1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hiili

Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöistä uutta tietoa – "Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa"

Nurmipeltojen päästöjä ja hiilensidontaa mitattiin viime kesänä eri puolilla Suomea. Tulokset hämmentävät, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden päästöissä ei havaittu eroja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin mukaan kuitenkin vasta pitkäaikaismittaukset kertovat eri peltojen päästöt, sillä hiilensidonta loppuu usein kasvukauden ulkopuolella.

Analysaattori mittaa, kuinka paljon kasvit sitovat yhteyttäessään hiiltä. Kuva: Markku Sandell / Yle

Salolaisen Datasense-yhtiön analysaattoreita on ympäri Suomea mittaamassa peltojen hiilensidontaa ja maan ilmaan päästämiä kaasuja. Loimaalaisella nurmipellolla toimitusjohtaja Jari Hakkarainen ja tutkimusinsinööri Jiri Luojukoski esittelevät kaasupäästöjen ja hiilensidonnan mittaustekniikkaa.

Kirkaskupuisen hiilivuoanalysaattorin mittari alkaa nopeasti kertoa, miten vihreä nurmi yhteyttää ja sitoo ilmasta hiiltä kasviin ja maaperään.

Harmaamuovinen respiraattorianalysaattori taas mittaa kaasuja, joita maasta ilmakehään lähtee. Laite ottaa kolme kertaa tunnissa näytteen ja tuulettaa välillä mittaustilan.

Harmaa mittalaite tallentaa maasta irtoavat kaasut ja kirkaskupuinen analysaattori mittaa kasvien hiilensidontaa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Tutkimusinsinööri Jiri Luojukoski kertoo kesän yllättävistä mittaustuloksista. Niitä on saatu nurmipelloilta, niin eloperäisiltä eli turvemailta kuin kivennäismailtakin.

– Meillä on ollut vertailua kasvipeitteisillä nurmipelloilla, eloperäisillä ja kivennäismailla. Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa, mitä on vuorokauden keskiarvoista saatu.

Yhtiö on tehnyt mittauksia myös lannoittamattomilla ja lannoitetuilla nurmipelloilla. Hiilensidonta on ollut lannoitetuilla alueilla suurempaa, koska rehevä kasvusto on ollut pelloilla pidempään.

Onko turvemaiden päästöt yliarvioitu?

Pitääkö tästä tehdä johtopäätös, että turvemaat eivät olekaan sellainen ilmastonkuormittaja, kuin on aiemmin väitetty?

– Meidän havaintojemme mukaan hiilidioksidin vapautuminen turvemailla ei ole mittauskauden aikana ollut merkittävästi pahempaa kuin kivennäismailla, sanoo Jiri Luojukoski.

Toimitusjohtaja Jari Hakkarainen kertoo laitteiden pystyvän operatiiviseen tarkkuuteen, mutta aivan tutkimustasolle ne eivät yllä. Datasense tekee yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa ja vertailee mittaustuloksia yhdessä niiden kanssa.

Datasensen mittauksia eri peltotyypeillä on tehty tänä kesänä kahden viikon välein 24 tunnin ajan. Kuva: Markku Sandell / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina pitää tuloksia mielenkiintoisina, mutta aikajanaa lyhyenä. Turvemaiden päästöjä on kuitenkin mitattu yli vuosien erilaisin päästötuloksin.

– Hetkellisesti niin voi ollakin. Keskimäärin turvepelloille on kuitenkin saatu suuremmat vuotuiset päästöt.

Hänen mukaansa yleinen käsitys on, että kasvuston hiilensidonta ei pysty kompensoimaan sitä hiilivirtaa, joka tulee turpeen hajotessa erityisesti kasvukauden ulkopuolella ja niiton jälkeisenä aikana.

Turvemailla hiilipitoisuus on iso ja maan hajottajaeliöt hajottavat orgaanista ainesta. Tuolloin ilmakehään poistuu hiiltä hajotustuotteena enemmän.

Tutkimusprofessorin mukaan vasta pitkäaikaisissa mittauksissa saadaan selville maaperän hiilivuon suunta. Turvemaiden aiemmissa, vähintään vuoden kestävissä mittauksissa ero kivennäismaiden päästöihin on näkynyt selvästi.

Nurmen osalta johtopäätökset tulisi tehdä mittausvuosista, joihin sisältyy nurmen uusimisvuosi, koska osa maahan varastoituneesta hiilestä vapautuu takaisin ilmakehään kynnön yhteydessä.

Datasensen mittaustulokset vehnäpellolta antoivat erilaisia arvoja. Hiilensidonta oli voimakasta kasvukaudella, mutta päättyi jo heinäkuussa pellon puimiseen.

Nurmipelloilla hiiltä sitoutuu maahan niin kauan kuin pelto on vihreänä, vaikka joulukuuhun asti.

Biohiilen on todettu sitovan peltojen typpipäästöjä, joita nyt arvioidaan käytetyn lannoitemäärän perusteella. Kuva: Markku Sandell / Yle

Mittaukset ovat osa maitotilojen tutkimusohjelmaa

Valio julkaisi vuonna 2018 ilmasto-ohjelman (siirryt toiseen palveluun), jolla se tähtää hiilineutraaliin maidontuotantoon vuonna 2035. Ohjelman yksi tavoite on maaperän hiilinielujen vahvistaminen ja turvemaiden päästöjen hillintä.

