1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tytöt

Ahdistusta, masennusta, uupumista – kouluterveyskysely paljastaa, että korona on koetellut erityisesti tyttöjen jaksamista

Joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö on kokenut ahdistuneisuutta. Tulos selviää tänään julkistettavasta kouluterveyskyselystä.

Suuri osa nuorista voi hyvin. Erityisesti ala-asteikäiset ovat vielä varsin huolettomia. Lauri Pietarinen, Anatasia Kari, Wiivi Byckling ja Minka Vahtikari viettivät välituntia Ylämyllyn koulussa Liperissä 15. syyskuuta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Ylämyllyn koulussa Liperissä on välitunti.

Kiipelytelineet ovat ahkerassa käytössä muutenkin liikkuvaisilla ala-asteikäisillä.

– Harrastan balettia, jalkapalloa, hiihtoa ja ratsastusta, viidesluokkalainen Anastasia Kari luettelee.

Ja koulunkäyntiinkin jää sopivasti aikaa

– Hyvin menee. Meillä on mukava opettaja!

Neljäsluokkalaiset Minka Vahtikari ja Wiivi Byckling (edessä) sekä viidesluokkalaiset Lauri Pietarinen ja Anastasia Kari käyvät Ylämyllyn koulua Liperissä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Suuri osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn (siirryt toiseen palveluun) vastanneista lapsista ja nuorista kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Tyytyväisyys oli kuitenkin laskenut edellisestä tutkimuksesta, joka julkistettiin syksyllä 2019.

Erityisesti tyttöjen kohdalla moni mittari osoittaa alaspäin.

– On ahdistuneisuutta, masennusta ja koulu-uupumusta, sanoo kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö. Pojilla osuus on selvästi pienempi.

Tyttöjen ja poikien ero on selkeä myös yksinäisyyden kokemisessa.

Tytöistä lähes joka neljäs koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti, kun pojista vain joka kymmenes kertoi olevansa yksinäinen.

Yksinäisyyden tunne on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.

Kun edellinen tutkimus julkistettiin, mielialastaan huolestuneiden nuorten osuus oli pienempi, mutta jo silloin puhuttiin aikapommista.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen piti silloin kouluilmapiirin koventumista osasyynä tilanteeseen.

Myös Jenni Helenius nostaa esiin kovan vaatimustason.

– Jotain tässä ajassa on sellaista, jonka erityisesti tytöt kokevat haastavana.

Korona on koetellut nuoria

Yksi selkeä selittäjä huonontuneille tuloksille on koronapandemia.

Edellinen tutkimus julkistettiin syksyllä 2019 eli juuri ennen pandemian puhkeamista.

Sen jälkeen moni koulu on ollut kuukausia etäopetuksessa ja harrastukset tauolla.

– Puolitoista vuotta on pitkä aika nuoren elämässä. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet lähes koko yläkouluajan poikkeusoloissa, tutkimuspäällikkö Jenni Helenius huomauttaa.

Korona on tietysti vaikuttanut samalla tavalla myös poikien koulunkäyntiin ja harrastuksiin.

– Osittain tyttöjen ja poikien eroa saattaa selittää se, miten kysymyksiin vastataan. Ehkä tytöt kertovat poikia enemmän tai tunnistavat paremmin ahdistuksen? On tärkeä muistaa, että myös pojat tarvitsevat tukea.

Samalla Helenius huomauttaa, että kouluterveyskyselyn kokonaisotos on niin laaja, että sen antama tulos on luotettava: tytöt kokevat nyt poikia enemmän uupumusta, ahdistusta ja yksinäisyyttä. Ja tunne on voimistunut.

Heleniuksen mukaan tulokset ovat sen suuntaisia, mitä asiantuntijat ja päättäjät ovat pelänneet: koronaan liittyvät poikkeusolot ovat koetelleet kovalla kädellä juuri nuoria.

– Ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyden kokemukseen liittyvät asiat ovat sellaisia, missä korona näkyy. Ja jos ajatellaan 4.–5. -luokkalaisia eli nuorimpia vastaajia, heistä joka kolmas on ollut huolissaan läheisensä sairastumisesta koronaan.

Seksuaalista häirintää kokenut puolet lukioikäisistä tytöistä

Yksi viime vuosien THL:n kouluterveyskyselyjen paljastamista ilmiöistä on seksuaalisen häirinnän yleistyminen.

Kun neljä vuotta sitten alle viidesosa tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, oli osuus kaksi vuotta sitten 30 prosenttia.

Nyt peräti puolet lukioikäisistä tytöistä kertoo kokeneensa häirintää viimeisen vuoden aikana.

Yleensä häirintä on tapahtunut puhelimessa tai internetissä, jonkin verran myös julkisilla paikoilla.

Kaksi vuotta sitten nousua selitettiin muun muassa sillä, että seksuaalinen häirintä tunnistetaan paremmin #metoo-kampanjan johdosta.

Yleensä tapaukset tulivat esiin oppilaan muiden vaikeuksien selvittelyn yhteydessä.

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän vuoden 2021 kyselyn tulokset perustuvat 264 878 lapsen ja nuoren vastauksiin. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2021.

Juttua korjattu 17.9.2021 kello 8.26: Korjattu Paloaukean koulu Ylämyllyn kouluksi, joka on koulun oikea nimi.

Lue lisää:

Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan kouluterveyskyselyn mielenterveystuloksista – "Tässä on käsillä aikapommi"

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt