1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suurvaltapolitiikka

Suurvaltakamppailu Kiinan kanssa kiristyi jälleen – USA solmi sotilaallisen yhteistyösopimuksen Australian ja Britannian kanssa

Presidentti Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen aloittavan turvallisuusyhteistyön Australian ja Britannian kanssa indopasifisella merialueella. Tutkijoiden mukaan ydinteknologian jakaminen Australian kanssa oli Yhdysvalloilta suuri luottamuksen osoitus liittolaiselle.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi Yhdysvaltojen strategisesta yhteistyöstä Australian ja Britannian kanssa indopasifisella merialueella
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi Yhdysvaltojen strategisesta yhteistyöstä Australian ja Britannian kanssa indopasifisella merialueella

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ilmoitti keskiviikkona, että Yhdysvallat aloittaa uuden strategisen turvallisuusyhteistyön Australian ja Britannian kanssa.

Tilaisuudessa olivat videon välityksellä mukana Australian pääministeri Scott Morrison ja Britannian pääministeri Boris Johnson.

Vaikka maiden johtajat eivät sanoneet sitä suoraan, yhteistyön päätavoitteena pidetään yritystä estää Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa indopasifisella merialueella.

Indopasifiseen merialueeseen kuuluvat kuuluvat Intian valtameren trooppiset osat, Tyynenmeren trooppisen osan länsi- ja keskiosa ja niiden välissä olevat merialueet Indonesian ympäristössä.

Poliittisesti merkittävä on erityisesti Etelä-Kiinan meri, jossa Kiinalla ja muilla valtioilla on aluekiistoja. Kartta näyttää alueet, joiden Kiina katsoo kuuluvan itselleen. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Sukellusvenehanke kertoo USA:n todellisesta halusta syventää kumppanuutta

Sopimus on jälleen yksi osoitus siitä, miten Biden eroaa edeltäjästään Donald Trumpista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Biden ymmärtää, että Yhdysvallat tarvitsee kumppaneita, ei ainoastaan sotilaallisesti vaan myös turvallisuuspoliittisesti ja taloudellisesti, Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa Biden jatkaa Barack Obaman kaudelta perittyä linjaa, jossa Yhdysvallat näkee Kiinan ainoana suurena kansainvälisen vaikutusvallan ja kansainvälisen maailmanjärjestyksen haastajana.

Turvallisuusyhteistyön ensimmäinen merkittävä askel on se, että Australia aikoo rakentaa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.

Maiden johtajien mukaan sukellusveneitä ei ole tarkoitus aseistaa ydinaseilla, mutta niiden on tarkoitus toimia ydinvoimalla.

Australian pääministeri Scott Morrison sanoo, ettei Australia aio hankkia ydinasetta. Sopimuksessa on kyse ydinvoimalla toimivista sukellusveneistä. Kuva: Mick Tsikas / EPA

Sukellusvenehanke kertoo Yhdysvaltojen todellisesta halusta syventää liittolaisuuksia, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Aiemmin maa on jakanut ydinteknologiaansa vain Britannian kanssa.

– Tämä on merkittävä luottamuksenosoitus Yhdysvalloilta Australialle, Koivula sanoo.

Tämän lisäksi sopimus pitää sisällään (siirryt toiseen palveluun) lisää yhteistyötä kyberturvallisuuden, tekoälyn ja kvanttitietokoneiden aloilla. Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä erityisesti tiedustelussa.

– Uuden yhteistyön merkittävä piirre se, että nyt sovitaan aika konkreettisista sotilaallisista asioista, Koivula sanoo.

Jännitteitä kiristävät Etelä-Kiinan meren aluekiistat

Indopasifisella merialueella sijaitsee muun muassa Etelä-Kiinan meri. Sen ympärysvaltioilla on kiistoja alueen pienistä saarista.

Kiistat kytkeytyvät muun muassa kauppareitteihin ja luonnonvaroihin. Saarista ovat esittäneet aluevaatimuksia useat valtiot, mutta Kiinan toimintaa luonnehditaan erityisen räikeäksi.

– Kiina on rakentanut pienistä atolleista suuria tukikohtia, Salonius-Pasternak sanoo.

Jännitteet ovat kiristyneet erityisesti Taiwanin liepeillä, jota Kiina pitää omana maakuntanaan. Kiina on tehnyt alueella sotaharjoituksia ja ilmatilaloukkauksia ja koventanut retoriikkaansa.

– Kiina on nykyjohdon aikana alkanut pullistella sotilaallisia muskeleitaan eri puolilla Tyyntämerta ja on lisännyt läsnäoloaan muiden vastustuksesta huolimatta, Koivula kuvaa.

Mitä Australia ja Britannia saavat sopimuksesta?

Mies katseli australialaisia viinejä Shanghaissa joulukuussa 2020. Kiina on asettanut niille pakotteita. Kuva: EPA-EFE/Alex Plavevski

Jännitteet Australian ja Kiinan välillä ovat kasvaneet sitä mukaa, kun Australia on kritisoinut Kiinan kauppapoliittista toimintaa ja vaatinut tutkimuksia koronaviruksen alkuperästä.

