1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkkitehtuuri

Suomalaisen arkkitehtuurin ylpeys rapistuu silmissä – nyt tyrkyllä olisi maailmanmaine, mutta omistaja pelkää sen jäävän haaveeksi: "Hävettää"

Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko Imatralla on 12:n muun Aalto-kohteen kanssa tyrkyllä Unescon maailmanperintökohteeksi. Rahaa kirkon korjaamiseen ei tunnu löytyvän.

Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen ristin kirkon alttaritauluna ovat kolme ristiä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen toivoisi, että voisi sanoa jotain muuta. Kuitenkin hän joutuu toistamaan ne samat sanat, joita on kertonut jo usean vuoden ajan.

– Takaosasta kirkon ulkopuoli on tosi huonossa kunnossa, koska siellä on kosteus päässyt rakenteisiin. Sisäpuolelta kirkko on suht koht hyvässä kunnossa, paitsi että sisäilmaongelmia on joka paikassa, huokaa Nousiainen.

Jo vuoden ajan kirkko on pidetty sisäilmaongelmien takia suljettuna. Sisään ovat päässeet vain muutamat kaukaiset vieraat, jotka varta vasten ovat halunneet Kolmen ristin kirkon nähdä.

Vuonna 1958 valmistuneesta Vuoksenniskan kirkosta eli Kolmen ristin kirkosta on tullut seurakunnan murheenkryyni.

Maasta nousseen kosteuden vaikutukset näkyvät kirkon takaseinässä selvästi. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kirkon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto, ja se on valmistumisestaan lähtien ollut tuhansien Aalto-ihailijoiden vierailukohde. Turisteja täällä on vuosien aikana vieraillut kaikkialta maailmasta aina Japania, Koreaa, Yhdysvaltoja ja Etelä-Amerikkaa myöten.

Mutta arvokas ja pieteetillä rakennettu kirkko vaatii kunnostusta, joka ei tällaiselle rakennukselle ole halpaa. Seurakunnan rahat eivät siihen riitä – eivät ole riittäneet enää moneen vuoteen.

– Hävettää ihan itseäkin, kun tämän korjaamiseen ei ole mistään rahaa saatu. Valokuvista huomaa, miten tämä on neljässä, viidessä vuodessa mennyt koko ajan huonommaksi, sanoo Nousiainen.

Kirkon urkujen vieressä näkyvät ikkunat ovat yksi erikoisuus. Ikkunoita on 102 erilaista. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kirkon korjaaminen maksaisi arviolta 1,5–2 miljoonaa euroa. Lisäksi vieressä oleva pappila ahmaisisi miljoonan.

– Kolme tai neljä miljoonaa euroa menisi, että voisi tehdä kaiken, mitä tähän on suunniteltu, arvioi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen.

Kolmen ristin kirkon sisätila Vuoksenniskalla
Katso tältä lyhyeltä videolta, miltä Kolmen ristin kirkko näyttää.

Kirkkohallitus on hiljattain myöntänyt 250 000 euroa kiireellisimpiin korjauksiin, mutta se ei riitä. Nyt myös Imatran kaupunki on alkanut pohtia, voisiko se auttaa kaupungin yhtä merkittävimmistä turistikohteista.

13 kohdetta

Lisää virtaa Kolmen ristin kirkon kunnostustöiden aloittamiseen on tullut, kun Imatran Kolmen ristin kirkkoa on yhtenä Alvar Aallon arkkitehtuurin tuotoksista ehdotettu arvostetulle Unescon maailmanperintökohteiden listalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt Unescon maailmanperintöluetteloon Alvar Aalto -kokonaisuutta, jossa on kaikkiaan 13 Aallon suunnittelemaa rakennusta Suomessa.

Mukana ovat muun muassa Helsingistä Finlandia-talo ja Kulttuuritalo, Jyväskylän yliopiston kampus, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

– Vuoksenniskan kirkko on tässä joukossa poikkeuksellisena, omaperäisenä ja modernina kirkkorakennuksena. Se aloitti sotien jälkeen hyvinkin voimallisesti muuttuneen kirkkoarkkitehtuurin ajatuksia, ja oli ensimmäinen moderneista kirkoista, jotka irtautuivat perinteisesti kirkon hahmosta ja muodosta, kertoo Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg.

