1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinat

Paikallinen sopiminen voi nostaa tessien määrää sadoilla ja lisätä työmarkkinariitelyä – Palkansaajapuoli haluaa lisää sovittelijoita

Työriitojen nykyinen sovittelumalli ei ehkä riitä, kun työehtosopimuksia tehdään yhä enemmän paikallisesti yrityksissä. Jos alalla sopimuksia tehdään yhden sijasta monia kymmeniä, riidatkin lisääntyvät. Akava, JUKO ja YTN haluavat sovitteluun laajoja uudistuksia.

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välistä työriitaa soviteltiin helmikuussa 2020. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala (oik.) ja Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmen tapasivat valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla valtakunnansovittelijan toimistolla. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva

– Ennen oli yksi sopimus ja siihenkin saatiin menemään aikaa sovittelussa aika kauan. Nyt on sitten 45 sopimusta, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo.

Paperiliitto neuvottelee sopimuksia nyt kunkin metsäyhtiön kanssa erikseen. Muiden kanssa neuvottelut ovat Vanhalan mukaan edenneet, mutta metsäyhtiö UPM:n kanssa ne ovat jumiutuneet alkumetreille.

Kiirettä ei neuvotteluissa vielä ole, sillä nykyinen työehtosopimus on voimassa joulukuun loppuun. Lakoista, työsuluista ja sovitteluista ei ole aika puhua.

Metsäteollisuus on hylännyt valtakunnallisen työehtosopimuksista sopimisen kokonaan ja Teknologiateollisuus osittain. Myös teknologia-aloilla yrityskohtaisten sopimusten määrä todennäköisesti lisääntyy, vaikka tilanne on vielä auki.

– Jos vaihtoehtona on se, että tehdään kaksi sopimusta tai 2000 sopimusta, niin maalaisjärjellä ajateltuna riitojen määrä tulee olemaan isompi, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Työriitoja ratkoo nyt valtakunnansovittelija, jolla on apunaan kolme sivutoimista sovittelijaa. Ammattiliitoissa arvioidaan, että resursseja tarvitaan lisää yrityskohtaisen sopimisen yleistyessä.

Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat esittäneet sovittelujärjestelmään laajoja muutoksia.

– Kun työehtosopimusten määrä lisääntyy, se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että työriitojen määrä tulee lisääntymään, myös Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto sanoo.

Sovittelu täytyy aloittaa, kun työriitaan liittyy lakon tai muun työtaistelun uhka.

Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto sanoo, että sovitteluun tarvitaan lisää resursseja ja päätoimisia sovittelijoita. Kuva: Liisa Takala / Akava

Akava esittää kolmea päätoimista sovittelijaa

Murron mukaan 1960-luvulla säädetty työriitalaki pitää tuoda ajan tasalle, sillä vuosien mittaan työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet.

Sovitteluun tarvitaan Akavan mukaan lisää resursseja. Yksi valtakunnansovittelija ei riitä, vaan tarvitaan lisäksi vähintään kaksi päätoimista sovittelijaa. Lisäksi Akava perustaisi sovittelijan toimiston yhteyteen talousyksikön tuottamaan puolueetonta toimialakohtaista tietoa sovittelun tueksi.

Ehdotuksen mukaan sovittelijan pitäisi käydä vuoropuhelua osapuolien kanssa ajoissa neuvottelujen aikana eikä vasta sitten, kun työriita on kärjistynyt.

Sovittelu on myös Akavan mukaan liiaksi henkilöitynyt, kun sovittelijoita on vain yksi.

Sovittelija mukaan neuvotteluihin

Paperiliiton Vanhalan mukaan sovittelujärjestelmä on tehty yleissitoviin sopimuksiin, joiden piirissä on iso joukko työpaikkoja.

– Kun tämä on mennyt yhtiökohtaiseksi, kyllähän se tekee sopimusjärjestelmästä tosi hitaan, vaikean ja varmaan aika kankean.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, ettei Suomen mallin jatkamiselle ole juuri edellytyksiä. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Myös Vanhalan mukaan sovittelusta pitäisi tehdä ohjaavaa, niin että sovittelijan kanssa keskustellaan jo neuvotteluvaiheessa. Varsinaista sovittelua kuuluu välttää.

– Silloin kun sovitteluun mennään, niin nostan kyllä aina käden pystyyn, että olen epäonnistunut neuvottelijana.

Työministeriön tilaama tuore selvitys kannattaa vapaaehtoista sovittelua (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin työriitaan ei liity työtaistelun uhkaa.

Sopimusten määrän kasvu lisää riitoja

Teknologiateollisuudessa koko neuvottelukuvio on vielä levällään. Jäsenyritysten, jotka haluavat yhä tehdä työehtosopimuksen, pitää liittyä uuteen Teknologiateollisuuden työnantajiin. Liittyminen on käynnissä.

Vanhaan järjestöön jäävät neuvottelevat yrityskohtaisia sopimuksia.

Työntekijäpuolen Teollisuusliitto ei vielä tiedä, millaisen kokoonpanon kanssa se neuvottelee.

