1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Puoluejohtajat kiistelivät koronakulujen korvaamisesta kunnille – Marin: Tulen pitämään huolta, että nämä korvataan täysimääräisesti

Puoluejohtajat ottivat yhteen Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa. Keskusta ilmoitti ainoana hallituksessa vastustavansa maakuntaveroa.

Katso, miten Sanna Marin torjui huolet kuntien koronakulujen korvaamisesta.

Koronan aiheuttamien kulujen korvaamisesta kunnille syntyi väittely oppositio- ja hallituspuolueiden kesken Kuntaliiton puoluejohtajapaneelissa.

Oppositiopuolueiden johtajat eivät uskoneet, että kulut maksetaan kunnille täysimääräisesti.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti, että hallitus pitää lupauksensa. Marin toivoi, että keskustelu korvauksista voidaan lopettaa.

– Minä tulen pitämään huolta siitä, että nämä korvataan täysimääräisesti, Marin paalutti.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli huolissaan, että korvaamisessa on vielä epäselvyyksiä. Karhunen nosti esiin koronatestauksen kustannukset, joiden korvaukset eivät ole sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esityksessä hänen mukaansa sillä tasolla mitä ne todellisuudessa ovat.

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi, ettei allekirjoita STM:n näkemystä, vaan kaikki kulut korvataan.

Marinin mukaan kyse on vain siitä, millä tavalla korvaaminen tehdään. Vaikeus on, että tämän vuoden kustannukset eivät ole vielä tiedossa.

– Mikäli ennakoimme, voi olla että emme osu lankulle, ja joudumme myöhemmin korjaamaan. Jos odotamme, emme voi nyt tulla kuntia vastaan, vaan katsomme jälkikäteisesti paljonko kustannuksia syntyy, ja ne korvataan jälkeen päin, hän kuvasi.

Marinin mukaan ratkaisu on näiden vaihtoehtojen väliltä.

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson moitti oppositiojohtaja Petteri Orpoa (kok.).

– Ei ole uskottavaa Petteriltä, että viime vuonna huudettiin, että kunnat ovat saaneet miljadin liikaa, ja nyt soimataan hallitusta siitä, että ei maksetakaan riittävästi.

Orpon mukaan ongelmana on se, että kunnille pitäisi korvata todelliset kulut, mutta viimeksi raha jakautui hänen mukaansa väärin.

Puoluejohtajat keskustelivat kuntien tulevaisuudesta keskiviikkona Kuntaliiton järjestämässä paneelissa Helsingissä.

Keskusta vastustaa ainoana hallituksessa maakuntaveroa

Hallituksen rivit jakautuivat paneelissa, kun keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen ilmoitti vastustavansa maakuntaveron tuloa Suomeen.

– Keskusta on samassa hallituksessa valmistelemassa tätä veroa paraikaa, ihmetteli Maria Ohisalo.

Marin sanoi, että hallitus on sitoutunut veron valmisteluun.

– Ymmärtääkseni myös keskusta on sitoutunut tähän työhön, Marin viittasi Honkoseen.

Honkonen sanoi keskustan sitoutuneen veron valmisteluun osana monialaisia maakuntia, joille siirrettäisiin tehtäviä enemmän kuin hallitus on tähän mennessä päättänyt.

Suomeen perustetaan runsaan vuoden kuluttua 21 uutta hyvinvointialueeksi lihotettua maakuntaa, joille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta. Lisäksi palvelujen järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki.

– Kun meillä ei vielä ole niistä (monialaisista maakunnista) linjausta, toistaiseksi en voi vielä ottaa kantaa, että maakuntavero tulee, Honkonen sanoo.

– Jos maakuntavero tulisi, todennäköisesti se ei olisi kovin korkea, vaan olisi kiinteistö- tai kirkollisveron tasoa, Honkonen ennakoi.

Minna Karhunen, Li Andersson,Petteri Orpo, Maria Ohisalo, Riikka Purra, Sanna Marin, Petri Honkonen sekä Anna-Maja Henriksson.
Puolueiden puheenjohtajat ottivat mittaa toisistaan Kuntaliiton järjestämässä paneelissa.

Kuntien suurimpia ongelmia raha ja koronasta toipuminen

Puoluejohtajat nostavat kuntien lähivuosien suurimmiksi ongelmiksi muun muassa rahojen riittävyyden ja sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset.

Marinin mukaan kuntien seuraavan viiden vuoden aikana suurin haaste on koronaepidemiaa seuraava jälleenrakennus.

