1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. aluevaalit

Puolueiden tuplapäänsärky aluevaaleissa: mistä soten tuntevia ehdokkaita ja miten herätellä äänestäjiä keskellä juhlapyhiä?

Ensimmäisten aluevaalien suurimmaksi haasteeksi tammikuussa itäsuomalaiset puolueaktiivit otaksuvat äänestäjien saamista liikkeelle. Kampanjointiaikaan kansalaisten huomiosta kilpailevat joulu ja uusivuosi eikä talvi helpota ehdokkaiden urakkaa.

Aluevaaleissa valittavat valtuutetut päättävät, missä päin maakuntaa eli tulevaa hyvinvointialuetta on minkäkin tasoisia sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluita. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Ensimmäiset aluevaalit ovat työläs urakka puolueille, kun kuntavaalit ovat vasta takana. Monet puolueaktiivit uumoilevat, että hankalinta on kansan innostaminen sote-vaaleista talven keskellä.

– Suurin haaste on vaalien ajankohta ja äänestysaktiivisuus. Ollaan meidän suurimpien juhlapyhien ympärillä jättämässä ehdokaslistoja ja heti loppiaisen jälkeen ollaan jo vaalikampanjan viime metreillä, Savo-Karjalan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi kiteyttää puolueiden tunnot.

Kaikesta huolimatta suurimmat puolueet tavoittelevat täysiä ehdokaslistoja. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa jokaisella 86 ehdokasta ja Pohjois-Karjalassa 73 ehdokasta.

Ehdokashankinta on jo vauhdissa. Keskustalla ja SDP:llä on koossa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin kolmannes ehdokkaista.

Kokoomuksella sama määrä löytyy Pohjois-Savossa, mutta Pohjois-Karjalassa koossa on vähemmän, viidennes tavoitteesta.

Vasemmistoliitto yltää molemmissa maakunnissa viidesosaan ehdokastavoitteestaan ja Vihreillä on varmistunut molemmissa ensimmäiset kymmenkunta ehdokasta.

Perussuomalaisten piirihallitus aloitti urakan Pohjois-Karjalassa hyväksymällä ensimmäisiä ehdokkuuksia viime viikonvaihteessa.

Savo-Karjalan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi pitää aluevaalien ajankohtaa huonona. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Unelmaehdokas olisi sote-ammattilainen

Puolueet haravoivat ehdokashankinnassaan kuntavaalien kärkinimiä ja tunnettuja persoonia eri aloilta. Mutta suurin vetovoima on nyt sote-alan ammattilaisilla, joita kaikki puolueet ottavat avosylin ehdokkaikseen. Kokemus kunta-alan päätöksenteosta on plussaa.

– Näiden vaalien pääajatus on, että saadaan päättäjiä, joilla on näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon asioista kuin myös palo- ja pelastustoimen asioista, vahvistaa Keskustan Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Kimmo Valta.

– Totta kai sote-alan ammattilaiset ja pelastusalan ammattilaiset ovat äärimmäisen tervetulleita, toivottaa Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Marko Koskinen.

Samaa viestiä kertovat myös SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto ja Vihreät.

Kampanjoinnissa pitäisi lisätä tietämystä, mistä aluevaaleissa on kyse.

– Vielä ei ole ihmisillä konkreettisesti tarpeeksi tietoa, vaikka sote-uudistuksesta on ollut julkisuudessa reilut kymmenen vuotta koko ajan, keskustalainen Kimmo Valta toteaa.

– Eivät välttämättä kaikki ehdokkaatkaan tässä vaiheessa tiedä, mistä tässä äänestetään, Savo-Karjalan Vasemmiston vaalikoordinaattori Petteri Tahvanainen huomauttaa.

Äänestysinto jäi alhaiseksi kuntavaaleissa kesäkuussa, monissa kunnissa Itä-Suomessa äänestämässä kävi vain alle puolet äänioikeutetuista. Nyt pelkona on, että aluevaalit keskellä talvea saavat äänestäjät vielä huonommin liikkeelle. Kuva: Jouki Väinämö / Yle

Maakuntakeskuksiin eniten ehdokkaita

Eniten ehdokkaita puolueet asettavat maakuntakeskuksiin eli Pohjois-Savossa Kuopioon ja Pohjois-Karjalassa Joensuuhun.

