1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. jokihelmisimpukka

Raakun suojelemiseen miljoonatuki: "Tämän avulla Karvianjoen populaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä"

EU:n myöntämästä rahoituksesta 840 000 euroa ohjautuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen alueelle. Satakunnassa suojelutoimet keskittyvät Karvianjoen uhanalaiseen raakkupopulaatioon.

Jokihelmisimpukoita. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Euroopan komissio on myöntänyt 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Rahoituksen turvin Suomessa alkoi tässä kuussa kuusivuotinen projekti.

– Varsinais-Suomen alueella toimet keskittyvät Karvianjoen raakkupopulaatioon. Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset jokihelmisimpukat, todetaan Varsinais-Suomen ely-keskuksen tiedotteessa.

Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70-100 –vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2 000 yksilöä.

Hajukoiria raakkujen etsimiseen

Konneveden tutkimusasemalla on Karvianjoen raakkuja kasvatuksessa. Mikäli poikastuotanto onnistuu, niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan.

Jatkossa aiotaan myös kouluttaa hajukoira auttamaan jokihelmisimpukan löytämisessä.

– Yksittäisiä raakkuja on löytynyt edelleen silloin tällöin vanhoista raakkujoista ja raakut haistava koira voisi nopeuttaa viimeisten esiintymien löytämistä ja säilyttämistä.

Merkittävä tuki

Ely-keskuksen mukaan EU:lta saatu rahoitus turvaa merkittävässä määrin Karvianjoen jokihelmisimpukan vuoksi tehtävää työtä.

– Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tämän rahoituksen avulla Karvianjoen raakkupopulaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä. Raakku on sateenvarjolaji, kun sitä suojellaan hyötyvät siitä monet muutkin lajit, kuten taimenet, toteaa aluekoordinaattori Tapio van Ooik.

Karvianjoen raakkujen lisääntyminen on ely-keskuksen mukaan heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien.

– Voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet muun muassa happamoitumista ja joen pohjan liettymisttä.

Lue lisää:

Luvaton turvetuotanto tuhonnut simpukka- ja kalakantoja Karvianjoessa: "Tilanne on kriittinen"

Uhanlainen raakku sinnittelee vielä Karvianjoessa

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.