1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsiensuojelu

Perikunta suojeli vanhan metsän, koska ei halunnut jättää sitä "vain olemaan" – suojelusta tehtiin kannattavaa ja nyt aloitteita on jonoksi asti

Lapin ely-keskus jakaa kolmanneksen Pohjois-Suomen luonnontilaisten metsien suojeluun varatusta 20 miljoonasta eurosta. Varsinkin perikunnat ovat hyödyntäneet suojelurahoja. Tällä hetkellä Lapissa jonossa on 150 aloitetta luonnonsuojelualueeksi.

Tästä perintömetsästä tuli luonnonsuojelualue Rovaniemen Kemihaaran kylässä.
Tästä perintömetsästä tuli luonnonsuojelualue Rovaniemen Kemihaaran kylässä.

Kolme sisarusta peri reilut 10 hehtaaria vanhaa lappilaismetsää, mutta kenelläkään ei ollut suurta kiinnostusta huolehtia siitä. Kaikki myös asuvat kaukana peritystä metsästä.

Sitten sukulaismies esitteli sisaruksille vaihtoehdon: metsästä voisi saada rahallisen korvauksen suojelemalla sen.

Nyt Aki, Simo ja Elisa Salmelan Rovaniemen Kemihaaran kylässä sijaitsevan perintömetsän ympärillä näkyy kartassa luonnonsuojelualuetta tarkoittava vihreä viiva. Viivan sisälle jäänyt alue sisältää pääasiassa 150-vuotiasta tuoreen ja kuivahkon kankaan mänty- ja kuusimetsää. Sellainen metsä on Suomessa harvinaista.

– Kuulosti helpolta ja järkevältä. Lopulta oli hyvin näppärä suojella. Vain vähän tarvitsi nähdä vaivaa, Aki Salmela perustelee.

Vanhojen, luonnontilaisten metsien osuus Suomen maapinta-alasta on arviolta 2,9 prosenttia. Kuva: Anna Ruohonen / Yle
Salmelan sisaruksien metsässä viihtyy muun muassa palokärki, joka on tyypillinen vanhojen metsien laji. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Lue lisää: Valtio tukee vanhojen metsien suojelua nyt myös Ylä-Lapissa: Utsjoen porotilalliset innostuivat suojelemaan omistamaansa metsää naapuripaliskunnassa

Lapista metsää omistavilla on ollut ensimmäistä kertaa mahdollista saada korvausta luonnontilaisten eli vanhojen metsien suojelusta viime vuodesta asti, kun hallitus päätti jakaa Pohjois-Suomen metsien suojeluun 20 miljoonaa euroa. Aikaisemmin Lapissa on ollut mahdollista saada korvausta suojelusta vain Länsi-Lapin alueella.

Aki Salmelan mukaan eurot eivät olleet heille suojelun pääasiallinen syy, mutta suojeluhakemus olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä, jos palstan suojelemisesta ei olisi saanut rahaa. Sisaruksilla oli ajatus, ettei metsää voi sellaisenaan jättää vain olemaan.

Satoja hakemuksia jonossa

Metsänomistajien kasvanut kiinnostus suojelua kohtaan on pitänyt Lapin ely-keskuksen ylitarkastajan Ari Neuvosen kiireisenä.

Jonossa on tällä hetkellä noin 150 aloitetta suojelualueeksi. Lapin ely-keskus joutuu palkkaamaan toisen työntekijän, jotta kaikki aloitteet luonnonsuojelualueiden perustamiseksi saadaan käsiteltyä.

– Vähintään pari kuukautta menee suojeluhakemuksen jättämisen jälkeen, ennen kuin rahat kilahtavat metsänomistajan tilille. Todennäköisesti vähän kauemmin, Neuvonen sanoo.

Lue lisää: Lähes 700 hehtaaria yhteismetsää muuttuu luonnonsuojelualueeksi Inarissa – kyseessä yksi hallituskauden suurimmista suojelutoimista

Neuvosen mukaan suuriakin luonnontilaisia metsäalueita löytyy Lapista, mutta mitä etelämmäksi Lappia tullaan, sitä pienialaisemmiksi luonnontilaisten metsien alan käyvät.

Kuvassa oikealla sijaitsevaa suojelualuetta ympäröi talousmetsä. Kuva: Raimo Torikka / Yle
Kaatuneet puut ja kelot ovat tunnuksenomaisia luonnontilaisen metsän merkkejä. Kuva: Anna Ruohonen / Yle

Suojelukorvaus on verotonta

Metsänomistajan saama tuotto suojellusta alueesta riippuu eniten metsän puuston arvosta. Metsän on myös täytettävä lakisääteiset luonnonsuojelualueen kriteerit. Käytännössä metsän on oltava luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista eli vanhaa metsää.

Ari Neuvosen mukaan luonnonsuojelualueen perustamisesta metsänomistaja saa puuston arvoon perustuvan kertakorvauksen, joka maksetaan hänelle verottomana. Ely-keskuksen työntekijä käy paikan päällä arvioimassa alueen puuston arvon, joka perustuu viimeisten vuosien puun hinnan keskiarvoon.

Lapin metsät ovat erilaisia keskenään, ja se näkyy myös suojelualueista maksetuissa hehtaarikohtaisissa korvaussummissa: Runsaspuustoisessa kuusikossa korvaussumma voi nousta lähes 10 000 euroon hehtaaria kohden, kun taas matalimmillaan vähempipuustoisesta Ylä-Lapin suojelualueesta maksettu korvaussumma on vajaa 900 euroa hehtaarilta.

Ari Neuvosen mukaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

– Jos alue sijaitsee esimerkiksi kahden suojelualueen välissä ja sen avulla voitaisiin yhdistää “käytävällä” suojelualueita, voitaisiin sen kohdalla mahdollisesti valita mukaan suojelullisesti huonompikin kohde, Neuvonen kertoo.

Myös luontoarvoilla on merkitystä. Varsinkin lahopuun määrä on ratkaisevaa. Esimerkiksi Salmeloiden metsästä löytyy sekä pysty- että maalahopuuta.

Vertailu suojelusta maksettavan korvauksen ja hakkuista saatavan tulon välillä on monimutkaista, koska talousmetsässä tarkastellaan sen vuotuista keskituottoa. Suojelusta maksetaan kertakorvaus. Kuva: Raimo Torikka / Yle
Erilaiset metsänomistajia sitovat velvoitteet syövät hakkuiden tuotosta karkeasti sanottuna noin kolmanneksen. Suojelusta maksettava kertakorvaus on verotonta. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.9. kello 23 saakka.