Kirkossa on arvokas, Alvar Aallon suunnittelema kalustus. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kirkon erityispiirre on se, että kirkkotila on jaettavissa siirtoseinillä erikokoisiin tiloihin esimerkiksi kerhojen käyttöön.

– Tämä oli seurakuntakeskus ennen kuin seurakuntakeskuksista osattiin edes puhua, sanoo Malmberg.

Isoja murheita

Sisäilma- ja kosteusongelmat ovat piinanneet Kolmen ristin kirkkoa vuosikausia. Niitä on yritetty korjata, mutta vauriot näkyvät sisällä edelleen.

Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg pistää ongelmat Aallon kokeellisuuden piikkiin.

– Ei ole ollut tiedossa kaikkia, satojen vuosien ajan tunnettuja menetelmiä. Iso ongelma on kirkon yläpohjassa. Kaarevien kattojen alle syntyy erilaisia ontelotiloja. Niitä on yritetty menneinä vuosikymmeninä lämpöeristää.

Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmberg pitää Kolmen ristin kirkkoa ainutlaatuisena. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Eristys ei kuitenkaan onnistunut. Vesikaton alaosa ei saanut tarpeellista tuuletusta, mikä aiheutti kosteuden kondensoitumista ja talvella jäätymistä.

– Nämä aiheuttivat isoja murheita. Toinen iso ongelma on maaperästä tuleva kosteusrasitus. Siellä vesi on ohjautunut vääriin suuntiin, kertoo Malmberg.

Lisää julkisuutta

Imatran seurakunta ei voi remontoida Kolmen ristin kirkkoa mielensä mukaan, sillä kaikki tulee hyväksyä Museovirastossa ja Alvar Aalto -säätiössä.

Niinpä esimerkiksi uniikki räystäskouru ja -rakenne on uusittava vain yhdellä tavalla. Korjaus maksaa 2 000 euroa metri. Kourua on yhteensä 115 metriä.

Imatran seurakunta on anonut rahaa korjauksiin usealta eri tahoilta, mutta laihoin tuloksin.

Maailmanperintökohteiden listalle pääsy toisi sinne päässeille kohteille entistä enemmän julkisuutta. Maailmalla on paljon ihmisiä, jotka kiertelevät vain ihailemassa erilaisia maailmanperintökohteita eri puolilla maapalloa.

Kolmen ristin kirkko on suosittu hää- ja rippikirkko, jossa vierailee normaalisti jopa 4 000 turistia vuodessa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Yhteensä Unescon maailmanperintöluettelossa on reilut 1 100 kohdetta 167 valtiossa. Suomessa kohteita on seitsemän.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh uskoo, että pääsy maailmanperintöluetteloon kasvattaisi merkittävästi vierailuja Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa, myös Kolmen ristin kirkossa.

– Minä luulen, että meidän mahdollisuudet päästä mukaan ovat varsin hyvät. Uskon, että tämä humaani moderni arkkitehtuuri, jota Aalto tuotti, on riittävän erityinen tapaus vietäväksi maailmanperintöluetteloon, sanoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen osoittaa Kolmen ristin kirkon alttaria, johon aamuauringon säteet osuvat. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen on hieman epäileväinen pääsemiseen Unescon maailmanperintökohteeksi. Se ei edes ratkaisisi Kolmen ristin kirkon ongelmaa.

– Raha se on joka ratkaisee. En tiedä päästäänkö edes sinne, jos tätä ei saada kuntoon. Mutta jos rahoitus kirkon korjaamiseen saataisiin, olisi se paljon parempi mahdollisuus päästä maailmaperintökohteeksi, sanoo Nousiainen.

Lue seuraavaksi: Näin suomalaisen arkkitehtuurin helmi rapistuu silmissä – Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa ei ole kenelläkään varaa korjata