Lappeenranta houkuttelee paluumuuttajia takaisin – kehittyvät etätyömahdollisuudet saattavat lisätä paluumuuttoa

Lappeenrannan ja Imatran kaupungit perustavat verkkosivuston ja nostavat sosiaalisessa mediassa aiemmin Lappeenrannassa asuneiden tai opiskelleiden innostusta muuttaa takaisin Etelä-Karjalaan.

Etätyömahdollisuudet on yksi valtti, jolla Etelä-Karjala pyrkii houkuttelemaan paluumuuttajia. Kuvituskuva. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Lappeenrannan ja Imatran kaupungit tehostavat keinojaan saada osaavaa työvoimaa.

Maakuntaan muuttavat työnhakijat ja piilotyöpaikkoja sisältävät yritykset yhdistetään jatkossa sosiaalisessa mediassa ja verkossa.

Piilotyöpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jota yritys ei ilmoita julkisesti, vaan sopivat osaajat etsitään muulla tavoin eli esimerkiksi omista verkostoista tai työntekijöiden kautta.

Työlle tekijänsä -nimisen hankkeen tavoitteena on tehdä Etelä-Karjalaan takaisin muuttamisesta mahdollista ja houkuttelevaa.

Hankeidea lähti liikeelle vuonna 2020 toteutetusta muuttoliikeselvityksestä, jossa 300 Lappeenrannasta pois muuttanutta kertoi kyselyssä innostuksessaan palata takaisin. Heistä reilun 40 kanssa ideoidaan, mikä saisi ihmiset muuttamaan takaisin.

Tulevaisuudessa avattavan verkkosivun, Ikkuna Etelä-Karjalaan, kautta potentiaalinen muuttaja pääsee tutustumaan maakunnan eri toimijoihin ja -palveluihin.

Uudellamaalla asuvat hieman muita kiinnostuneempia muuttamaan Etelä-Karjalaan. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Etätyömahdollisuudet saattavat avittaa muuttoa

Kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupungilta kertoo, että hieman yli 60 prosenttia muuttoliikeselvityksen vastaajista olisi valmis suosittelemaan Lappeenrantaa asuinpaikkana tutuilleen. Lappeenranta koetaan pääsääntöisesti hyvänä paikkana asua. Vastaajista suurin osa arvioi, että kehittyvät etätyömahdollisuudet voivat lisätä Lappeenrantaan muuton todennäköisyyttä.

– Uudellamaalla asuvat hieman muita kiinnostuneempia. Vanhemmissa ikäluokissa etätyömahdollisuuksien kehittymisen ja paluumuuton välinen yhteys heikkenee, Heinonen kertoo.

Vajaata kymmenystä vastanneista voi pitää melko todennäköisinä paluumuuttajina. Noin 60 prosenttia vastanneista on hyvin epätodennäköisiä paluumuuttajia.

– Fokus tulisi olla siinä kolmanneksessa vastaajia, jotka ilmoittavat paluumuuton olevan mahdollista tietyin edellytyksin, Heinonen sanoo.

Työpaikka on paluumuuttajalle tärkeä motiivi. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Yrityksiltä toivotaan työpaikkailmoituksia

Heinosen mukaan yrityksissä on kova tarve saada uusia työntekijöitä, joten hankkeen aloitus osuu juuri oikeaan aikaan.

– Toivomme, että työnantajat koko maakunnassa ilmoittavat avoimista työtilaisuuksistaan hankkeen verkkosivuille siinä vaiheessa, kun ne avataan, Heinonen sanoo.

Mukana hankkeessa ovat Etelä-Karjalan kunnat, yrittäjät, oppilaitokset ja TE-palvelut. Hankkeesta on tarkoitus luoda pysyvä toimintamalli, jolla saada paluumuuttajia Etelä-Karjalaan. Hanketta hallinnoi Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalvelut ja siinä on mukana myös Imatran kaupunki

Hanketta vetävä Katja Kursu Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalveluista kertoo, että hankkeen tavoitteena on 25 osaajan asettuminen asukkaaksi ja töihin Etelä-Karjalaan.

– Mutta tietenkin yritämme ylittää tavoitteet, Kursu lisää.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osuus on noin 77 600 euroa ja valtion osuus noin 107 000 euroa.

Etelä-Karjalassa on herätty siihen, että alueen on ryhdyttävä toimiin väkiluvun kasvattamiseksi (siirryt toiseen palveluun) ja väestörakenteen tasapainottamiseksi. Väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku vähenee lähivuosikymmeninä.