1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsästys

Ulkopaikkakuntalaisten tehokas seuruepyynti turhauttaa paikallisia hirvenpyytäjiä Inarissa: "Kuin tulisivat meidän jääkaapista hakemaan lihaa"

Paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten hirvenpyyntitavat poikkeavat merkittävällä tavalla toisistaan. Inarin kunnassa tilanne turhauttaa, ja ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi metsästyksen ajankohdan tai pyynnin rajoittamista.

Jouni Vuomajoella on tapana metsästää rauhallisesti itsekseen. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Angelin Vuomajoella asuva Jouni Vuomajoki pyytää hirviä kotikylänsä lähistöllä. Alue on Inarin kunnan länsiosassa. Hän metsästää yksin rauhalliseen tahtiin. Vuomajoki kertoo, että hän kävelee hiljakseen ja välillä juo kahvit nuotiolla. Kun kohdalle sattuu sopiva hirvi, voi liipaisimesta vetää.

Vuomajoki kertoo, että viime aikoina hänen metsästystapansa ei ole toiminut, sillä alueelle on tullut ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä, joiden tehokkaat mestästystavat ovat hyvin erilaisia. Metsällä on kerralla suurempi joukko ja vakiovarusteina on tavallisesti koiria ja tekniikkaa.

– Heidän on helppo metsästää, kun mukana on koiralauma. On kuin meidän jääkaapistamme tulisivat hakemaan lihaa ja ruokaa, kritisoi Vuomajoki.

Hirvilupia on viime vuosina lisätty reilusti erityisesti Inarissa, ja se on lisännyt myös ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien määrää alueella.

Kunta haluaa rajoittaa ulkopaikkakuntalaisten pyyntiä ja lisätä valvontaa

Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten metsästystapojen eroihin on kiinnitetty huomiota myös Metsähallituksen saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma 2022–2027 luonnoksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Luonnoksessa tuodaan esiin, että koirien käyttöön perustuva hirven seuruepyynti poikkeaa oleellisesti paikallisesta pyyntikulttuurista. Lisäksi metsästyskoirien aiheuttamat häiriöt poronhoidolle ovat lisääntyneet.

Inarin kunta on lausunut luonnonvarasuunnitelmasta ja se toteaa, että valvonnan lisääminen ja ulkopaikkakuntalaisten pyynnin rajoittaminen voisivat parantaa tilannetta.

Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari näkee, että yksi ratkaisu olisi rauhoittaa ensimmäinen metsästysjakso vain paikallisille. Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari kertoo, että paikallisten metsästäjien pyyntimahdollisuuksista ollaan huolissaan. Huotari kertoo pistäneensä itsekin merkille, että ulkopaikkakuntalaisilla voi olla useita koiria ja he metsästävät tavallisesti ryhmissä. Paikallisilla metsään lähtee pari metsästäjää ja enintään yksi koira.

– Metsästystapa on erilainen, sanoo Huotari.

Viime vuonna Inarin alueen hirvenpyytäjistä noin 30 prosenttia eli 361 ampujaa oli ulkopaikkakuntalaisia. Koko Lapin sekä Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueella vastaava luku oli 51,6 prosenttia. Ulkopaikkakuntalaiseksi katsotaan myös henkilö, joka on aikaisemmin asunut alueella, mutta on muuttanut esimerkiksi opiskelujen tai töiden takia muualle.

Useampaa koiraa on lupa käyttää

Metsästäjäliitosta kerrotaan, että alueluvat valtion maille ovat tärkeitä ulkopaikkakuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää muualla. Laki sallii monen koiran käytön metsästyksessä, mutta liitto suosittelee vain yhden koiran käyttämistä. Poronhoitoalueella koiran tulisi olla porovarma.

Liiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius sanoo, että seurueiden olisi hyvä olla yhteyksissä sekä paliskuntien että toisten seurueiden kanssa, jotta he tietäisivät toistensa liikkeistä ja välttyisivät kilpajuoksulta.

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius sanoo, että metsästysseurueiden olisi hyvä olla keskenään yhteyksissä, jotta toisten liikkeistä tiedetään, eikä kilpajuoksua synny. Kuva: Mikaela Holmberg.

Simenius kertoo rauhallisen pyynnin olevan kaikkien mielestä ihanteellista. Lyhyt metsästysaika saattaa kuitenkin aiheuttaa painetta.

– Ehkä se lyhyt loma aiheuttaa siihen vähän turhanpäiväistä kiirettä, joka sitten vie sitä ihanneajatusta vähän kauemmas, Simenius pohtii.

Ensimmäinen pyyntijakso vain paikallisille?

Angelissa metsästävä Jouni Vuomajoki ja Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari näkevät, että hirven pyyntiajan rajaamisesta voisi olla apua. Hirven kiimarauhoitus jakaa metsästyskauden muutenkin kahteen osaan.

– Ensimmäiselle jaksolle olisi sellainen toive, että se olisi enemmän pyhitetty paikallisille metsästäjille, Huotari sanoo.

Jos epäilee jonkun toimineen lainvastaisesti, tulee siitä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, Metsähallitukselle tai poliisille. Suomessa hirvenpyynnin metsästysajan määrittelee maa- ja metsätalousministeriö, lupamäärät Suomen riistakeskus ja alueluvat Metsähallitus.