1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terrorismi

Ranska iski lennokilla ääri-islamilaista terrorijärjestöä vastaan Länsi-Afrikassa – silti väkivalta Sahelin alueella jatkuu

Presidentti Emmanuel Macron kutsui terroristijohtajan surmaa merkittäväksi saavutukseksi. Ranska aikoo ajaa alas sotilaiden määrää arvostellussa Afrikan-operaatiossaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapaa Ranskan Barkhane-operaation joukkoja Pohjois-Malissa 19.5.2017. Kuva: Christophe Petit Tesson / AOP

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti torstaina etsityn terroristin Adnan Abu Walid al-Sahrawin kuolemasta.

Lennokki-isku moottoripyörällä liikkunutta Adnan Abu Walid al-Sahrawia vastaan tehtiin jo elokuun puolivälissä.

Tämän raportoitiin kuolleen myöhemmin. Malin kylissä huhut terroristijohtajan kohtalosta levisivät jo ennen Ranskan virallista ilmoitusta.

Tieto julkistettiin vasta sitten, kun alueelle lähetetyt ranskalaiset erikoisjoukkojen sotilaat olivat varmistaneet surmansa saaneen henkilöllisyyden. Sotilaiden mukaan Ranskan iskut olivat surmanneet kaikkiaan kymmenen ryhmän jäsentä.

Adnan Abu Walid al-Sahrawi oli Suur-Saharan islamilaiseksi valtioksi (ISGS) itseään kutsuvan ryhmän johtaja. Se toimii Malin ohella Burkina Fasossa ja Nigerissä. Ranska ei ilmoittanut, missä lennokki-isku tehtiin.

Ranskan terrorismin vastaisen operaation Barkhanen listalla surmattu johtaja oli kärkisijalla.

"Johtajan kuolema ei rampauta ryhmää"

Al-Sahrawin ilmoitettiin määränneen kuuden ranskalaisen avustustyöntekijän ja näiden nigerialaistan kollegoiden surmaamisen. Lisäksi ISGS-järjestön kerrottiin olleen neljä vuotta sitten amerikkalaisia ja nigeriläisiä sotilaita vastaan tehdyn iskun takana.

Kuva: Lähde: Financial Times, Harri Vähäkangas / Yle

Paikallisen väestöön kohdistuneen terrorismin mittaluokka on vielä aivan toinen. Ranskalaisen arvion mukaan kyliin kohdistuvan väkivallan vaatima kuolonuhrien määrä asettuu kahden ja kolmen tuhannen ihmisen välille.

Terrorismin torjunnan asiantuntijat ovat uutistoimisto AP:n mukaan pitäneet Ranskan ilmoitusta merkittävänä. Samalla on varoitettu, että jihadistisen väkivallan uhka alueella pysyy suurena.

Riskiarviointeja tekevän Verisk Maplecroft -yhtiön analyytikko Alexandre Raymakers luonnehti iskua taktiseksi menestykseksi Ranskan Barkhane -operaatiolle.

– Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että se rampauttaa lopullisesti ääriryhmää, arvioi hän uutistoimisto AP:n haastattelussa.

Barkhane-operaatioon osallistuva ranskalainen sotilas tarkkailee helikopterista maastoa pohjoisessa Malissa toukokuussa 2017. Kuva: Christophe Petit Tesson / AOP

Raymakers muistutti, että jihadistiset ryhmät ovat onnistuneet kasvattamaan jalansijaansa Sahelin alueella, vaikka ovat menettäneet useita johtajiaan.

Epäsuosiota Ranskassa ja Malissa

Aiemmin vakaa Mali on vuosikymmenen aikana joutunut sekä terroriryhmien toimien että poliittisen epävakauden näyttämöksi. Viimeksi toukokuussa sotilaat kaappasivat vallan, mikä merkitsi jo toista hallituksen vaihdosta vuoden aikana.

Ranskalaisjoukkojen pitkäksi venynyt läsnäolo Afrikassa on Ranskassa jatkuvan arvostelun aihe. Viime vuonna ranskalaiset saivat rankkaa kritiikkiä myös alueen maissa. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) suosittu kamerunilainen muusikko Géneral Valsero julisti, että "Ranskan armeijan läsnäolo on loukkaus".

Vaikka Ranska katsoo terroriryhmän aluejohtajan surmaamisen voitokseen, muistuttaa Guardian, että Isis on saavuttanut voittoja eri puolilla Afrikkaa. Lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Isis-järjestö keskittyy entistä enemmän Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Afganistanin Taliban vastustaa maan sisällä Isis-järjestöä, joka järjesti tuhoisan pommi-iskun vähän ennen Kabulin lentokentän evakuointilentojen päättymistä. Afganistanin vallanvaihdon pelätään kuitenkin yllyttävän Afrikassa paikallisia islamistisia ryhmiä.

Suomi vahvistaa rooliaan EU:n operaatiossa

Presidentti Macron lupasi hiljattain, että Ranskan sotilaallista läsnäoloa Malissa tullaan lähitulevaisuudessa ajamaan alas, raportoi Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun). Maahan jäävät joukot sulautetaan laajempaan kansainväliseen missioon.

Ranskalla on nyt maassa yli 4 000 sotilasta. Ne ovat lähes kymmenen vuoden ajan kamppailleet Isisiin ja Al-Qaidaan kuuluvia asemiehiä ja terroristeja vastaan.

Joukkojen vähentämisestä huolimatta sekä Ranskan että koko EU:n arvioidaan jatkavan operaatiota Sahelin alueella. Myös Suomi on ilmoittanut vahvistavansa koulutusoperaatioon osallistuvaa joukko-osastoaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi elokuussa hallituksen kanssa, että EU:n operaatioon Malissa osallistuvien suomalaisten sotilaiden määrä nousee ensi vuonna yli viiteenkymmeneen. Suomalaisten roolina on auttaa koulutuksen järjestämisessä.

Lue lisää:

Suomi aikoo lähettää lisää sotilaita kriisinhallintaan Maliin Afrikkaan

Suomi tähyää uutta suhdetta Afrikkaan: auttajat ja avunsaajat ovat mennyttä aikaa, nyt tavoitellaan kauppaa ja kumppanuutta

Eduskuntapuolueet haluavat lisää suomalaisia kriisinhallintajoukkoja Afrikkaan – Haavisto: Sahelin ja Malin tilanteita ei ratkaista pelkillä sotilailla

Malin sotilasjuntan johtajasta Assimi Goitasta uusi väliaikaishallinnon presidentti