1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelijat

Opiskelijoiden tulorajat ovat jääneet jalkoihin, mutta onko niiden nostaminen ja töihin kannustaminen oikea ratkaisu? Kelan päällikkö epäilee

Hallitus päätti budjettiriihessä nostaa opintotuen tulorajaa 20–25 prosenttia ensi vuodeksi. Kelan etuuspäällikkö kyseenalaistaa, onko töihin kannustaminen tulorajoja laskemalla oikea keino, kun moni uupuu jo nyt opiskellessaan ja tehdessään töitä.

SYL:in puheenjohtaja Annika Nevanpää: opiskelijat haluavat tulorajat ylös
SYL:in puheenjohtaja Annika Nevanpää: opiskelijat haluavat tulorajat ylös

Opintotuen tulorajojen korotus on vain hetkellinen apu, arvioi Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Annika Nevanpää.

Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti budjettiriihessä, että opintotuen tulorajaa nostetaan väliaikaisesti 20–25 prosenttia vuodelle 2022. Täyden opintotuen nostava opiskelija voisi tienata 10 000 euroa vuodessa menettämättä opintotukea. Nykyisin summa on liki 8 400 euroa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Annika Nevanpää ja etuuspäällikkö Piia Kuusisto Kelasta keskustelivat aiheesta Ylen aamun haastattelussa.

– Opiskelijat haluavat tulorajat ylös, siitä ollaan iloisia, että tällainen päätös saatiin. Mutta se, että kyseessä on vuoden määräaikainen toimenpide on harmihomma. Jos mietitään, miten se vaikuttaa opiskelijoiden käyttäytymiseen, niin nyt se välittää viestin, että ensi vuonna voit tienata vähän enemmän. Sen sijaan, että voisi miettiä pidemmälle aikavälille omaa työssäkäyntiään, Nevanpää kuvailee.

Piia Kuusisto huomauttaa, ettei opiskelijoiden tulorajoissa oikeastaan ole ollut kehitystä viime vuosina. Viimeksi selkeä tulorajankorotus tehtiin vuonna 2008. Silloin rajoja nostettiin 30 prosenttia. Indeksikorotuksia on tehty joka toinen vuosi.

– Ovathan ne tulorajat jääneet matkan varrella jalkoihin, Kuusisto sanoo.

Tuesta 70 prosenttia on lainaa

Viime hallituskaudella opintotukea muutettiin lainapainotteiseksi. Nykyisin korkeakouluopiskelija saa opintorahaa noin 250 euroa kuukaudessa. Päälle hän voi saada 650 euroa opintolainaa. Yhteensä siis 900 euroa, josta 70 prosenttia on lainaa.

Jos opiskelija suorittaa tutkintonsa määräajassa, hän saa lainasta 6 000 euron hyvityksen. Lainaa on maksettava itse takaisin vähintään 2 000 euroa.

Ennen opintotukea sai noin kuudelle opintovuodelle, nykyisin viidelle vuodelle ja kolmelle kuukaudelle.

– Tiukilla mennään, tiedossa on, että tuhansilla opiskelijoilla tukikuukaudet loppuvat kesken, Nevanpää kertoo.

Lisäksi tuet on porrastettu kandidaatin tutkinnon tukeen ja maisterin tutkinnon tukeen. Tuki voi siis katketa kesken opintojen, vaikka opiskelija jo tekisi maisteriopintoja.

"Tuki on nyt heikompi kuin 90-luvun lamavuosina"

Juha Sipilän (kesk.) hallitus säästi koulutuksesta. Opiskelijat odottivat Marinin hallitukselta korjausliikkeitä, mutta Nevanpään mukaan ne ovat jääneet tekemättä.

– Eipä ole näkynyt muuta kuin lupauksia siitä, että emme leikkaa lisää, Nevanpää huomauttaa.

– Meillä on nyt heikompi opintotuki, kuin mitä se on ollut 90-luvun laman aikana. Puhutaan todella heikosta opiskelijoiden toimeentulosta. Vaikea on olla tyytyväinen nykyiseen hallitukseen. Korkeakouluopiskelijat eivät ole prioriteetti tällä hallituskaudella, Nevanpää sanoo.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydentilatutkimuksessa opiskelijat ovat antaneet huolen toimeentulosta hyvinvoinnin heikentymisen ykkössyyksi.

– Meillä on syventyvä mielenterveyskriisi. Kuullaan huolipuheita, mutta mitään ei silti tapahdu, Nevanpää sanoo.

– Toivomme, että pääsisimme pohjoismaiselle tasolle, että opiskelijat voisivat täyspäiväisesti opiskella, eivätkä keskittyä tulonhankkimiseen jostain muualta, Nevanpää sanoo.

Kuusisto huomauttaa, että esimerkiksi Norjassa opintotuki koostuu vain opintolainasta. Tanskassa ja Ruotsissa opintorahan osuus on isompi kuin Suomessa, mutta sielläkin mukana on lainaosuus kuten Suomessa.

– Muihin Suomen sosiaaliturvaetuuksiin verrattuna opintotuki ei ole tasoltaan huono, Kuusisto sanoo.

Päättäjillä oli lähtökohta, että opiskelu on investointi tulevaisuuteen ja investointia voi rahoittaa lainarahalla, Kuusisto selittää taustoja.

– Suomi saa jo nyt noottia heikosta perusturvasta. Opiskelijat ovat reilusti köyhyysrajan alapuolella. Lainankin kanssa meillä on pohjoismaista heikoin tulotaso, Nevanpää huomauttaa.

Moni uupuu jo nyt, onko töihin kannustaminen oikea keino?

– Onko tämä oikea viesti? Onko oikea tapa kehittää opintotukea nostamalla tulorajoja, kun moni uupuu jo nyt opiskellessaan ja tehdessään töitä, kysyy Kuusisto.

SYL vaatii kokonaisvaltaista opintotukiremonttia. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tulossa ja opiskelijoiden tilannetta käytäneen silloin läpi.

– Me haluamme mennä kohti perusturvaa. Valitettavasti nytkin opiskelijat ovat sivulause [sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen] raporteissa, Nevanpää kuvailee.

– Opiskelijoiden pitäisi pystyä käymään ulkomaan vaihdossa, kokeilla sivuaineita, sen sijaan, että he laskevat tulorajoja ja miettivät, millä selviävät seuraavan kuukauden, Nevanpää sanoo.

Katso koko keskustelu Yle Areenassa.

Lue lisää aiheesta:

Opiskelijat toivovat, että opintotuen tulorajojen korotus jäisi pysyväksi – nyt työtunnit pitää laskea tarkkaan, jos haluaa pitää tuet

Apatiaa ja motivaatio nollissa? Opiskelijoista huolestuttavan moni kokee nyt uupumusta – älä syyllistä itseäsi ja 3 muuta neuvoa kadonneen motivaation varalle