Piirileikeistä hämähäkkikeinuun

Lasten omat tilat, leikkipuistot, ovat olleet olennainen osa kaupunkikuvaa kohta 110 vuotta.

Lapset alettiin huomioida kaupunkitilassa 1800-luvun lopulla teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Heidät haluttiin pois kaduilta ja joutomailta turvallisen toiminnan ja kasvattavan kontrollin piiriin.

Vastauksen tähän tarjosivat leikkikentät.

Leikkikenttätoiminta aloitettiin kiertävänä toimintana Helsingissä 1914.

Alkuvuosikymmeninä leikkipuistotoiminta oli voimakkaasti aikuisten ohjaamaa, eikä vapaalle leikille ollut yhtä lailla tilaa kuin nykyään. Ohjattu leikkikenttätoiminta oli alkuun helsinkiläinen ilmiö, mutta levisi pian muuallekin Suomeen.

Helsinkiläisissä leikkipuistoissa toimii myös maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen julkinen palvelu, eli maksuton leikkipuistoruokailu. Se aloitettiin keskellä jatkosotaa vuonna 1942, jolloin elintarvikepula piinasi suurta osaa helsinkiläisistä.

Lapsille haluttiin taata ainakin yksi lämmin ateria päivässä.

Myös kesällä 2021 puistoruokailu kutsui kattilan ääreen päivittäin noin 5 000 helsinkiläislasta.

Leikkikenttien ensimmäisiä virikkeitä olivat hiekkalaatikot ja keinut. Ajan myötä leikkipaikkoihin rakennettiin myös liukumäkiä, kiipeilytelineitä ja erilaisia majoja.

Puolikuun muotoinen metallinen kiipeilykaari löytyi vielä 1990-luvulla liki jokaisesta puistosta, mutta turvallisuussyistä ne ovat sittemmin kadonneet.

1970-luvulla puistoissa yleistyivät myös matalat kahluualtaat lasten vesileikkejä ja vilvoittelua varten.

Noin viidessäkymmenessä helsinkiläisessä leikkipuistossa on koronavuosia lukuun ottamatta täytetty kahluualtaat kesäisin joka arkipäivä.

Ennen toista maailmansotaa Suomessa oli kymmenkunta ohjattua leikkikenttää.

Sotien jälkeen syntyivät suuret ikäluokat ja sen myötä leikkikenttien tarve kasvoi entisestään.

Helsingissä on tätä nykyä lähes 70 ympäri vuoden toimivaa leikkipuistoa ja perhetaloa.

Leikkikenttätoiminta oli pitkään rajattu lähinnä lapsille, mutta vähitellen 1970-luvulta lähtien myös vanhemmat kutsuttiin mukaan leikkikenttien toimintaan.

Alppiharjussa sijaitseva leikkikenttä Brahe on Helsingin ensimmäinen ympärivuotisesti toimiva leikkikenttä. Se perustettiin vappupäivänä 1951.

Leikkipuiston kattava peruskorjaus valmistui keväällä 2020. Remontin myötä Brahen kentälle tuotiin myös uudet kiipeilytelineet.

Kerho-ohjaaja Merja Aspe työskentelee kuudetta vuotta leikkipuisto Linjassa Helsingin Kalliossa.

Aiemmin leikkipuisto Brahessa työskennellyt Aspe kertoo, että päivä jakautuu kahdenlaiseen menoon.

Aamupäivällä puistossa ovat alle kouluikäiset ja sitten puolen päivän aikaan tänne saapuvat iltapäiväkerholaiset. Kaikki ovat tervetulleita.

Sisarukset Yuhan Wang (vas.) ja Zhuoyi Wang käyvät koulun jälkeen iltapäiväkerhossa Brahen leikkipuistossa Alppiharjussa.

Hämähäkkikeinulla saa tarvittaessa kovatkin vauhdit.

Suomalaisten leikkipuistomuistoja kerätään tammikuun 2022 loppuun asti Leikin paikat -nimisessä muistitietokeruuhankkeessa. Oman muistonsa voi jakaa osoitteessa www.finlit.fi (siirryt toiseen palveluun).

Täältä voit lukea, millainen olisi lasten mielestä unelmien leikkipuisto.

Tekijät

Lena Nelskylä

Arkistokuvat

Helsingin kaupunginmuseo

Valo- ja videokuvaus

Antti Kolppo / YLE

Lähteet

  • Essi Jouhkin ja Veera Mollin teos "Hiekkaa, soppaa ja raitista ilmaa: leikkikentät kaupunkilaislasten tiloina 1900-luvun Helsingissä" (2021) ja väitöskirjatutkija Veera Mollin haastattelu

Julkaistu 21.9.