1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhempainraha

Vauvan isäkään ei saa vanhempainrahaa ilman äidin jälkitarkastusta – hullunkurinen ehto poistuu viimein kun perhevapaauudistus astuu voimaan

Vaatimus on esimerkiksi tasa-arvon kannalta ongelmallinen, mutta yksituumaisuutta sen poistamiseen laista ei ole aiemmin löytynyt. Jälkitarkastuksia muutos ei poista, eikä sen uskota vaikuttavan neuvoloiden käyttöön, joka on Suomessa lähes tapissaan.

Jälkitarkastuksen kohteena ei ole vauva, vaan äiti, mutta todistus tarkastuksesta on kuitenkin ehto vanhempainrahan saamiseen. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Vauvaperheiltä poistuu pian vuosikymmeniä vanha vaatimus, joka asettaa vanhempainrahan saamiselle ehdoksi sen, että äiti käy synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksessa.

Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen eli kun lapsi on noin kolmen kuukauden ikäinen. Vanhempainvapaata voi pitää kumpi vain vanhemmista tai kauden voi jakaa.

Äidin jälkitarkastus ja siitä Kelalle toimitettava todistus on ainoa ehto vanhempainrahan saamiselle. Todistuksen tarvitsee myös vanhempainrahaa hakeva isä.

Näissä tapauksissa äiti on yleensä jo toimittanut todistuksen oman, aiemman hakemuksensa yhteydessä, mutta voi olla niinkin, että äiti ei ole halunnut jälkitarkastukseen.

– Esimerkiksi toisista kulttuureista tuleville kynnys jälkitarkastukseen voi olla korkea, varsinkin jos äidillä ei ole vaivoja, sanoo ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lain mukaan tuki voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää myös ilman todistusta.

Tilanne muuttuu viimein, kun pitkään hiottu perhevapaauudistus astuu voimaan. Vaikka asiasta on käyty keskusteluja aiemminkin, aiemmin ehdosta luopumiseen ei ole löytynyt yksimielisyyttä.

Esimerkiksi Kela on yrittänyt saada lainmuutosta aikaan jo vuosia, koska lainkohta ei sen mukaan ole esimerkiksi tasa-arvon näkökulmasta ongelmaton.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä asiasta on keskusteltu.

– Siellä se edelleen kummittelee, vaikka kieltämättä johtaa vähän omituisiin tilanteisiin ja tiettyihin ongelmiin, sanoo neuvotteleva virkamies Eva Ojala STM:n sosiaali- ja vakuuutusturvaosastolta.

Perhevapaauudistus tarjoaa luontevan paikan muutokselle. Lausuntokierroksella asia ei Ojalan mukaan saanut mitään huomiota eikä herättänyt poliittista intohimoa.

Ajatus oli kaunis: terveys edellä vauva-arkeen

Vaatimus on kirjattu lakiin jo aikana, jolloin vanhempain- ja isyysrahoja ei edes tunnettu. Vuonna 1963 vahvistetussa, nykyistä edeltäneessä sairausvakuutuslaissa määrätään, että äitiysrahan viimeisen kolmanneksen voi nostaa vasta, kun on lääkärintodistuksella vahvistanut käyneensä jälkitarkastuksessa. Muuten se voidaan maksaa vain erityisestä syystä.

Säännös on siirretty lähes identtisesti muotoiltuna vanhempainrahan saamisen edellytykseksi. Siellä se on myös pysynyt.

Ajatus pykälän takana on toki ollut hyvä, vaikka vauvan terveyteen tai hoitoon jälkitarkastus ei suoranaisesti liity.

– Alunperin tarkoitus on ollut motivoida äitiä menemään jälkitarkastukseen oman terveytensä ja myös vauvan terveyden suojelun näkökulmasta eli ajatus on ollut hyvä, sanoo Eva Ojala.

Terveys edellä on menty, vahvistaa ylilääkäri Ritva Halila STM:n lasten ja nuorten yksiköstä. Jälkitarkastuksessa tutkitaan äidin toipumista raskaudesta ja synnytyksestä: vuodon loppumista, imetyksen sujumista, mutta nykyään hyvinvointia yhä laajemmin: myös mielenterveyttä ja jaksamista.

– Tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun isät ovat alkaneet pitää enemmän vanhempainvapaata. Isä voi ottaa vapaan myös kokonaan, ja silloin on hullunkurinen ajatus, että vanhempainrahan saaminen riippuisi äidin tarkastuksesta, sanoo Halila.

Neuvolaan ei tarvitse houkutella

Tukea vaatimukselle ei enää löydy siitäkään, että jälkitarkastus varmistaisi neuvolakäynnit jatkossa. Todistuksen kun voi kirjoittaa myös yksityislääkäri.

Toisaalta erityistä pakkomotivointia neuvolaan ei Suomessa tarvita: sekä äitiys- että lasten neuvoloiden käyttö on lähes 100-prosenttista. Raskauden aikana neuvolakäynnit jättää väliin alle puoli prosenttia odottavista äideistä.

Kunnilla säilyy jatkossakin velvollisuus tarjota jälkitarkastuksia, ja Halila uskoo, että niissä käydään ilman porkkanaa tai keppiäkin.

– Niistä on tullut luonnollinen osa raskausterveyttä. Mutta kun puhutaan isistä, niin vaatimushan on ihan absurdi. Karsastan sitä, että palvelut olisivat pakkoja tai etuuden estoja tai vaatimuksia.

Lue seuraavaksi:

Neljä kuukautta isille suunnattua täsmävapaata on nyt uusi keino saada isät perhevapaille – ministeri uskoo isien tarttuvan vapaisiinsa ennen pitkää

"Kerrankin puhutaan lapsista ja perheistä eikä aina huoltosuhteesta" – tutkija kiittelee uudistusta, mutta isien tuleva käytös on arvoitus

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun sunnuntaihin 26.9. kello 23 saakka.