1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsingin ydinkeskusta

Sukelsimme tyhjyyttään kumisevaan huoltoluolaan Kämp-hotellin alle – Helsinki ei ole 10 vuodessa onnistunut houkuttelemaan jakeluautoja maan uumeniin

Helsinki käytti 90 miljoonaa euroa ydinkeskustan huoltotunneliin. Vajaa puolet summasta piti saada takaisin liittymismaksuina, mutta kiinteistöt eivät ole innostuneet miljoonien kuluista.

Kämp-hotellin alla oleva huoltoluola kumisee tyhjänä
Kämp-hotellin alla oleva huoltoluola kumisee tyhjänä

Helsinki herää uuteen aamuun: tavaraa tuodaan kauppoihin ja ravintoloihin, samalla pyykkikuormat ja kuramatot haetaan pois.

Kuorma-autoja seisoo jalkakäytävillä ja keskustan kävelykaduilla. Niillä on luvallisesti aikaa hoitaa hommansa aamuviiden ja yhdentoista välillä.

Helsingin ydinkeskustan jakelulogistiikkaa hoidetaan yhä kadulta käsin, vaikka maan uumenissa on ollut toistakymmentä vuotta huoltotunneli, samassa linjassa Aleksanterinkadun ja Pohjois-Esplanadin kiinteistöjen kanssa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kluuvin kohdalle kilometrin mittainen huoltotunneli louhittiin jo 1980-luvulla. Vuonna 2010 tunneli saavutti nykyisen 3,1 kilometrin mittansa Ruoholahdesta Kaisaniemeen, kun uusin osa valmistui.

Rahaa paloi 90 miljoonaa euroa, mutta kaupungin suunnitelma oli periä summasta noin 41 miljoonaa euroa kiinteistöiltä, jotka maksaisivat liittymismaksua kerrosneliöidensä perusteella.

Suunnitelma ei kuitenkaan sujunut odotusten mukaan.

Ydinkeskustan kiinteistöt eivät ole liittyneet Helsingin keskustan huoltotunneliin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva: Petteri Juuti / Yle, Mapcreator, Helsingin kaupunki

Paristakymmenestä potentiaalisesta kiinteistöstä vain kuusi, mukaan lukien Stockmannin tavaratalo ja sen lähimmät naapurit, hoitavat logistiikkansa maan alta.

– On helppoa olla jälkiviisas. Vaikuttaa siltä, että olisi pitänyt neuvotella kiinteistönomistajien kanssa vähän tarkemmin siitä, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa liittyä tunneliin, sanoo kantakaupungin aluerakentamisen projektinjohtaja Sirpa Kallio Helsingin kaupunginkansliasta.

Kallio istuu myös kaupungin kokonaan omistaman Helsingin Väylä Oy:n hallituksessa, joka vastaa huoltotunnelin hallinnoinnista.

Osa maanalaisista tiloista seisoo täysin käyttämättä

Sukellamme kallion uumeniin Kaisaniemestä, ajoväylä on kapea ja jyrkkenee nopeasti. Oikealle jää sisäänajo Kluuvin pysäköintilaitokseen, toinen kyltti ohjaa jatkamaan eteenpäin kohti huoltotunnelia.

Aamupäivällä maan alla on rauhallista ajella, tunnelissa näyttää kulkevan kuorma-autoja harvakseltaan.

Kilometrin etenemisen jälkeen huoltotunnelin tekninen isännöitsijä Pasi Kanerva pysäyttää autonsa. Olemme noin puolivälissä Aleksanterinkatua, Kämp-hotellin korttelin alapuolella.

Kanervalla on avain jättimäisiin metallioviin, joiden takaa avautuu sysipimeä luola – umpikuja, joka ei johda minnekään.

Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho arvioi, että tyhjillään vuosikymmenen seisonut huoltoluola Kämp-hotellin alla on yhä hyvässä kunnossa eikä vesivuotoja näy. Kuva: Matti Myller / Yle

Astumme sisään yhdessä Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikön Ilkka Vähäahon kanssa.

– Siistiltä näyttää, ei vesivuotoja, Vähäaho sanoo ja maalailee ruiskubetonilla kuorrutettuja luolan seiniä puhelimensa taskulampulla.

Vuosien varrella Vähäaho on omien sanojensa mukaan sen verran äänekkäästi ihmetellyt vajaakäytöllä olevaa tunnelikokonaisuutta, että lopulta hän sai tehtäväkseen vuonna 2017 laatia raportin, joka selvittäisi mahdollisuuksia tunnelin tehokkaampaan käyttöön.

Maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho laati raportin keskustan huoltotunnelin tehokkaammasta käytöstä jo vuonna 2017. Kuva: Matti Myller / Yle

Vähäahon mielestä eniten kiinteistöjä houkuttelisi tunneliin liittymisestä vastineeksi saatava lisärakennusoikeus.

– Ehdottomasti, koska se on rahanarvoista. Ja kun lisärakentamisoikeudesta syntyvät eurot kattaisivat huoltotunneliin liittymisen kustannukset, niin se olisi yhtälö mihin luulisin, että sijoittaja voisi tarttua.

Ilmarinen: Liiketila ei ole valmis maksamaan korkeampaa vuokraa

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa kaikkiaan kymmenen kiinteistöä, jotka halutessaan voisivat liittyä huoltotunneliin.

Yksi niistä on niin kutsuttu Antilooppi-kortteli, jossa sijaitsevat Kämp- ja GLO-hotelli, kauppakeskus Kämp Galleria sekä toimistotilaa.

