1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Koronatestaus

Rokotetut ja lapset voivat jättää koronatestin väliin flunssaoireissa jos ei ole epäilyä altistuksesta – näin koronatestaus muuttuu

Testiin pääsee jatkossakin oireiden perusteella, iästä riippumatta. Myös tartuntojen jäljitystyö jatkuu. Tavoitteena on tunnistaa suurimman riskin leviämistilanteet ja estää jatkotartunnat.

Koronatestausta kesällä Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö esitteli tiistaina uuden kansallisen suosituksen koronatestauksesta ja jäljittämisestä. Testausta vähennetään, jotta resursseja säästyisi muuhun terveydenhoitoon.

1. Ketkä yhä testataan?

Testiin pääsevät kaikki, joilla on koronavirustautiin viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan asiasta on tehty oikeudellinen arvio, jonka mukaan näin pitää toimia.

– Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi arvio on tiukka. Kaikilla henkilöillä, joilla on tähän tautiin sopivia oireita tai epäily tartunnasta, on iästä riippumatta oltava mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Tämä koskee myös lapsia, Kiuru sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Uuden suosituksen myötä testausta pyritään kuitenkin kohdentamaan.

Ensisijaisesti testaus kohdistettaisiin virukselle altistuneisiin, rokottamattomiin oireisiin sekä riskiryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Pasi Pohjolan mukaan kategorista määrittelyä ei voida tehdä, vaan harkinta on aina tapauskohtaista.

Testausta toteutetaan erityisesti myös sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Sote-henkilöstön testauksen kynnys aiotaan pitää matalana jatkossakin.

Myös koronan yli puoli vuotta aiemmin sairastaneet rokottamattomat, joilla on oireita, kannattaa uuden strategian mukaan testata.

2. Milloin alle 12-vuotiaat käyvät testissä?

Iästä riippumatta kaikilla on mahdollisuus päästä testiin.

Uuden suosituksen tarkoituksena on järkeistää testaamista siten, ettei lapsia tarvitsisi viedä testiin pelkästään pienen nuhan takia, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja kansallisen koronatestausvalmiuden koordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Pietilä.

Testi on perusteltua ottaa, jos lääkäri niin arvioi tai jos lapsi on ollut kontaktissa koronaan sairastuneen kanssa edeltävän kahden viikon sisällä. Perusteltua testin ottaminen on myös silloin, kun lapsen perhepiirissä on yli 16-vuotiaita, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa.

3. Miksi testejä kohdennetaan aiempaa tarkemmin?

Testausta kohdennetaan, jotta terveydenhuollon henkilökuntaa pystyttäisiin palauttamaan aiempiin tehtäviin.

Testausmäärien ei odoteta vähenevän heti merkittävästi.

– Ihan nopeasti tällaista mahdollisuutta ei ole, että rokotuskattavuus olisi sillä tasolla, että meillä ei syntyisi yhteiskunnassa enää testaustarvetta, Kiuru arvioi.

4. Mitä tiedetään kotona itse tehtävistä testeistä?

Sosiaali- ja terveysministeriön tiistaina esittelemään strategiaan on kirjattu, että väestöä opastetaan kotitestien käytössä.

Vielä ei tarkalleen tiedetä, minkälaisissa tilanteissa kotitestejä voitaisiin hyödyntää.

Ministeri Kiurun mukaan itse tehtävät testit ovat muissa maissa yleisiä, ja siihen suuntaan ollaan menossa myös Suomessa.

– Suomen näkökulmasta iso kysymys tulee olemaan jatkossa myös se, haluavatko ihmiset kotitestauksella varmistaa kulloinkin sen, että ollaan työ- tai koulukuntoisia, harrastuskuntoisia tai valmiita lähtemään kokoontumisiin.

5. Jäljitetäänkö tartuntoja edelleen?

Tartuntojen jäljittämiseen ei tehty strategiassa merkittäviä muutoksia. Periaatteena on edelleen, että tartunnat ja altistusketjut tunnistetaan nopeasti, jotta jatkotartunnat vältetään.

Tavoitteena on tunnistaa varsinkin sellaiset tilanteet, joissa on mahdollisuus taudin laajaan leviämiseen. Toimintaa voisi kohdentaa, jos jäljitys laahaa pahasti jäljessä.

Avuksi voidaan ottaa myös muuta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa.

STM:n osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan resursseja pyritään kohdentamaan niin, että jäljitys olisi mahdollisimman ajantasaista ja tehokasta.

6. Pitääkö Suomeen palaavan matkailijan käydä testissä?

Matkustajien testaussäännöt pysyvät ennallaan. Testivaateesta vapautuu, jos on täysi rokotussuoja ja on sairastanut koronan kuuden viime kuukauden aikana.

7. Miten epidemian etenemisestä pysytään kärryillä, kun testaamista vähennetään?

Vastakin pidetään silmällä positiivisten testien osuutta tehdyistä testeistä. Jos jollakin alueella suhde kääntyy voimakkaaseen nousuun, voidaan testausta paikallisesti lisätä.

Tarkoituksena on jatkaa näytteiden tarkempaa tutkimista eli sekvensointia otoksittain.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Pietilän mukaan uudet virusvariantit pitää jatkossakin pyrkiä havaitsemaan mahdollisimman nopeasti.

Suomi tekee myös kansainvälistä yhteistyötä varianttien tunnistamisessa.

– Suurimpia uhkia, joita pandemian uuteen mahdolliseen pään nousuun liittyy, on nimenomaan uusien, kliinisesti merkittävien varianttikantojen synty, Pietilä sanoo.

Lue myös: Tuplasti rokotettu tai ei – rajoitukset pysyvät edelleen tiukkoina syksyn ylioppilaskirjoituksissa

Kaksi kertaa rokotettuja ei enää pikku nuhassa testata Uudellamaalla – Helsingin pormestari perää rajoitusten purkuun kansallisia linjauksia

Yle seurasi tiedotustilaisuutta: https://yle.fi/uutiset/3-12098642