1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asunto-osakeyhtiöt

Vasta kolme prosenttia taloyhtiöistä on ehtinyt siirtyä sähköiseen huoneistotietojärjestelmään – aikaa on vuoden 2023 loppuun

Paperiset osakekirjat jäävät vähitellen historiaan, kun taloyhtiöt saavat osakeluettelot siirrettyä. Sen jälkeen asuntojen nykyisten omistajien on kymmenessä vuodessa muutettava omistuksensa sähköiseksi.

Palveluneuvoja Eveliina Pehkonen mitätöi osakehuoneiston paperisen osakekirjan Maanmittauslaitoksen Helsingin toimipisteessä. Jatkossa tiedot asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista löytyvät Maanmittauslaitoksen sähköisestä rekisteristä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suomessa on käynnissä osakehuoneistojen tietojen sähköistäminen. Vanhojen, ennen vuotta 2019 perustettujen taloyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään. Tätä uudempien taloyhtiöiden tiedot ovat siirtyneet sinne jo automaattisesti.

Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joiden pitää tehdä tämä siirto vuoden 2023 loppuun mennessä.

Päätöksen siirrosta tekee taloyhtiön hallitus. Se myös tiedottaa osakkaille, kun osakeluettelo on siirretty.

Ennen siirtoa taloyhtiön on myös tarkistettava, että esimerkiksi tiedot osakkeista ja taloyhtiön edustajista kaupparekisterissä ovat ajan tasalla. Nämäkin tiedot siirtyvät huoneistotietojärjestelmään.

Asunnon nykyisten omistajien aikataulu on taloyhtiötä väljempi. Paperinen osakekirja on muutettava sähköiseksi omistajamerkinnäksi kymmenessä vuodessa taloyhtiön osakeluettelon siirrosta.

Osakehuoneistoja on Suomessa noin 1,5 miljoonaa.

Maanmittauslaitoksen Saija Korhonen muistuttaa, että jos huoneisto vaihtaa omistajaa ennen kymmenen vuoden määräajan päättymistä, uuden omistajan on haettava omistuksensa rekisteröintiä jo kahden kuukauden kuluessa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Tietojen siirto huoneistotietojärjestelmään etenee hitaasti

Tietojen siirto sähköiseen huoneistotietojärjestelmään on edennyt varsin verkkaisesti.

Kaikkiaan huoneistotietojärjestelmässä on tällä hetkellä tiedot noin 6500:sta taloyhtiöstä. Niistäkin 3500 on järjestelmässä vuoden 2019 alusta asti olleita uusia asunto-osakeyhtiöitä.

Tähän mennessä vasta vajaat 3000 vanhaa taloyhtiötä on siirtänyt osakeluettelonsa.

– Se on hyvin vähän. Fakta on, että tässä ollaan vielä ihan alkumetreillä, kirjaamislakimies Saija Korhonen Maanmittauslaitokselta myöntää.

Suomen Kiinteistöliiton Virpi Hienosen mukaan ammattimaista isännöintiä käyttävien isojen taloyhtiöiden kannattaa odottaa osakehuoneistojen tietojen siirtämistä siihen asti, kun se onnistuu isännöintijärjestelmistä huoneistotietojärjestelmään. Kuva: Pekka Rousi / Kiinteistöliitto

Isompien taloyhtiöiden kannattaa odottaa isännöintijärjestelmien valmistumista

Jos taloyhtiö käyttää asioiden hoidossa isännöintitoimistoa, ei osakkaiden tarvitse itse huolehtia osakeluetteloiden siirrosta uuteen sähköiseen järjestelmään. Käytännön työn tekee isännöintitoimisto. Ammattimaista isännöintiä käyttää noin puolet taloyhtiöistä.

Vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta sanoo, että näiden isojen taloyhtiöiden kannattaakin hieman odottaa osakeluetteloiden siirtämistä. Syy on tekninen.

– Isännöintijärjestelmiin tehdään vielä kehitystyötä. Kun ne saadaan sillä tavalla valmiiksi, että tiedon siirto onnistuu isännöintijärjestelmästä huoneistotietojärjestelmään, on tiedonsiirto helpompi tehdä.

Maanmittauslaitos sai tiedonsiirron mahdollistavan niin sanotun rajapintansa valmiiksi aiottua myöhemmin viime vuoden lopulla. Vasta sen tapahduttua isännöintijärjestelmiin päästiin tekemään tarvittavia muutoksia.

Muun muassa tämän takia osakeluetteloiden siirrolle annettiin vuosi lisäaikaa vuoden 2023 loppuun.