Kokoomuksen toiminnanjohtaja laskee, että keskittäessään ehdokkaita esimerkiksi Joensuun seudulle puolue saa näin eniten paikkoja Pohjois-Karjalan aluevaltuustoon.

– Joudumme miettimään, missä se kannatuspotentiaali on. Haluamme luonnollisesti maksimoida vaalituloksen ja taata näin kannattajillemme parhaan mahdollisen puhevallan edustajiemme kautta, Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi perustelee.

Yksi iso vaalipiiri tarkoittaa sitä, että pikkukunnista ponnistavien täytyy kampanjoida myös kotikuntansa ulkopuolella.

– Kyllä täytyy lähteä kiertämään maakuntaa ja tehdä kiinnostavaa kampanjaa, että erottuu joukosta. Että olisi sellainen sanoma, joka vetoaa myös muiden kuntien ihmisiin, Savo-Karjalan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Tuomas Timonen kehottaa.

Samoilla linjoilla on Savo-Karjalan Vihreiden toiminnanjohtaja Ville Elonheimo, joka kehottaa kampanjoimaan maakuntakeskuksessa ja laajemminkin.

– Jos vihreiltäkin menee monta läpi, niin kyllä kummassakin maakunnassa on hyvin tilaa muillekin kuin joensuulaisille ja kuopiolaisille, Elonheimo vakuuttaa.

Vasemmiston Petteri Tahvanainen toivoo ehdokkaita joka kuntaan.

– Vaalialue on varsin iso, entisen eduskuntavaalipiirin kokoinen, ja pitäisi saada itseään esille läpi maakunnan. Sen takia pitäisi saada maakunnallisesti kattavasti lista, että olisi kaikilta paikkakunnilta ehdokkaita, Tahvanainen tuumaa.

Perussuomalaisten Marko Koskinen uumoilee vaikeuksia pikkukuntien ehdokkaille.

– Jos ei ole tunnettuutta ympäri maakunnan, on äärimmäisen vaikeata ponnistaa läpi pienistä kunnista. Tämä kaventaa herkästi demokratiaa ja on riski, että meillä jää kuntia, joista ei tule vältttämättä aluevaltuutettuja ollenkaan, Koskinen arvelee.

Perussuomalaiset uskovat, että alhainen äänestysinto aluevaaleissa söisi nimenomaan heidän kannatustaan. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Keskusta haluaa pysyä suurimpana, muut yrittävät parantaa kuntavaaleista

Keskusta haluaa aluevaaleissa pysyä molempien maakuntien suurimpana puolueena.

SDP pyrkii nostamaan kannatuksensa Pohjois-Karjalassa 25 prosenttiin ja Pohjois-Savossakin yli 20 prosenttiin. Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja myöntää, että tavoite on kova, jos äänestysinto jää vaisuksi.

– Tammikuu on säidenkin puolesta haastavaa iäkkäämmille ihmisille päästä äänestämään turvallisesti, Tuomas Timonen miettii.

Kovin kilpa isojen puolueiden välillä käydään Pohjois-Savossa, jossa Kokoomus onnistui kesäkuun vaaleissa kiilaamaan SDP:n ohi ja haluaa nyt säilyttää toiseksi suurimman puolueen aseman.

Myös vihreät ja vasemmistoliitto haluavat parantaa tulostaan kuntavaaleihin verrattuna.

– Vaalibudjetti on maakunnallisesti pienen sutjakka, mutta ei meillä ole ennenkään rahaa ollut hirveästi käyttää vaalimainostuksiin. Pyritään kampanjatyöllä paikkaamaan sitä, selvittää vasemmistoliiton Petteri Tahvanainen.

Häntä kuitenkin epäilyttää, että uudet vaalit laskevat äänestysintoa.

Kaikkien varovaisimmin aluevaaleihin suhtautuu perussuomalaiset, jolle kehno äänestysprosentti olisi myrkkyä.

– Vanhojen puolueiden kokeneet äänestäjät käyvät aina äänestämässä, mutta alhainen äänestysprosentti syö nimenomaan perussuomalaisten kannatusta. Meidän on keksittävä keinoja, että saadaan kansa äänestämään, Marko Koskinen pohtii.

Vihreiden Ville Elonheimo on porukan ainoa optimisti äänestysaktiivisuuden suhteen.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut ovat kuitenkin tärkeitä ja Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat selkeät maakunnat ja hyvinvointialueet. En usko, että äänestysaktiivisuus jää kovin matalaksi, Elonheimo luottaa.