– Millä tavalla puramme hoiva- ja hoitovelkaa, puutumme koronan aikana kasvaneeseen eriarvoisuuteen ja nuorten lisääntyneisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin, Marin luetteli.

Keskustan Honkonen ja perusuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostivat kuntien suurimmaksi ongelmaksi rahan.

Purra sanoi, että kuntasektori on kroonisesti alijäämäinen, eikä kasvua ole ollut pitkään aikaan. Viime vuonna alijäämää ei tullut, mutta se johtui koronatukipaketista.

Toisen oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan suurin haaste on sote-ratkaisua seuraava muutos.

– Kunnat ovat suurimman muutoksen edessä oikeastaan koko historiansa aikana.

Orpon mukaan suuri kysymys on esimerkiksi se, miten rahat saadaan riittämään, kun osassa kunnista lähtee yli puolet henkilöstöstä sote-palvelujen siirtyessä muualle.

Maria Ohisalo (vihr.) nosti esiin ilmastonmuutoksen, Li Andersson (vas.) väestörakenteen muutokseen valmistautumisen ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) työvoiman saatavuuden.

– Kunnat erilaistuvat. Niissä kunnissa, joissa väestö vähenee ja vanhenee, tulee haasteita sivistyspalveluiden järjestämisessä, Andersson pelkäsi.

Purra karsisi kuntien tehtäviä, hallituspuolueet vaativat esimerkkejä

Hallituksen ja opposition kannat jakautuivat myös siitä, millä kuntien budjetit saadaan tasapainoon.

Marinin mukaan suuri asia varsinkin monille pienemmille kunnille on sote-uudistus, joka siirtää palvelut leveämmille harteille, ja auttaa taloudellista tilannetta.

Riikka Purra torjui sen, että kuntien taloudellisia haasteita ratkaisisi tehtävien siirtäminen alueille.

Hänen mukaansa tosiseikka on se, että lakisääteisten tehtävien määrä lisääntyy ja valtionosuudet ovat laskeneet kymmenen vuotta.

– En näe muuta keinoa, kuin että tehtäviä perataan läpi tiukalla kammalla, Purra sanoi.

Andersson vaati Purralta konkreettisia esimerkkejä, mitä lakisääteisistä tehtävistä voitaisiin luopua esimerkiksi lastensuojelussa. Samaa peräsi keskustan Honkonen.

– Yritimme karsia tehtäviä Sipilän hallituksessa. Toivon, että Purra kertoisi, lopetetaanko etsivä nuorisotyö vai neuvolatoiminta? Näitä on aina helppo vaatia, Honkonen arvosteli.

– Sote-uudistusta tehdään, koska kunnat eivät enää selviydy tehtävistä. Se antaa happea kuntiin, kun sote on laajemmilla harteilla.

Orpo pelkäsi, että kuntatalous kohtaa ”erittäin suuria haasteita”. Hän oli huolissaan mitä tapahtuu, kun ennusteiden mukaan lyhyeksi jäävä talouskasvu päättyy.

Andersson luetteli, että työllisyys on paremmalla tasolla kuin se oli ennen koronaepidemiaa, investointeja tehdään poikkeuksellisen paljon ja talous kasvaa voimakkaasti. Hän korosti, että ennusteiden mukaan myös julkinen velkaantuminen näyttää taittuvan aiemmin kuin mitä on ajateltu.

– Itse ihmettelen, mikä intressi oppositiopuolueiden puheenjohtajilla on maalata Suomen taloudesta synkempää kuvaa kuin mikä se todellisuudessa on, Andersson moitti.

– Linja, jota hallitus on noudattanut koronan hoidossa, on ollut onnistunutta politiikkaa.

Purra taas hämmästeli vuorostaan Anderssonin puheita, että oppositio maalaisisi piruja seinälle.

– Kuntien velka huitelee viime vuodelta 26 miljardissa eurossa, hän alleviivasi.

Uudet aluevaalit tammikuussa

Ensimmäiset aluevaalit pidetään runsaan neljän kuukauden kuluttua, mutta Kuntaliiton paneeli ei ollut vaalitentti, vaan näkökulma oli kunnille jäävässä roolissa.

Uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa.

Juttua korjattu klo 18.48.: Riikka Purra sanoi kuntien velan huidelleen 26 miljardissa eurossa, ei 86 miljardissa, kuten jutussa virheellisesti luki.