– Kun isännöintijärjestelmien muutokset ovat valmiit, niin isomman tietomassan siirtäminen on huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa. Toivomme, että tämä lisää ensi vuonna osakeluetteloiden siirtoja, Saija Korhonen sanoo.

Virpi Hienosen arvio on, että nyt ollaan siinä vaiheessa, että vähitellen ainakin osa isännöintijärjestelmistä valmistuu.

– Varmasti vuoden vaihteessa näiden järjestelmien piirissä olevien isojen taloyhtiöiden siirrot alkavat vihdoin vauhdittua.

Isännöintitoimistot hoitavat yleensä isojen kerrostaloyhtiöiden tietojen siirron sähköiseen järjestelmään. Pienissä rivi- ja paritaloyhtiöissä siirto tehdään usein itse nettisovelluksen kautta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Pienet taloyhtiöt siirtävät tietonsa itse

Pienemmät taloyhtiöt, joissa osakkaat hoitavat isännöinnin yleensä itse, siirtävät osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään nettisovelluksen kautta. Maanmittauslaitos otti tämän siirtopalvelun (siirryt toiseen palveluun) käyttöön huhtikuussa 2020.

Silti pienetkään yhtiöt eivät ole pitäneet kiirettä osakeluetteloiden siirrossa.

Maanmittauslaitoksen mukaan kyse saattaa olla tiedon puutteesta.

– Meiltä on nyt lähdössä viranomaiskirje taloyhtiöiden edustajille, jossa asiasta muistutetaan, Saija Korhonen kertoo.

Mitään kiirettä siirrolle ei sinänsä vielä ole, sillä aikaa on reilut kaksi vuotta. Mutta jos taloyhtiö tekee siirron ajoissa, se välttää viime hetken ruuhkat.

– Jos jättää siirron ihan viime hetkeen, palvelut ovat voineet ruuhkautua ja voi olla hankalampi saada apua siirron tekemiseen, Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta sanoo.

Asunnon omistajan on lähetettävä paperinen osakekirja Maanmittauslaitokselle mitätöitäväksi ja tuhottavaksi. Sen voi kuitenkin pyynnöstä saada itselleen muistoksi. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Paperiset osakekirjat siirtyvät historiaan

Yksittäisen osakehuoneiston omistajan vastuulle jää paperisen osakekirjan muuttaminen sähköiseksi omistajamerkinnäksi (siirryt toiseen palveluun) kymmenessä vuodessa taloyhtiön osakeluettelon siirrosta. Tämä maksaa 60 euroa.

Omistuksen rekisteröintiä ei ainakaan vielä voi tehdä sähköisesti vaan käytössä on paperinen lomake.

Myös paperinen osakekirja on lähetettävä tai vietävä Maanmittauslaitokselle mitätöitäväksi.

– Täällä se mitätöidään ja tuhotaan. Paperisen osakekirjan voi kuitenkin mitätöinnin jälkeen saada pyynnöstä muistoksi itselleen. Palautuksesta peritään kymmenen euron korvaus, Saija Korhonen kertoo.

Usein osakekirjaa ei ole säilytetty itse vaan se on ollut lainan vakuutena pankissa. Tällöin myös pankki voi omistajan puolesta hakea sen muuttamista sähköiseksi omistajamerkinnäksi.

Jos asunto myydään ennen kymmenen vuoden määräajan päättymistä niin uuden omistajan tai hänen pankkinsa täytyy hoitaa omistuksen rekisteröinti ja osakekirjan mitätöinti. Määräaika on kaksi kuukautta.

Sähköinen järjestelmä helpottaa asuntokauppoja

Huoneistotietojärjestelmän tarkoitus on parantaa asuntohuoneistojen tietojen saatavuutta ja luotettavuutta.

– Aiemmin nämä tiedot omistuksista ja panttauksista eivät ole olleet saatavissa keskitetysti, eivätkä ne ole olleet vertailukelpoisia, eivätkä kovin kattaviakaan, Korhonen sanoo.

Tavallinen kuluttaja hyötyy uudistuksesta etenkin asuntokauppoja tehdessään. Kun tiedot ovat kootusti yhdessä paikassa, voidaan esimerkiksi helpommin varmistua siitä, ettei asunto-osake ole velan panttina.

Myös asunnon käyttäminen lainan vakuutena sujuvoituu, kun sähköiseen järjestelmään siirryttäessä paperista osakekirjaa ei enää tarvita.

Lue myös

Yle selvitti: Isännöitsijöillä on kaksoisrooli palvelumyyjänä ja ostajan edunvalvojana, ja nyt se kaihertaa taloyhtiöissä eri puolilla Suomea