Datasensen mittaukset liittyvät tähän työhön, jolla kerätään tietoa eri peltojen hiilivuosta.

– Tällä hetkellä meillä on yhteistyössä Datasensen kanssa kymmenen mittapistettä yhteensä neljällä valiolaisella maitotilalla, pääosin nurmilohkoilla sekä kivennäismaalla että orgaanisella maalla, kertoo johtaja Juha Nousiainen, joka toimii hiilineutraalin maitoketjun vetäjänä Valiossa.

Nurmen hiilensidonta on suurta kasvukaudella, mutta pieni sen ulkopuolella. Kuva: Markku Sandell / Yle

Tuottoisa nurmikasvusto sitoo Nousiaisen mukaan paljon hiiltä ilman hiilidioksidista sekä kasvustoon että maaperään. Osa maaperään suuntautuvasta hiilisyötteestä muuntuu pysyväksi hiilivarastoksi ja lisää maan multavuutta sekä veden että ravinteiden sitomiskykyä. Sadon mukana osa hiilestä kiertää maasta ilmaan ja takaisin.

– Tätä prosessia vahvistavia viljelytoimia kutsutaan hiiliviljelyksi tai uudistavaksi viljelyksi. Valio kouluttaa maitotilojaan tähän hiiliviljelyyn. Parhaimmillaan maitotilan kivennäismaiden nurmiviljely voi laskea maidontuotannon hiilijalanjälkeä jopa 30–40 prosenttia, sanoo Nousiainen.

Myös turvemailla jatkuva kasvipeite nurmena säilyttää paremmin maaperän hiilivaraston ja vähentää Nousiaisen mukaan päästöjä merkittävästi. Kulunut kesä oli vähäsateinen ja hyvät turvemaat monin paikoin antoivat erinomaisen sadon.

– Kasvukauden aikainen pellon hiilitase voi näissä olosuhteissa olla jopa nettosidonnan puolella, Juha Nousiainen kommentoi.

Valion tavoitteena on tutkimustulosten ja käytännön mittausten avulla mallintaa nurmiviljelyn hiilitase tilatasolla ja hyödyntää näitä malleja maitotilojen hiilijalanjäljen laskennassa. Parhaimmillaan nämä mallit toimivat tulevaisuudessa lohkotasolla yhdessä sää- ja satelliittitietojen kanssa.

Maatalouteen kaivataan tarkempia päästökertoimia eri pelloille

Peltojen hiilitaseen arvioiminen on haasteellista eikä esimerkiksi Datasensen toimitusjohtaja Jari Hakkarainen suosittele laitteitaan tavalliselle viljelijälle. Silti tarve mitata eri peltojen ja maaperän hiilivuota on ilmeinen.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) ympäristöjohtaja Liisa Pietola haluaisi tiloille peltolohkokohtaiset mittaukset, että saataisiin selville kertoimet, miten eri viljelystavat vaikuttavat hiilitaseeseen.

– Meillä on niin erilaiset ilmasto-olosuhteet eri puolilla Suomea, että keskiarvoilla ei voida edetä. Pitää päästä ihan lohkotasolle mittaamaan ja siitä edetä ja todentaa tarkennetuilla malleilla.

Mittaustulosten perusteella pystyttäisiin paremmin arvioimaan eri viljely- ja muokkaustekniikoiden vaikutukset. Myös kasvipeitteisyyden, kerääjä- ja aluskasvillisuuden merkitys pitäisi mitata ja arvioida eri kertoimilla, miten eri tekijät vaikuttavat pellon kasvihuonekaasupäästöihin kasvukauden aikana.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola haluaa eri pelloille ja viljelytekniikoille omat kertoimet, joilla voidaan määrittää kasvihuonekaasupäästöt. Kuva: Markku Sandell / Yle

Hiilitaseeseen pitäisi Pietolan mukaan huomioida myös sato ja maahan sitoutuva hiili.

– Näin viljelijät voisivat suunnitella viljelynsä sen puolesta, että voivat päätyä mahdollisimman ilmastokestävään menetelmään.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina pitää lohkokohtaisten mittausten tekemistä kalliina ratkaisuna. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä maaperän hiilen sidontaa ja luovutusta mitataan varsin vähän Suomessa.

Turvepeltojen päästöjen ratkaisuksi esitettyä pohjaveden nostoa edes osaksi vuotta Regina pitää tehokkaimpana päästövähennyskeinona.

– Turvepelloille pelkkä pohjaveden mittaus ja sen seuranta riittäisi lopulta yhdessä kaasumittausten kanssa sellaiseen ratkaisuun, että saataisiin mallinnettua tarkemmin hiilivirtoja, Luken tutkimusprofessori Kristiina Regina arvioi.

Maaseudun tulevaisuus -lehden sivuilla on kesän aikana käyty keskustelua turvemaiden (siirryt toiseen palveluun) kasvihuonekaasupäästöistä (siirryt toiseen palveluun) ja turvemaiden (siirryt toiseen palveluun) määrästä.

Lue myös:

Millaisia ilmastopäästöjä tulee vanhalta turvesuolta ja miten metsitys vaikuttaa niihin? Tätä tutkitaan nyt uudella mittausasemalla Etelä-Pohjanmaalla

Turvepelloista tuli kirosana, maanviljelijät Ville Junnila ja Tuomo Latvala pelkäävät elantonsa puolesta: “Tässä on ilmastohysteria käynnissä”