1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. öljyvahingot

Luontoon valui säiliöautollinen öljyä, kaupunki hidasteli jälkitorjunnassa – järveen laskevat ojat puhdistettiin vasta vuosi onnettomuuden jälkeen

Heinolan kaupungilla kesti kuukausia ottaa sille kuuluva vetovastuu öljyvahingon jälkisiivouksessa. Kuntien kaksoisrooli ympäristölupaviranomaisena ja vahinkojen jälkitorjunnan vastuutahona voi aiheuttaa sekaannuksia vastuukysymyksissä.

Syksyinen maisema. Vesi virtaa ojasta Sukuranlahteen.
Neljä vuotta sitten tapahtuneen öljyvahingon lopulliset jälkitorjuntatyöt aloitettiin vasta noin vuosi onnettomuuden jälkeen. Video: Elina Rantalainen

Heinolassa Vuohkallion lämpövoimalassa neljä vuotta sitten tapahtuneen öljyvahingon lopulliset jälkitorjuntatyöt käynnistettiin vasta yli vuosi onnettomuuden jälkeen.

Heinolan kaupunki viestii toimineensa normaalin käytännön mukaan, vaikka se olisi asiasta vastaavana viranomaisena voinut panna siivoustöihin vauhtia jo kuukausia aikaisemmin. Kaupunki kuitenkin katsoo, että vastuu vahinkojen kartoituksesta ja puhdistustoimien suunnittelusta ja toteutuksesta kuului silloiselle Elenia Lämpö Oy:lle (nykyinen Loimua Oy).

– Tähän valvontajärjestelmä perustuu, että toiminnan harjoittaja on velvollinen selvittämään. Ja viranomainen katsoo, että tekeekö se riittävää selvitystä, sanoo ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Heinolan kaupungilta.

Pelastuslain mukaan (silloinen öljyvahinkojen torjuntalaki) tällaisessa tapauksessa kunnan tulee kuitenkin ottaa vetovastuu vahinkojen jälkitorjunnasta, vaikka vahingon aiheuttaja vastaakin puhdistustoimien kustannuksesta. Tulkinnan vahvistaa hallitussihteeri Merja Huhtala ympäristöministeriöstä.

Vuohkallion lämpövoimalasta vuoti arviolta 40 000 litraa öljyä marraskuussa 2017. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Heinolan kaupunki olisi siis voinut määrätä Elenia Lämpö Oy:n aloittamaan puhdistustyöt heti vahinkojen laajuuden selvittyä keväällä 2018. Vaihtoehtoisesti kaupunki olisi voinut hoitaa puhdistustyöt itse ja laskuttaa vahingon aiheuttajaa jälkikäteen.

Sen sijaan kaupunki tyytyi odottamaan Elenian omia selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Ja antoi puhdistusmääräyksen vasta joulukuussa 2019.

Ely: kunnilla heikot valmiudet

Johtava asiantuntija Olli Valo edusti Hämeen ely-keskusta Vuohkallion öljyvahingon käsittelyssä. Hänen mukaansa öljyvuodon paljastuttua oli ensin epäselvää, kuka viranomaisista ohjaa öljyvahingon jälkitorjuntaa.

Tämä viivästytti puhdistustöiden aloittamista. Valon mukaan vetovastuu jälkitorjunnassa on lain mukaan kunnilla, mutta käytännössä niillä ei ole riittävästi valmiuksia ja resursseja hoitaa tilanteita.

– Elyn, kunnan, pelastuslaitoksen ja vahingonaiheuttajan on tehtävä yhteistyötä. Se on tällaisessa isossa tapauksessa käytännössä vähän hidasta, kankeaa ja vähän vaikeaakin välillä.

Myös kuntien kaksoisrooli ympäristölupaviranomaisena ja jälkitorjunnan vastuuviranomaisena voi aiheuttaa sekaannuksia. Tässä tapauksessa Heinolan kaupungilla oli kolme roolia: se vastasi lämpövoimalan ympäristöluvan valvonnasta, voimalan alueen hulevesien johtamisesta sekä tapahtuneen öljyvahingon jälkitorjunnasta.

– Kunta olisi voinut ottaa öljyntorjuntalain kovat keinot käyttöön jo aikaisemmassa vaiheessa, Valo sanoo.

Valo katsookin, että viranomaisten yhteistyötä sekä työnjakoa tulee kehittää, ja öljyvahinkojen hoitoa kannattaa harjoitella etukäteen.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus käsitteli öljyvuotoa maanantaina ja tuomitsi lämpöyhtiön operatiivisen johtajan törkeästä ympäristön turmelemisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi Loimua Oy tuomittiin 60 000 euron yhteisösakkoon. Sekä johtaja että yhtiö ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Onko kuusi kuukautta ehdollista kova tuomio ympäristörikoksesta? Heinolan öljyvuodosta syytetty johtaja sai saman rangaistuksen kuin Talvivaara-pomo