Liiketilojen edellyttämästä logistiikasta huolimatta Ilmarinen ei ole nähnyt kannattavaksi puhkaista yhteyttä jo olemassa olevasta huoltoluolastaan ylös kortteliin, kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen kertoo.

– Käytännössähän kyse on vuokrista. Yleisesti voisi todeta, ettei hotelli tai liiketila ole valmis maksamaan yhtään enempää vuokraa, on huolto järjestetty sitten maan alta tai kadulta.

Ydinkeskustan huoltotunnelista on myös sisäänajoja maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Kuva: Matti Myller / Yle

Aimonen arvioi, että karkeasti laskien Ilmarisen omistamien kiinteistöjen liittyminen huoltotunneliin maksaisi noin 10–15 miljoonaa euroa.

Lisäksi saman verran rahaa kuluisi huoltoyhteyksien louhintaan ja varusteluun, kuten hissikuiluihin ja kortteleiden sisäisiin järjestelyihin. Ilmariselle investointi olisi siis noin 20–30 miljoonaa euroa.

– Kokonaisuutena se tarkoittaisi, että meidän pitäisi saada yli kaksi euroa jokaiselta neliöltä lisävuokraa kuukaudessa, ja eihän maanalainen huolto yksistään luo sellaista vuokrannousupotentiaalia kyseisiin kohteisiin.

Myös kiinteistösijoitusjohtaja Aimonen väläyttää, että kiinnostus huoltotunneliin liittymiseen kasvaisi, jos vastineeksi olisi luvassa lisärakennusoikeutta.

– Kaupungin suunnittelu pitää hyvin tarkasti kiinni räystäslinjasta, joten ylöspäin kortteli ei pysty kasvamaan, ainakaan nykyisellä ilmapiirillä. Jos ydinkeskustassa räystäslinja on pyhä asia, voisihan se [lisärakennusoikeus] olla jossain muualla, keskeisellä paikalla.

Helsinki: Emme pysty tarjoamaan taloudellista vastaantuloa

Vastaantuloa Helsingiltä ei toistaiseksi ole nähty, ei alennuksia saatika mainoskampanjoita.

Projektinjohtaja Sirpa Kallio korostaa, että tasapuolisuus ja samat liittymisperiaatteet koskevat kaikkia kiinteistönomistajia.

– Meidän keinovalikoimamme on hyvin rajoitettu.Toki olemme yrittäneet korostaa huollon vaivattomuutta ja sujuvuutta, jos tähän järjestelmään liitytään.

Onko lisärakennusoikeuden tarjoaminen poissuljettu vaihtoehto?

– Siinä helposti tulee kysymykset siitä, mikä sen mahdollisen kohteen arvo on ja miten se kompensoidaan muille vastaavassa tilanteessa oleville kiinteistönomistajille. Se ei käytännössä oikein ole onnistunut.

Helsingillä ei ole tarjota alennuksia tai lisärakennusoikeutta vastineeksi huoltotunneliin liittymisestä, sanoo aluerakentamisen projektinjohtaja Sirpa Kallio. Kuva: Matti Myller / Yle

Kaupungin omistamalla Helsingin Väylä Oy:llä on tunnelista velkaa vielä noin 60 miljoonaa euroa. Se merkitsee, että kaupunki on joutunut kaivamaan korkokuluja omasta kukkarostaan aiottua enemmän.

Tavoitelluista 41 miljoonan euron liittymismaksuista uupuu vielä noin 17,5 miljoonaa.

Huoltotunnelihankkeen verkkaisuutta kummastelleen maa- ja kallioperäyksikön päällikön Ilkka Vähäahon mielestä huoltoyhteyksiä pitäisi markkinoida paremmin, mikä tosin edellyttäisi lisäresusseja.

Haukkasiko Helsinki liian ison palan rakentamalla huoltotunnelin?

–Siinä mielessä, että onhan se aika pitkä velanmaksuaika, kun jo toistakymmentä vuotta on odoteltu, että toinenkin puolikas velasta olisi kertynyt, Ilkka Vähäaho toteaa.

Valoa tunnelin päässä kuitenkin on.

Huoltotunnelin oli tarkoitus edistää Helsingin kävelykeskustaa ja saada jakeluautot jalkakäytäviltä maanuumeniin. Kuva: Matti Myller / Yle

Projektinjohtaja Sirpa Kallion mukaan paraikaa Helsinki käy neuvotteluja muutaman kiinteistön kanssa. Hän uskoo, että kaupunki lopulta saavuttaa tavoitteensa liittymismaksupotin keräämiseksi muutaman seuraavan vuoden kuluessa.

Toistaiseksi kulkeminen Helsingin kävelykeskustassa kuitenkin pitää sisällään pujottelua jakeluautojen välissä.

20.9 kello 12.15 Jutun kuvatekstiä päivitetty. Helsinki sallii maanpäällisen huoltoliikenteen kello 5–11. Aiemmin jutussa luki virheellisesti, että pysäköinti jalkakäytävällä olisi sallittua.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.9. kello 23 asti.

Lue myös:

Helsingin keskusta ei ole kuolemassa, vaikka kaupunkilaiset niin pelkäävät – Maailmaa nähnyt huippujohtaja: "Ihana ihmisen kokoinen kaupunki"

Helsinki rakentaa ison rantabulevardin huvituksineen, jotta kaupungin ydinkeskustaan saataisiin imua – ruotsinlaivat siirtyvät Katajanokalle