1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seksuaalinen häirintä

Äkäinen Punkstoo avasi musiikkialan silmät seksuaaliselle häirinnälle – mutta onko kohu oikeasti muuttanut mitään? Asiantuntijat kertovat

Musiikkialan seksuaalisesta häirinnästä vaiettiin pitkään, mutta kesän punkstoo-keskustelu avasi vihdoin silmät koko alan ongelmille. Anonyymisti somessa jaetut rankat kokemukset saivat alan toimijat uusimaan ohjeistuksiaan, mutta musiikkitieteen tohtorin mukaan se ei pelkästään riitä.

Heinäkuussa Instagramin Punkstoo-tilillä julkaistut kertomukset punkmusiikkipiirien seksuaalisesta häirinnästä käynnistivät keskustelun koko musiikkialan väärinkäytöksistä. Kuvituskuva Helsingin Tavastialta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Heinäkuussa anonyymi Punkstoo-niminen Instagram-tili kohautti julkaisemalla lukuisia Suomen punkmusiikkipiireihin liittyviä kokemuksia häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta. Reilun viikon ajan toiminnassa olleelle tilille kertyi yli sata julkaisua, joissa ihmiset kertoivat anonyymisti kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

Vastaavanlaisia sosiaalisen median tilejä ilmaantui myös muiden musiikkityylien ympärille.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun musiikkialalla tapahtuvaa häirintää on yritetty nostaa esiin. Jo vuonna 2017 käynnistyneen #metoo-kampanjan jälkeen Suomessakin yritettiin käynnistää keskustelua musiikkialan seksuaalisesta häirinnästä.

Siinä ei kuitenkaan onnistuttu. Musiikkitieteen tohtori Anna-Elena Pääkkölä Åbo Akademista uskoo, että syynä tähän on Suomen pienet musiikkipiirit, eikä kukaan uskaltanut olla ensimmäinen suunsa avaaja.

Vasta punkstoo-keskustelu avasi silmät koko alan ongelmille.

– Punkstoo on hyvä esimerkki ruohonjuurivaikuttamisesta. Se tapahtui ensinnäkin alustalla, johon kaikilla on vapaa pääsy eli siellä on matalan kynnyksen lähetymistapa. Tärkeää oli myös se, että tarinat julkaistiin nimettöminä. Heidän kokemuksensa laitettiin sinne siten, ettei heille tule mitään sanktioita.

Pääkkölän mukaan punkstoo-keskustelussa esiin tulleet kokemukset olivat myös niin vakuuttavia, ettei musiikkiala voinut enää olla reagoimatta.

– Punkstoo oli tarpeeksi naseva ja osuva. Siellä oli tarpeeksi äkäistä tavaraa, ettei sitä enää pystynyt vain olankohautuksella ohittamaan.

Keikkajärjestäjät odottavat LiveFin-yhdistyksen ohjeistusta, joka toivottavasti antaa lisää työkaluja häirinnän estämiseksi ja siihen puuttumiseksi. Kuvituskuva Lepakkomies-baarista Helsingistä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Punkstoolla on ollut konkreettisia seurauksia. YleX hyllytti Uuden musiikin rockshow’n. Myöhemmin ilmoitettiin ohjelman lopettamisesta. Muusikko Litku Klemetti ilmoitti Facebookissa erottaneensa basistinsa, kun punkstoon kautta tuli tietoon asioita hänestä. Julkaisussa ei selvennetty, miten basisti ja punkstoo liittyivät toisiinsa. Asiasta uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi kesällä muutamat keikkapaikat kertoivat muuttavansa toimintaansa sellaiseksi, että ihmisillä on helpompi ilmoittaa kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä.

Kesän kohu aloitti keskustelun seksuaalisesta häirinnästä myös punkmusiikkipiireissä. Kulttuuricocktailin haastattelema punk-aktiivi Ville Valavuo kertoo alla olevassa jutussa miettineensä jälkikäteen tilanteita, joihin hänen olisi pitänyt puuttua.

Kulttuuricocktail: Moni punkkari sikailee, vaikka julistaakin ihmisoikeuksia t-paidassaan – näin kertoo häirinnän laajuudesta järkyttynyt punk-aktiivi Ville Valavuo

Tutkimus todentaa epäasiallisen käytöksen

Jo ennen punkstoo-keskustelua Anna-Elena Pääkkölä alkoi tehdä tutkimusartikkelia kollegoidensa Tiina Käpylän (musiikkitieteen yliopisto-opettaja Turun yliopistossa) ja Henna-Riikka Peltolan (musiikkitieteen yliopistolehtori Jyväskylän yliopistossa) kanssa kartoittaakseen minkälaista sukupuolittunutta epäasiallista käyttäytymistä populaarimusiikin kentällä on.

