1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perhevapaat

"Kerrankin puhutaan lapsista ja perheistä eikä aina huoltosuhteesta" – tutkija kiittelee uudistusta, mutta isien tuleva käytös on arvoitus

Perhevapaiden uudistuksella tavoitellaan muun muassa tasa-arvoa työelämässä ja perhearjessa. Vasta ajan myötä selviää, muuttuuko äitien ja isien työnjako. Entä mitä tapahtuu Suomen syntyvyydelle ja taloudelle?

Muista maista saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei hyvä tarkoitus aina toteudu, sanoo Anna Rotkirch. Kuva: Silja Viitala / Yle

Väestöliitossa on otettu ilolla vastaan hallituksen esitys perhevapaiden uudistuksesta. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo, että pitkään kaivattu uudistus parantaa mahdollisuuksia järjestää vapaat kunkin perheen halujen ja tarpeiden mukaan.

– Perhevapaita on enemmän ja joustavammin kuin aiemmin. Tämä vastaa vahvasti sitä, mitä suomalaiset lapsiperheet Väestöliiton Perhebarometrin mukaan toivovat.

Hallitus tavoittelee lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämistä sekä tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Rotkirchin mielestä uudistus ja sen ajoitus ovat hallitukselta hyvä signaali "uutta normaalia" kohti mentäessä.

– On todella hyvä, että kerrankin Suomessa uudistuksen yhteydessä puhutaan lapsista ja perheistä eikä aina työllisyydestä tai huoltosuhteesta. Tämä on tehty aidosti lapsi- ja perhekärjellä, Rotkirch kiittelee.

Naapurimaihin verrattuna Suomessa ei silti ole aihetta henkseleiden paukutteluun, jos mittarina käytetään perhevapaiden pituutta, joustoa ja korvauksia. Jäljessä ollaan varsinkin Ruotsiin mutta myös Viroon nähden, muistuttaa Rotkirch ja viittaa täkäläisten kyselyiden tuloksiin.

– Suomalaiset lapsiperheet toivovat, että saisivat hoitaa lapsia kotona ainakin siihen saakka, kun nämä ovat puolitoistavuotiaita. Tämä ei vielä toteudu uudistuksen jälkeenkään.

Jatkossa kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää.

Pystyykö uudistuksen perusteella päättelemään, miten syntyvyys jatkossa kehittyy?

Rotkirchin mukaan tutkimuksista tiedetään, että anteliaat perhevapaat saattavat tukea syntyvyyttä. Myös näkyvät parannukset perheiden tilanteisiin voivat lisätä syntyvyyttä lyhytaikaisesti, mutta suurta muutosta Rotkirch ei odota.

– Meillä on jo lähtökohtaisesti aika hyvät perhevapaat. Uudistus voi tukea erityisesti niitä perheitä, jotka pohtivat toista, kolmatta tai neljättä lasta.

Mitä tapahtuu taloudelle, jos vanhemmat ovat yhä kauemmin poissa töistä lasten takia?

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset naiset käyvät paljon töissä. Sekä naiset että miehet elävät entistä pidempään, ja työssäkäynti vanhoille päiville asti tulee lisääntymään, sanoo Rotkirch.

– Jos lapsia saadaan yksi, kaksi tai vaikka kolme ja jäädään jokaista hoitamaan puoleksitoista vuodeksi kerrallaan, se ei ole työmarkkinoiden kannalta mikään suuri ongelma. Sen sijaan väestönkehityksen kannalta tämä on erittäin myönteistä.

Entä tasa-arvo, muuttaako uudistus äitien ja isien työnjakoa?

Rotkirch korostaa, että kun arvioidaan uudistuksen onnistumista, olisi erittäin tärkeää seurata, miten isät käyttävät perhevapaitaan. Muista maista saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei hyvä tarkoitus aina toteudu.

– Isien kiintiöiden nostaminen saattaa johtaa siihen, että ainoastaan esimerkiksi korkeasti koulutetut isät käyttävät etua. Tämä voi lisätä perheiden välistä epätasa-arvoa.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022.

Voit keskustella aiheesta 17.9.2021 kello 23:een saakka.