1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taloudelliset ennusteet

Suomen talouskasvun kiihtyminen yllätti Suomen Pankin: Nopeaa kasvua odotetaan ensi vuodeksikin

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on yllättänyt kaikki talousasiantuntijat. Kova kasvu jatkuu myös ensi vuonna, kun talouden kaikki mittarit näyttävät ylöspäin.

Kotitalouksien kuluttaminen ja vähittäiskauppa ovat vaikuttaneet oleellisesti talouden pirstymiseen. Kasvu jatkuu vielä ensi vuonna, mutta hidastuu sen jälkeen muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomen talous pyrähtää koronakriisistä eroon odotettua nopeammin ja Suomen Pankki (SP) nostaa jälleen arviotaan tämän ja ensi vuoden kasvusta.

Tänään torstaina julkaistun uuden ennusteen mukaan talous yltää tänä vuonna reippaaseen 3,5 prosentin kasvuun ja ensi vuonnakin 2,8 prosenttiin.

SP nostaa tämän ja ensi vuoden ennustettaan niin maaliskuussa kuin kesäkuussakin tekemistään arvioista. Vasta kesällä se ennusti tämän vuoden kasvun jäävän alle kolmeen prosenttiin.

Odotettua reippaamman kasvun taustalla on sekä yritysten että kotitalouksien talousluottamuksen kohentuminen sitä mukaa, kun koronarokotukset ovat edistyneet ja eri rajoituksia purettu.

Pääjohtaja Olli Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa Suomen talouden elvyttämisestä, että "tien tasoittaminen vaikean ajan yli on ollut täysin perusteltua." Hän korosti kuitenkin, että pian alkaa olla aika kantaa huolta julkisen talouden kestävyydestä.

– Menokehyksiin olisi syytä palata viimeistään vuoden 2023 budjetista lähtien. Se on hyvin tärkeää vaimean talouskehityksen ja ikääntyvän väestön maassa. On erittäin tärkeää säilyttää jossa menokehysten uskottavauus.

Vasta 30 prosenttia rokotettu

SP muistuttaa ennusteessaan, että samalla kun koronakriisin hellittäminen on vauhdittanut taloutta, epidemian mahdollinen uusi pahentuminen on merkittävin riski hyvälle talouskehitykselle.

Rehn korosti, että vaikka Suomessa 57 prosenttia väestöstä on saanut täyden rokotesuojan, on osuus Afrikassa vasta 3,4. Globaalisti rokotuskattavuus on vasta noin 30 prosenttia.

– Suomen oman tautitilanteen ohella epävarmuutta pitää yllä pandemian globaali kehitys varsinkin kehittyvissä maissa, joissa rokotukset ovat edistyneet hitaasti, SP:n ennusteessa varoitellaan.

Tänä vuonna huhti-kesäkuussa talouskasvu ylsi harvinaiseen vauhtiin. Vuotta aiempaan verrattuna kasvua kertyi peräti 7,4 prosenttia ja Suomen bruttokansantuote onkin saavuttanut jo kriisiä edeltäneen tason. Kovia kasvuprosentteja selittää osaltaan vertaaminen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin talous sukelsi koronakriisissä.

Tänä vuonna kasvua on vetänyt erityisesti kotitalouksien kulutus ja vähittäiskauppa, mutta niiden lisäksi vankkaa kasvua on tullut myös teollisuudesta ja rakentamisesta.

Niiden lisäksi koronakriisistä kärsineet palvelualat toipuvat vauhdilla. Palveluiden liikevaihto alkaa olla jo epidemiaa edeltävällä tasolla.

Pyräys hiipuu 2023

SP nostaa ennustettaan myös ensi vuoden kasvusta. Sitä pitävät yllä yksityisen kulutuksen ja asuntorakentamisen lisäksi piristyvä vienti.

Talouden toipuminen jatkuu vielä ensi vuonna, mutta sen jälkeen meno tasaantuu. SP puhuukin kasvupyrähdyksestä, jonka jälkeen palataan matalammalle tasolle. Vuonna 2023 kasvu jää enää 1,3 prosenttiin, kun ikääntyvä väestö ja heikko tuottavuuskehitys jarruttavat kasvunäkymiä.

Vaikka talouden pyrähdys alkaa hidastua, työllisyys jatkaa parantumistaan sen jälkeenkin. Vuonna 2023 työllisyysasteeksi SP ennustaa jo 73,2 prosenttia. Tänä kesänä oli jo 100 000 työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työtä tarjoaa erityisesti palveluala.

Työllisyysaste nousee siis selvästi aiempaa ennustetta nopeammin, mutta siitä verrattuna työttömyys paranee hitaasti.

SP:n ennusteessa pohditaankin, kuinka paljon työllisyyden parantumisessa on kyse vain työmarkkinoiden kausivaihtelusta kesällä.

Ennusteen mukaan työttömyys kääntyy vähitellen nopeampaan laskuun, kun kesätyöntekijöiden vaikutus työmarkkinoilla väistyy.

Suomen Pankin Rehn kannustaa tekemään uudistuksia nyt, kun taloudessa menee hyvin. Elvytyksen yhä jatkuessa olisi Rehnin mielestä panostaa tuottavuuden nostamiseen esimerkiksi yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan verohelpotuksilla.

Työmarkkinoilla paikallinen sopiminen on edennyt hitaammin kuin "menestyneissä euroalueen talouksissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa".

– Olisi tärkeää, että työmarkkinajärjestöt sopisivat pelisäännöistä, joilla paikallista sopimista voidaan edistää niin, että se olisi todella sopimista eikä sanelua.

Rehn nostaa esiin myös ajatuksen työntekijöiden paremmasta tiedonsaannista yrityksissä.

– Henkilöstön edustusta ja tiedonsaantia voitaisiin vahvistaa. Se parantaisi aidosti luottamusta työaikoilla.

– Meillä on jonkinlainen luottamusvaje monilla työpaikoilla. Tästä pitäisi päästä eroon, koska se heikentää taloutemme kehitystä verrataanpa sitä vaikka Saksaan tai Ruotsiin, joissa on tilanne keskimäärin parempi, pääjohtaja Olli Rehn kannustaa.

16.9. klo 12.27 lisätty Rehnin kommentti menokehyksistä ja rokotekattavuudesta ja klo 15.58 kommentit työmarkkinoista ja t&k-tuesta.