Tutkimus toteutettiin vuoden 2020 aikana ja siihen vastasi 150 popmusiikin parissa toimivaa henkilöä. Artikkeli julkaistiin tämän vuoden elokuussa Suomen musiikkitieteellisen seuran Muusiikki-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Tuloksista kävi ilmi, että naiset kokevat seksuaalista häirintää, mutta paljon yleisempää on vähättely ja osaamisen kyseenalaistaminen.

– Se ei valitettavasti tullut yllätyksenä, että naiset kokevat vähättelyä ja ulos sulkemista. Se on hyvä, että meillä on nyt todistusaineistoa tästä asiasta. Mutta tähän tarvitaan tutkimusta ennen kuin sitä uskotaan, Pääkkölä sanoo.

Myös miehet kokevat seksuaalista häirintää etenkin esiintymistilanteissa, mutta siitä ei puhuta ääneen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös muunsukupuolisten kokemuksia. He pelkäävät tulla kaapista ulos, koska heillä saattavat lähteä työt alta ja heidät suljetaan koko kentän ulkopuolelle.

Punkstoo-keskustelun myötä monet keikkapaikat ilmoittivat, että häirinnälle, naisvihalle ja syrjinnälle on nollatoleranssi ja tilojen turvallisuutta halutaan lisätä. Esimerkiksi Helsingin Tavastialla aiotaan parantaa viestintää, kuinka ihmiset voivat toimia kohdatessaan häirintää. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Musiikkitieteen tohtori uskoo, että punkstoo-keskustelu ja heidän tekemänsä tutkimus ovat saaneet musiikkialan heräämään todellisen ongelman edessä. Hän toivoo, että alan toimijat alkavat nyt miettimään yhteisiä toimintatapoja ja periaatteita, jotta epäasiallista käyttäytymistä saadaan kitkettyä pois.

Esimerkiksi Muusikkojen liitto ja musiikkitapahtumien järjestäjien liitto LiveFin ovat tekemässä ohjeistusta seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja estämiseksi.

Pääkkölän mukaan kyseessä on kuitenkin sosiaalinen ja rakenteellinen ongelma, jonka poistamiseen ei riitä yksi paperi periaatteista. Hänen mielestään mielipidevaikuttamista tarvitaan edelleen.

– Tarvitsemme enemmän näitä tarinoita, jotta ihmiset tajuavat, että tämä on aika törkeää hommaa. Siihen ei riitä yhden kesän punkstoo-juttujen kuunteleminen.

“Sometuomioistuimessa jokainen on syyllinen”

Kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo pitää hyvänä sitä, että punkstoo-keskustelu onnistui nostamaan esiin väärinkäytöksiä. Hänen mielestään aihe on kuitenkin samalla äärimmäisen herkkä ja vaikea käsitellä.

Instagram-tilillä ihmiset pystyivät kertoivat kokemuksistaan anonyymisti. Kertomuksissa asemaansa väärin käyttäneiden nimet oli peitetty, mutta ne pystyi päättelemään asiayhteydestä.

Kortesuo pitää tätä ongelmallisena. Suomen oikeusjärjestelmässä ihmisen syyllisyys tutkitaan, mutta samoin ei ole sosiaalisessa mediassa.

– Sometuomioistuimen lähtökohta on se, että ihminen on syyllinen. Me tavalliset kansalaiset emme ole niin puolueettomia tai objektiivisia kuin aito tuomioistuin. Me teemme johtopäätöksiä tunteella ja ehkä vajailla tiedoilla.

– On oleellista tunnistaa, että jokaisesta somekohusta on sekä hyötyä että haittaa. Ei ole olemassa vain positiivista tai vain negatiivista somekohua, sanoo kriisiviestintään erikoistunut Katleena Kortesuo. Kuva: Dani Branthin / Yle

Kortesuo uskoo, että punkstoo-keskustelussa kokemuksiaan jakaneista suurin osa on ollut aidolla asialla. Hän kuitenkin muistuttaa, että kohut saavat usein liikkeelle myös tilannetta väärin käyttävät ja ihmisiä saatetaan mustamaalata.

Vanhat tapaukset ja ihmiset saatetaan Kortesuon mukaan myös muistaa väärin. Tämän takia hänen mielestään olisi tärkeää, että tapauksista voitaisiin puhua ilman nimiä ja tunnistettavuutta.

