1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansanperinne

Ruska karkottaa kalat ja vihreiden lehtien päälle satava lumi viittaa kuolemaan – syksyyn liittyy saamelaisessa perinnetiedossa synkkiä sävyjä

Perimätiedon mukaan vasta ruskan jälkeen kala taas liikkuu. Utsjokelainen sääharrastaja Sverre Porsanger kehottaa panemaan merkille, millä tavalla lehti putoaa, sillä siitä voi ennustaa syksyn säätä.

Ruskaranta kylpee väreissä, mutta rannan alusta on tyhjä. Saamelaisen perinnetiedon mukaan kalat pakenevat ruskaa syvänteisiin. Kuva: Anja Kaarret / Yle

Suusta suuhun kulkeva perinnetieto ei ota kantaa ruskan syntymiseen. Mutta miten se päättyy, sillä on suuri merkitys.

Luonnossa ruska on sarja kemiallisia reaktioita, josta tiedetään jo paljon. Sen käynnistää valon väheneminen luonnossa. Kun pohjoisessa kasvikunta pääsee nauttimaan pitkästä, valoisasta kesästä, nopeasti lyhenevä päivä saa ne kiireesti valmistautumaan talvea vasten.

Saamelaisten perinnetiedon mukaan ruska vaikuttaa monella tavalla luontoon niin taivaalla, maalla kuin vedessäkin.

Partakkolainen ikäihminen Jouni Saijets tietää ruskan vaikuttavan kalan liikkumiseen: ken Inarijärvelle käy ruskan aikana, saa tyhjin käsin tulla rantaan takaisin.

– Ruska on huonoin aika kalan liikkumisen suhteen. Itse asiassa kala ei liiku ruskan aikana. Kesällä lämpimänä aikana kala hakee kylmempää vettä syvänteistä ja pysyy siellä. Vasta ruskan jälkeen kala taas liikkuu.

Inarinjärven pohjoisenpuolen rannan asukas Jouni Saijets tietää, että ruskan aikana kalat pakenevat syvänteisiin. Kuva: Sáárá Seipiharju / Yle

Jouni Saijetsin mukaan lokakuun puolivälissä kala lähtee taas uimaan, mutta lehden tulee olla jo pudonnut.

Saijetsin lisäksi monet muutkin ovat tienneet kertoa, että esimerkiksi siian pyyntiin ei kannata lähteä, ennen kuin lehti on pudonnut, sillä kalat pakenevat ruskaa syvänteisiin ja pysyttelevät paikoillaan.

Faktatietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten ruska vaikuttaa kaloihin, vaan kyse on enemmänkin uskomuksista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Erno Salonen. Hän kuitenkin vahvistaa, että kala näkee kirkkaat värit.

Sääharrastaja kehottaa seuraamaan, miten lehti putoaa

Saamenmaalla ruska on nyt ylimmillään, vaikka muutamia yksittäisiä lehtiä näkyykin jo tuulen mukana menevän. Nyt kannattaa panna merkille, millä tavalla lehti putoaa.

Utsjokelainen säätietäjä Sverre Porsanger seuraa joka syksy tarkasti, millä tavalla ruskalehdet putoavat puista. Se ennustaa syksyn sään. Lumen sataminen vielä vihreille lehdille on pelottavaa.

Utsjokelainen sääharrastaja Sverre Porsanger kertoo, että saamelaisten merkkipäiväkalenterin mukaan syyskuun 8. päivä on tärkeä. Silloin on niin sanottu Marian messun päivä, ja jos on kaunis ilma ja lämmintä, ennustaa se kaunista syksyä.

– Jos etelätuuli vie lehdet, tulee lumeton syksy, eikä lunta sada vielä syyskuussa. Jos lehti irtoaa huonosti puista, silloin tulevat kylmät tuulet puhaltelemaan pohjoisesta ja ne kestävät aikansa. Jos taas kaikki lehdet äkkiä putoavat, silloin ensilumi tulee hyvin aikaisin ja se jää maahan, kertoo utsjokelainen säätietäjä Sverre Porsanger.

Länsi-Lapissa syksyn ensimmäiset lumihiutaleet nähtiin jo maanantaina, mutta virallinen ensilumi mitattiin vasta tänään tiistaina Sallassa.

Ylä-Lapissa lunta ei ole vielä tullut. Porsangerin arvion mukaan pohjoisessa lämmintä on vielä kymmenkunta päivää, kunnes 23. päivän jälkeen viilenee ja viileät säät jatkuvat lokakuun puoliväliin. Syksyn lehti on sen jo hänelle ennustanut.

Ennusmerkit kuolinvuodesta säikäyttivät säämerkkien seuraajan

Sverre Porsanger kertoo kerran suorastaan pelästyneensä, kun vanha poromies ennusti hänelle tulevaa vuotta. Tällöin Utsjoella satoi lunta lehtien vielä vihertäessä.

Saamelainen vanha kansa sanoo, että jos lunta sataa vihreiden lehtien päälle, on odotettavissa monella tapaa heikko kuolonvuosi.

– Seuraavaan syksyyn mennessä täällä kuolikin tosi paljon ihmisiä sekä poroja ja kaikenlaisia muitakin eläimiä. Kuolonvuosi kestää seuraavaan ruskaan ja lumisateeseen asti, kertoo Porsanger.

Tänä syksynä ennustuksen mukaista kuolonvuotta ei tarvitse pelätä, koska väriloisto on ylimmillään. Mutta vielä ehtii seurata, miten lehti putoaa.