1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Budjettiriihi

Tuulivoima voi tehdä Pohjanlahdesta puhtaan energian "Persianlahden", visioi elinkeinoministeri Lintilä

Energiantuotanto nojaa jatkossa entistä vahvemmin tuulivoimaan, jota kaavaillaan muun muassa Pohjanlahdelle. Myös teollisuus vaatii puhdasta sähköä päästöjen vähentämiseen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä avasi keskiviikkona hallituksen budjettineuvotteluiden linjauksia päästökauppasektorille.

Tuulivoiman merkitys energiantuotannossa kasvaa. Kuvassa tuulivoimapuisto Iissä. Kuva: Antti J Leinonen

Energiantuotannon päästöt putoavat Suomessa nopeasti, mutta teollisuuden prosessit vaativat vielä lisää puhdasta sähköä.

Näin kuvasi elinkeinoministeri, keskustan Mika Lintilä tilannetta niin sanotullapäästökauppasektorilla, josta hallitus päätti viime viikolla vähentää 6–7 megatonnia hiilidioksidipäästöjä.

Hallitus kertoi torstaina budjettineuvottelujen lopuksi vähentävänsä yhteensä 14–15 megatonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Niistä reilu puolet, noin 8 miljoonaa megatonnia päätettiin vähentää liikenteestä, maataloudesta ja esimerkiksi öljylämmityksestä eli niin sanotulta taakanjakosektorilta.

Hallitus tähtää Suomen hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Muut ilmasto- ja energiapoliittisen ryhmän ministerit kertoivat hallituksen päästövähennyksistä jo perjantaina.

Lintilän mukaan hallituksen linjaukset ovat pohja ilmasto- ja energiastrategialle, jota valmistellaan parhaillaan. Eduskunta päättää strategiasta vielä syksyn aikana.

Hallitus kiisteli viime viikolla lähinnä liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämisestä.

Päästökauppasektorilla ollaan sen sijaan hyvässä vauhdissa. Syynä on pääosin korkea hiilen hinta EU:n päästökaupassa sekä kestävän kasvun rahoitus.

– Päästöt vähenevät nopeammin kuin on odotettu. Tältä puolelta hiilineutraalisuustavoite ei jää kiinni, Lintilä sanoi keskiviikkona.

Erityisesti energiantuotannon päästömäärä vähenee parhaillaan kovaa vauhtia. Hiljattain saavutettiin merkkipaalu, jossa uusiutuvan energian osuus oli ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa suurempi kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus yhteensä.

Arvioiden mukaan Suomi voisi saavuttaa 60–70 prosentin osuuden uusiutuvassa energiassa vuoteen 2035 mennessä.

Lintilä nosti esiin vireillä olevat, Suomen ensimmäiset avomerelle kaavaillut merituulivoimahankkeet. Hankkeita on useita.

– Pohjanlahden perukasta on tulossa jonkinlainen Persianlahti sillä tuulivoimalla, mitä sinne kaavaillaan.

Vertauksella ministeri viittasi energian määrään: Persianlahdella on suurimmat tunnetut öljyvarat, joiden merkitys energiantuotannolle on ollut aikanaan valtava.

Hallitus teki ilmastopäätöksiä budjettineuvotteluissa

Myös vetyä pitäisi tuottaa päästöttömästi

Energiantuotannon lisäksi päästökauppasektorille kuuluu paljon energiaa käyttävä teollisuus.

Teollisuuden prosessien muuttaminen päästöttömiksi vaatii vielä työtä.

Avainsana on Lintilän mukaan päästötön sähkö. Hän korosti teollisuuden vähähiilisyystiekarttoja, joiden avulla on päästy eteenpäin.

Ministeri nosti esiin vedyn, jonka tuotannossa Suomi voisi hänen mielestään olla enemmän etujoukoissa. Vihreän eli päästöttömän vedyn valmistaminen vaatii niin ikään valtavat määrät auringolla, vedellä tai tuulella tuotettua sähköä.

Lintilä viittasi SSAB:hen, joka on kertonut odottavansa vedystä suoranaista mullistusta teräksen valmistukseen. SSAB kuuluu teollisuuden suurimpiin päästäjiin Suomessa.

– Sillä tulee olemaan merkitys koko maan päästöjen osalta.

Ministeri sanoi hallituksen pohtineen kansallista vetystrategiaa. Parhaillaan laaditaan myös akkustrategiaa, jonka tarkoitus on tukea muun muassa liikenteen sähköistymistä.

Lue lisää:

Suomesta uusiutuvan energian mallimaa? Kokonainen vetytalous aiotaan herättää henkiin EU:n elvytysmiljardeilla

Metsähallitus suunnittelee jättimäistä merituulipuistoa Pohjanmaalle – tuulinen ja matala alue mahdollistaisi jopa 3 kertaa tavallista tehokkaammat voimalat

Ilmastoministeriryhmä vakuuttaa riihen päätösten purevan, ja Krista Mikkonen pitää mahdollisena, että Suomesta tulee hiilinegatiivinen

Vihreät ja keskusta taistelevat ilmastopäästöistä – mitä ovat lämmityspolttoainevero, pellonraivausmaksu ja liikenteen päästökauppa?