1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. HIV

Korkein oikeus: Hiv-positiivisen suojaamaton yhdyntä ei ollut rikos – lääkitys ja alhainen viruspitoisuus tekivät tarttumisriskistä erittäin pienen

Vaasan hovioikeus oli tuominnut miehen kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Korkein oikeus kumosi tuomion.

Korkein oikeus muistuttaa, että HIV on yhä vakava sairaus, joka vaatii jatkuvaa hoitoa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Korkein oikeus on kumonnut hiv-positiivisen miehen kahden vuoden vankeusrangaistuksen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

Vaasan hovioikeus langetti hänelle aikanaan tuomion, koska mies oli ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, vaikka oli tietoinen infektiostaan. Hiv ei ollut tarttunut seksikumppaniin.

Korkeimman oikeuden keskiviikkona antaman ratkaisun mukaan miehen käyttämä lääkitys, veren alhainen viruspitoisuus ja olosuhteet tekivät tartuttamisesta niin epätodennäköistä, ettei vaatimus rikoksen täyttymisen vaarasta ollut toteutunut. Näin syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylättiin.

Olosuhteilla oikeus viittaa siihen, että mies sai siemensyöksyn lakanalle.

Mies ei oikeuden mukaan myöskään aiheuttanut vakavaa vaaraa kumppanin hengelle tai terveydelle, joten oikeus hylkäsi myös vaihtoehtoisen syytteen vaaran aiheuttamisesta.

Virusmäärä ratkaiseva

Tieto HIV:n tarttumisesta ja lääkityksen vaikutuksesta asiaan on lisääntynyt viime vuosina, ja siksi Korkein oikeus hankki ratkaisua varten asiantuntijalausuntoja.

Niiden mukaan tartunnan todennäköisyys riippuu ensi sijassa hiv-positiivisen henkilön virusmäärästä. Säännöllisesti otettu hiv-lääkitys, jonka aikana veren virusmäärä säilyy alle 200 kopion millilitrassa, poistaa tartuntariskin suojaamattomassakin yhdynnässä.

Tutkimustietoa tartuntariskistä on vain vähän tilanteessa, jossa virusmäärä on 400–500 kopiota millilitrassa. Yhtään tartuntaa ei kuitenkaan ole todettu tapahtuneen tällaisessa tilanteessa. Tuollaista virusmäärää on THL:n lausunnossa pidetty pienenä ja tartuntariskin on siksi arvioitu olevan erittäin pieni.

Nyt käsitellyssä tapauksessa vastaaja oli käyttänyt viruslääkitystä vuosia, mutta pitänyt siinä usean kuukauden tauon tapahtumavuonna. Hän aloitti lääkityksen kuitenkin uudestaan joitakin kuukausia ennen tapahtunutta. Pari viikkoa sen jälkeen tehdyssä tutkimuksessa viruspitoisuus oli 55 kopiota millilitrassa.

THL:n mukaan tarkkaa päätelmää veren viruspitoisuudesta tekohetkellä ei voida tehdä, mutta virusmäärän voidaan arvioida olleen korkeintaan joitain satoja kopioita millilitrassa.

Korkein oikeus muistuttaa silti, että hiv on yhä vakava sairaus, jonka kontrollointi edellyttää jatkuvaa hoitoa.

Rikosoikeudellista vastuuta puita Korkeimmassa oikeudessa aiemminkin

Korkein oikeus on antanut vuonna 2015 kaksi ratkaisua hiv-positiivisen henkilön rikosoikeudellisesta vastuusta. Molemmissa vastaaja oli käyttänyt hiv-lääkitystä ja ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä kertomatta infektiostaan. Sairaus ei ollut tarttunut.

Toisessa tapauksessa oli kyse useista anaaliyhdynnöistä, ja Korkein oikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vaaran aiheuttamiseen, sillä tämä oli aiheuttanut vakavan terveyden vaaran törkeällä huolimattomuudella.

Toisessa tapauksessa kyse oli emätinyhdynnästä ja siitä, oliko tarttumista pidettävä niin todennäköisenä, että teko oli luettavissa törkeän pahoinpitelyn yritykseksi. Oikeus katsoi, että kerrotuissa olosuhteissa tarttuminen ei ollut sen todennäköisempää kuin tarttumatta jääminen. Syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylättiin.

Vuonna 2017 Korkein oikeus ratkaisi asian, jossa suojaamattomia yhdyntöjä oli ollut useita ja hiv oli tarttunut asianomistajaan. Tuolloin oikeus piti tekoa kokonaisuutena katsoen törkeänä ja tuomitsi vastaajan törkeästä pahoinpitelystä.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).