– Nimiä tulee ilmi, vaikka ei tiedetä, mitä oikeasti on tapahtunut. Näiden ihmisten maine voi olla mennyt loppuiäksi.

Kortesuo korostaa, ettei halua puolustaa tekijöitä. Hän kuitenkin haluaa, ettei viattomia vahingossa tuomita somessa. Uhreja hän kehottaa tekemään rikosilmoituksen.

Osa kohuista unohtuu

Sosiaalisen median aikana kohuja tuntuu tulevan jatkuvasti. Kun yksi laantuu, seuraava on jo syntynyt.

Katleena Kortesuon mukaan kohuja on ollut aina, mutta ne ovat somen myötä muuttuneet. Aikaisemmin asioista kohistiin paikallisemmin ja omissa yhteisöissä. Nykyisin ne kansallistuvat helpommin.

– Nyt kun kohut leviävät kansalliselle tasolle, niin niitä tuntuu olevan enemmän. Mutta onko niitä enemmän? Se on vain isompi kivi, joka veteen molskahtaessaan tekee isommat renkaat.

Keikkapaikoilla halutaan madaltaa kynnystä ilmoittaa häirinnästä henkilökunnalle. Kuvituskuva Lepakkomies-baarista Helsingistä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ihmiset myös muistavat kohuja eri tavoin. Toiset muistavat tapauksia ajalta ennen sosiaalista mediaa, kun taas toisille edes metoo-kohu ei ole jäänyt mieleen. Ihmisen muisti on valikoiva.

– Muistamme ne kohut, jotka ovat koskettaneet meitä henkilökohtaisesti. Teema tai fanittamamme julkisuuden henkilö on tärkeä tai olemme itse olleet osallisena kohussa. Jos se ei kosketa itseä tai lähipiiriä, niin ne unohdetaan helpommin.

Kulttuuricocktail Live -ohjelma käsittelee seksuaalista häirintää illan suorassa lähetyksessä klo 20 Yle TV1:ssä ja Areenassa. Vieraina ovat muusikot Anni Lötjönen ja Sanna “Litku” Klemetti.

Muokattu 15.9. klo 8:41 kohta "YleX lopetti Uuden musiikin rockshow'n" muotoon "YleX hyllytti Uuden musiikin rockshow’n. Myöhemmin ilmoitettiin ohjelman lopettamisesta."

Muokattu 15.9. klo 13.55. kohtaa Litku Klemetin basistin erottamisesta. Basistia ei suoraan liitetty punkstoo-keskusteluun, joten uusi muoto on "Muusikko Litku Klemetti ilmoitti Facebookissa erottaneensa basistinsa, kun punkstoon kautta tuli tietoon asioita hänestä. Julkaisussa ei selvennetty, miten basisti ja punkstoo liittyivät toisiinsa."

Lue myös:

Kulttuuricocktail: Moni punkkari sikailee, vaikka julistaakin ihmisoikeuksia t-paidassaan – näin kertoo häirinnän laajuudesta järkyttynyt punk-aktiivi Ville Valavuo

Nuoret päihittivät raiskauksiin syyllistyneen laulajan – Tiitu Takalo toi sarjakuvassaan esiin punkpiirien naisvihan jo yli vuosikymmen sitten

YleX:n Uuden musiikin rockshow lopetetaan – ohjelma liitettiin punkstoo-keskusteluun

Ulkonäön kommentointia, vihjailua, koskettelua ja suoria ehdotuksia – nuoret kertoivat Ylelle kesätöissä kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä

Punkstoo paisui musiikkialalla jopa koronaa suuremmaksi keskusteluksi – kysyimme, miten keikkapaikat aikovat kitkeä häirintää ja ahdistelua

Sometilit avasivat keskustelun alakulttuurien seksuaalisesta häirinnästä – mutta mikä ylipäätään saa ihmisen raiskaamaan ja ahdistelemaan?

Punkstoo toi musiikkialan ahdistelun päivänvaloon, mutta perässä seurasi kritiikki – mitä anonyymista someaktivismista tulisi ajatella?

Punk-yhteisöä syytetään seksuaalisesta häirinnästä Pirkanmaalla – punk-klubin tuottaja: "Ei varmasti ainoa musiikinala, jossa näin tapahtuu"

Punk-muusikko Anni Lötjönen kertoo jakaneensa tarinansa punkstoo-tilille: "Olen aikoinaan kokenut väkivaltaista toimintaa"

Suomen punk-piirien ahdistelusta ja häirinnästä käynnistyi iso keskustelu – "Genren arvomaailman takia luulisi, ettei häirintää tapahdu"