1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelastushenkilöstö

Nuorisoporukka altistuu säteilylle Mikkelissä – tämä ei ole totta, mutta voisi olla, ja siksi pelastajat varautuvat siihen: "Haemme rusinat pullasta"

Varuskunta-alueella Mikkelissä kuhisi harjoituksissa, joihin saapui osallistujia eri puolilta Eurooppaa. Paikalla oli asiantuntijoita fyysikoista psykologeihin, sillä säteilyonnettomuus vaatii monen alan asiantuntemusta.

Mikkelissä on järjestetty kansainvälinen pelastusharjoitus.
Näin pelastajat harjoittelivat säteilylle altistuneiden nuorten hoitamista Mikkelissä.

Nuorisoporukka leireilee varuskunta-alueella Mikkelissä, kun he löytävät maastosta metallisen möykyn. Nuoret painivat, ja metallimöykky vaurioituu.

Kolme nuorta saa vakavia säteilyvammoja, seitsemän muuta selviää lievemmillä oireilla. Metallimöykky on säteilylähde, joka on kulkeutunut Tornion kautta Suomeen.

Tilanne on kuvitelmaa. Tarina on sepitetty pelastusharjoitusta varten. Siihen on poimittu tyypillisin säteilyaltistumisen tilanne maailmalta.

Etelä-Savon pelastuslaitos treenasi säteilytilanteen toimia varuskunta-alueella keskiviikkona. EU-hankkeen harjoitukseen osallistui edustusta eri puolilta Eurooppaa.

Tarkoituksena oli kehittää toimintaa ja rakentaa yhteisiä tapoja toimia.

– Haemme parhaita rusinoita, keräämme ne pullasta ja panemme uuteen pullaan, kuvaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Silmäri.

Pelastuslaitos kehittää toimintaansa harjoituksen avulla. Kuva: Petri Vironen / Yle

Vastaava vaaratilanne saattaa joku päivä osua oikeasti suomalaisten pelastajien eteen.

Suomesta löytyy säteilylähteitä muun muassa sairaaloista ja teollisuuden mittalaitteista. Ne kulkevat yleensä paikasta toiseen normaalin rahdin mukana huolellisesti pakattuina ja merkittyinä.

– Kyllä tällainen tilanne on yksi uhka, Silmäri toteaa.

Apuun rientävät niin fyysikot kuin psykologitkin

Metallimöykki sisältää cesium-137:ää. Se on samaa ainetta, jota levisi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta aikoinaan Suomeenkin.

Hätäkeskus saa ilmoituksen ja hälyttää pelastuslaitoksen ja ambulanssit paikalle. Ne lähtevät suurella vasteella, koska potilaita on kymmenen.

Apuun saapuu fyysikoita, matemaatikoita, kirurgeja, lääkäreitä, lentäjiä, tullivirkailijoita ja psykologeja. Säteilyonnettomuus vaatii monen alan asiantuntemusta.

Oikeassa elämässä paikalle rientäisi 50 pelastajaa ja kymmenen ambulanssia. Poliisit saapuisivat tutkimaan ja eristämään alueen. Mikkeliin hälytettäisiin paikalle myös varusmiehiä Vekaranjärven varuskunnasta Kouvolasta.

– Pelastuslaitoksella on valmiudet ja kyky näihin tehtäviin. Meillä on mittausvälineet, osaamista ja tietämystä, Jyri Silmäri sanoo.

Tilannekuva auttaa nopeissa päätöksissä

Ensimmäiseksi pelastajat lajittelevat potilaat saastumisen määrän mukaan. He siirtävät altistuneet pois välittömän vaaran alueelta 30–50 metrin päähän. Tapahtumapaikka eristetään.

Seuraavaksi pelastajat puhdistavat potilaat ja mittaavat heidän säteilytasonsa uudelleen. Kun nuoret eivät enää säteile, heidät lähetetään sairaalaan.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastajat saivat juuri uudet säteilymittarit. Niiden käytön opettelu on Jyri Silmärin mukaan harjoituksen suurimpia oppeja.

"Mitä harvinaisempi tilanne, sitä enemmän on syytä verestää muistia", pohtii Jyrki Silmäri. Kuva: Petri Vironen / Yle

Silmäri on työskennellyt kohta 30 vuotta pelastuslaitoksen päällystövirassa. Sen takia hän kiinnittää erityistä huomiota tilannekuvaan.

– On tärkeää saada tilannekuva reaaliaikaisesti ja visuaalisesti näytölle kenttäjohtajalle, tilannejohtajalle ja tilannekeskukseen niin, että sitä on helppo lukea ja sen pohjalta voi tehdä nopeasti päätöksiä.

Samalla jää muistiin dataa, jonka pohjalta pelastuslaitos voi kehittää omaa toimintaansa ja jopa EU-tason käytäntöjä.

– Harjoituksen avulla olemme valmiimpia, kun tällainen tilanne tapahtuu oikeasti, Silmäri sanoo.

Hän sanoo tarkoituksella kun eikä jos. Kun on realistisempi.

– Jos on vähän sellainen, että ajatellaan, ettei meille täällä lintukodossa tapahdu tällaista. Toivotaan, että tällaisia tilanteita ei oikeasti satu virkauralle montaa.

Voit keskustella onnettomuuksiin varautumisesta 17.9. klo 23.00 saakka.

Korjaus 16.9.2021 klo 14.12. Vekaranjärven varuskunta sijaitsee Kouvolassa eikä Mikkelissä, kuten jutussa aiemmin väitettiin.