska nämä asunto ensin -yksiköt ovat ihmisten koteja. Eihän missään tavallisessa kerrostalossakaan ole vartijoita paikalla.

Karvosen mukaan sosiaalisilla talonmiehillä ei saavuteta haluttuja tuloksia.

– Parempi käyttää rahaa siihen, että on tarpeeksi koulutettuja lähihoitajia ja ohjaajia.

Karvosen mielestä on helppo sanoa, että kuri ja järjestys olisi ratkaisu.

– Moni asukkaamme suhtautuu jopa vihamielisesti auktoriteetteihin. Jos kuntoutus olisi autoritääristä, väitän että tuloksemme eivät olisi olleenkaan niin hyviä tänä päivänä, kun toimintamme perustuu luottamuksen rakentamiseen.

Juttua korjattu 20.9.2021 kello 12:18. Jutun viimeisessä väliotsikossa luki aiemmin "Sininauhaliiton johto tyrmää sosiaaliset talonmiehet". Kyseessä ei kuitenkaan ollut Sininauhaliiton, vaan Sininauhasäätiön tyrmäys.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.9.2021 kello 23:00 saakka.

Lue lisää:

Katja käytti 20 vuotta kovia huumeita - ensi keväänä hän juoksee maratonin