Etukäteen on arvioitu useimpien yritysten liittyvän uuteen järjestöön tekemään valtakunnallista sopimusta. Odotettavissa on kuitenkin, että yrityskohtaisia sopimuksia tehdään alalla jatkossa entistä enemmän.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että mekaanisen metsäteollisuuden yritysten kanssa neuvottelut ovat käynnissä. Teknologiateollisuuden neuvottelukumppanin muotoutumista odotellaan. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Teollisuusliitolla on myös meneillään neuvotteluja metsäteollisuuden yritysten kanssa.

– Meillä on mekaanisessa metsäteollisuudessa 200 yrityskohtaista sopimusta, jotka pitäisi saada neuvoteltua ennen vuodenvaihdetta. Jos siinä ei onnistuta ja nykyinen työehtosopimus päättyy vuodenvaihteessa, ollaan sopimuksettomassa tilassa, silloin myöskään työrauha ei ole voimassa.

Myös Aallon mukaan sovittelijoiden määrää voisi olla tarpeen lisätä.

Sovittelijaa on moitittu puolueelliseksi

Akavan mukaan sovittelijan puolueettomuus pitää lisätä lakiin.

Palkansaajapuoli arvosteli viime kierroksella nykyistä valtakunnansovittelijaa Vuokko Piekkalaa puolueelliseksi. Syynä oli varsinkin se, että Piekkalan mukaan Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton päänavaussopimuksessa sovittuja korotuksia ei voinut ylittää.

Tämän niin sanotun Suomen mallin mukaan muut eivät ylitä vientialojen palkankorotuksia, jotta maan kilpailukyky säilyy.

Akavan Katarina Murto sanoo, ettei uudistamistarve liity missään nimessä valtakunnansovittelijan henkilöön.

– Koko järjestelmän pitäisi istua nykyiseen sopimusmaailmaan. Isoja muutoksia on tapahtunut mutta sovittelujärjestelmä tai lainsäädäntö eivät ole muuttuneet.

Valtakunnansovittelija valitaan vuorotellen palkansaajien ja työnantajien leireistä. Piekkala tuli tehtävään työnantajien puolelta, Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajan paikalta.

Valintatapaan liitot ovat tyytyväisiä.

Suomen malli halutaan kuopata liitoissa

Vientialojen palkankorotustasolla ohjailusta Akava haluaa kuitenkin eroon. Järjestö moittii, että sovitteluun on tullut lain ulkopuolisia käytänteitä.

– Sovittelussa pitäisi ottaa huomioon erityisesti kyseisen toimialan tilanne, työn vaativuus ja osaaminen. Meillä ei lainsäädäntö tunne tätä vientimallia. Nyt varsinkaan tämä nykyinen malli ei istu tähän toimintaympäristöön, Murto sanoo.

Riku Aalto ymmärtää sovittelijan tarpeen puolustaa päänavaussopimusta, joka olisi malli muille.

– Kukaan ei tee ensimmäistä sopimusta, jos kaikki odottavat, että pääsee hakemaan sovittelijan huoneesta paremman sopimuksen kuin joku toinen.

Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden irtiotot ovat palkansaajien mukaan vieneet Suomen mallilta pohjan.

Vanhalan mukaan Suomen mallin säilyttämisen puolesta ei puhu mikään. Vientialana metsäteollisuuskin on ollut aiemmin näyttämässä kaapin paikkaa korotuksille.

– Metsäteollisuus on pois laskuista, sillä eihän yhden yhtiön sopimus voi tulla malliksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Ilkka Oksala ei näe tarvetta muuttaa sovittelujärjestelmää. Kuva: Jouni Immonen / Yle

EK: Sovittelu pidettävä yhden sovittelijan käsissä

Työantajapuoli ei kaipaa sovitteluun muutoksia. Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan Ilkka Oksalan mukaan nykyinen sovittelujärjestelmä toimii hyvin.

Oksalan mukaan muutoksia kaipaa sen sijaan lakkoilu työrauhan aikana.

– Seuraamukset laittomista lakoista ovat niin olemattomia, että ne eivät ennaltaehkäise laittomia lakkoja.

Oksala arvelee, että yrityskohtaisten sopimusten lisääntyminen voi edellyttää lisää resursseja valtakunnansovittelijalle tulevaisuudessa.

Sovittelu on hänen mukaansa kuitenkin tärkeää pitää yhden valtakunnansovittelijan vastuulla. Hän voi tarvita avukseen muuta henkilökuntaa.

– On menestyvän sovittelutoiminnan edellytys, että on selkeä vastuuhenkilö niin kuin Suomessa on. En näe tarvetta tätä perusratkaisua muuttaa.

Oksalan mukaan nimitysprosessi, jossa kuullaan sekä työnantajia että työntekijöitä, takaa sen, että valtakunnansovittelijat ovat puolueettomia. Hänen mielestään puolueellisuudesta moitteita esittävät lähinnä tuloksiin pettyneet liitot.

Suomen malli pitää EK:n mielestä säilyttää, vaikka neuvottelutilanne on muuttunut.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen olisi valmis uudistamaan sovittelua pienin askelin työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryksessä. Vapaaehtoista sovittelua kannattaa hänen mukaansa kehittää.