1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. siilit

Villieläinhoitolassa hoidetaan robottiruohonleikkureiden silpomia siilejä nyt päivittäin – villieläimet tunnistavia robotteja saadaan vielä odottaa

Robottiruohonleikkurien turvastandardit edellyttävät esimerkiksi ihmisen jalan tunnistamista. Pientä siiliä tai oravaa laitteet eivät tunnista – vielä.

Osa hoitoon tuotavista siileistä on vahingoittunut niin, että niitä ei voi pelastaa, Markku Harju kertoo. Monesti kyse on vammasta, joka vaikuttaa esimerkiksi robottiruohonleikkurin aikaansaamalta. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Mustasaaressa Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolassa Pohjanmaalla on ollut poikkeuksellisen monta siiliä hoidettavana tänä syksynä.

VIlliläinhoitolan omistaja Markku Harju kertoo, että siilejä on pahimmillaan tullut hoitoon useita päivässä tai lähes kymmenen viikonlopussa. Keskenkasvuisia hoitoon tuotavia siilejä on ollut paljon.

Osa hoitoon tuotavista siileistä on vahingoittunut siimaleikkurissa tai robottiruohonleikkurissa.

– Useimmilla on esimerkiksi puolet kasvoista, kuonosta, mennyt. Se on selvästi siimaleikkurin tai automaattiruohonleikkurin jälki.

Harju arvelee, että ainakaan vanhemmat robottiruohonleikkurit eivät reagoi, jos törmäävät pieniin, muutaman sadan gramman painoisiin ja muutaman sentin korkuisiin siilehin.

– Ne menee suorastaan sen yli.

Harju suosittelee, että hämärällä ja pimeällä robottiruohonleikkureita ei käytettäisi. Siilit liikkuvat silloin, joten riski jäädä leikkurin alle on suurempi. Myös siimaleikkurin käyttäjän olisi hyvä olla tarkkana eikä touhuta illalla.

Robottiruohonleikkurit eivät vielä tunnista pihapiirien villieläimiä. Tekniikka kuitenkin kehittyy, ja kun ongelma on tunnistettu, ehkä siihen saadaan tuotekehityksellä myös ratkaisu, ajan kanssa. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Siili jää yhä tunnistamatta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti viime keväänä (siirryt toiseen palveluun) neljä omakotipihoille soveltuvaa robottiruohonleikkuria.

Leikkurit läpäisivät testit, eikä niissä havaittu teknisiä turvallisuuspuutteita.

Tukes kiinnitti kuitenkin testin yhteydessä huomiota siihen, että robottiruohonleikkurit eivät ehkä tunnista eteensä tulevia pieniä eläimiä.

Ihmiseen ja omaisuuten törmäämiseen varautuminen kuuluu niiden turvallisuusvaatimuksiin, mutta turvallisuussuunnittelussa ei ole erityisesti vaatimuksia pihapiirin eläinten varalle, sanoo ylitarkastaja Kimmo Hakala.

– Leikkurien maavara ja suojapuskurit määritellään turvallisuusstandardin mukaan. On otettu aikuisen jalasta malli ja tuotestandardin testi läpäistään, kun leikkuri ei nouse jalan päälle.

Tunnistamista on lisäksi päivitetty lapsen jalkamallilla.

– Luonnonkappaleista kuten siileistä ei ole standardissa testikohtaa. Jos siili poikkeaa kovasti ihmisen jalan muodosta, voi olla, että laite ei tunnista sitä.

Hakalan mukaan (siirryt toiseen palveluun) laitevalmistajat ovat alkaneet pohtia tuotteidensa tätä puolta viime aikoina ja kehittää tuotteitaan villieläinystävällisemmiksi.

Yksi mahdollisuus voisi olla, että automatisoidut laitteet kehittyisivät tunnistamaan ympäristöään skannaamalla erilaiset muodot, kuten siilit. Tekniikan kehittyminen vie kuitenkin vielä aikaa.

– Tämä on vielä spekulaatiota. Ongelmakohdat on kuitenkin tunnistettu ja tuotteet kehittyvät koko ajan.

Käyttäjän vastuu

Myös Tukesista ohjeistetaan, että robottiruohonleikkurin käyttäjä sekä määrittäisi robotin leikkausalan niin, että mahdolliset eläinten liikkumisalueet jäisivät sen ulkopuolelle. Samoin ohjelmoinnilla voi välttää leikkurin liikkumisen eläinten liikkumisaikana.

– Parastahan olisi, että käyttäjä itse valvoisi leikkurin toimintaa, mutta ehkä automaattiominaisuus menettää vähän merkitystään, jos tälle tielle lähtee, Hakala sanoo.

Hakalan mukaan siimaleikkurionnettomuuksista ei ole tullut Tukesiin ilmoituksia. Niitäkin valvotaan omilla tuotestandardeillaan. Silti:

– Käyttäjän täytyy tietää minne menee [leikkaamaan] ja missä pyörii. Käyttäjällä on vastuu, Hakala sanoo.

Lue seuraavaksi:

Englannissa Queen-tähti pitää meteliä siileistä, Suomessa ei juuri kukaan – aktiivien mielestä nyt pitää herätä, tai siilejä ei jatkossa enää ole

Kesän olosuhteet koettelivat siilejä ja nyt orpoja poikasia on paljon – syksyn yöpakkasia ne eivät kestä

Villieläinhoitolaan tuotiin viime vuonna sadoittain pulaan joutuneita eläimiä – ihmisiä liikkuu luonnossa nyt poikkeuksellisen paljon, ja siksi Markku Harjun puhelin soi tiuhaan

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun sunnuntaihin 19.9. kello 23 saakka.