Kiina on asettanut Australialle talouspakotteita (siirryt toiseen palveluun).

Koivulan mukaan ydinkäyttöisillä sukellusveneillä parannettaisiin Australian sotilaallista toimintakykyä.

Tavallisiin sukellusveneisiin nähden niitä on vaikeampi havaita. Ne pysyvät pinnan alla tarvittaessa miltei rajattoman ajan ja kykenevät kantamaan suurempia asemääriä.

– Hanke lisää Australian merellisen taistelukyvyn pelotetta, mikä on Tyynenmeren kontekstissa erittäin tärkeää, Koivula sanoo.

Britannia haluaa nostaa sopimuksella profiiliaan kansainvälisenä pelaajana. Kuvassa Britannian pääministeri Boris Johnson kuvattuna presidentti Joe Bidenin kanssa G7-maiden kokouksessa kesäkuussa. Kuva: Andrew Parsons / AOP

Britannialle uusi yhteistyö on taas ulkopoliittinen itsetunnon kohotus maan EU-eron jälkimainingeissa, Salonius-Pasternak arvioi.

– Britannia haluaa osoittaa, että sillä on erityinen suhde Yhdysvaltoihin. Se voi nyt näyttää myös sisäpoliittisesti, että vaikka EU:sta lähdettiin, kansainvälinen vaikutusvalta voi jopa kasvaa, hän sanoo.

Ranskalle yhteistyö on selkäänpuukotus

Uusi sopimus johtaa siihen, että Australia hylkää aiemman sukellusvenehankkeensa Ranskan kanssa.

Ranskan piti suunnitella ja rakentaa Australialle 12 sukellusvenettä noin 56 miljardin euron arvosta.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drean tuomitsi päätöksen kovin sanoin. Le Drean syytti Australiaa muun muassa selkään puukottamisesta. Bidenia hän syytti trumpilaisesta politiikasta.

Ranskalainen, sotilaalliseen meriteollisuuteen keskittynyt Naval Group -yhtiö ilmaisi myös olevansa erittäin pettynyt Australian päätökseen.

Charly Salonius-Pasternak muistuttaa, että Ranskalle kyse ei ole vain taloudellisesti suuresta summasta, vaan maan sukellusvenekehityksen jatkuvuudesta.

– On mielenkiintoista nähdä, miten Australia ja mahdollisesti myös Yhdysvallat pyrkii osoittamaan Ranskalle, että tämä oli pakkoraosta tehty päätös osana suurta palapeliä. Ja että Ranskaa arvostetaan, Salonius-Pasternak sanoo.

Presidentti Joe Biden ilmaisi puheessaan odottavansa tiivistä yhteistyötä Ranskan kanssa indopasifisella merialueella. Biden kutsui Ranskaa "avainkumppaniksi" alueen turvallisuuden vahvistamisessa.

EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell reagoi sopimukseen torstaina sanomalla, että EU:n on kehitettävä omia puolustus- ja turvallisuusstrategioitaan.

Iso kysymys: miten Kiina reagoi?

Yhdysvaltojen aluksia Etelä-Kiinan merellä helmikuussa. Kuva: AOP

Kiinan Washingtonin-suurlähetystö kritisoi sopimusta sanoen, että Yhdysvaltojen, Kiinan ja Australian tulisi "luopua kylmän sodan ajattelumallista ja ideologisesta ennakkoluulosta".

Koivulan ja Salonius-Pasternakin mukaan on vielä aikaista ennustaa, miten Kiina vastaa konkreettisesti turvallisuusyhteistyöhön.

Kiina pitää Etelä-Kiinan merta etupiiriinsä kuuluvana turvallisuusvyöhykkeenä, missä muiden sotilasvaltojen läsnäolo on Kiinalle provokaatio, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

Kallio arvioi, että maiden turvallisuusyhteistyö kärjistää tilannetta ja tekee kiistojen ratkaisemisesta entistä monimutkaisempaa.

– Kiinan vastaus on todennäköisesti koventuneita puheita Yhdysvaltoja ja sen liittolaisiksi Kiinan-vastaisessa rintamassa katsottuja valtioita kohtaan. Kiinan sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä ei ainakaan vähene, Kallio sanoo.

Salonius-Pasternak arvioi, että suuria konkreettisia vaikutuksia alueen sotilaalliseen tasapainoon ei kuitenkaan nähdä ainakaan lyhyellä aikataululla.

Lue lisää aiheesta:

Biden kertoi Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian turvallisuuskumppanuudesta puheessaan kansallisesta turvallisuudesta

Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Etelä-Kiinan merellä – Tutkija: "Taustalla on koko ajan kierroksia ottava suurvaltakilpailu USA:n ja Kiinan välillä"

Satelliittikuvat paljastavat oudon operaation – Näin "pienet siniset miehet" hivuttavat Kiinan rajoja yhä kauemmas Etelä-Kiinan merellä