1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ympäristöpolitiikka

Vapaaehtoinen päästökompensointi helpottuu Suomessa – näin omien päästöjen hyvittäminen käytännössä toimii

Suomi on jäänyt asiantuntijan mukaan päästöhyvityksissä jälkeen muista maista, kun Poliisihallitus ja päästökompensoijat ovat kiistelleet laintulkinnoista. Alalla uskotaan, että kompensoinnit kasvavat vauhdilla, jos lakimuutos toteutuu.

Metsähakkuiden vähentäminen on yksi tyypillisimmistä keinoista kompensoida päästöjä, jotka muodostuvat esimerkiksi lentomatkasta tai tuotteen valmistuksesta. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Vapaaehtoisten päästökompensointien ostaminen ja myyminen on helpottumassa.

Hallitus antoi tänään torstaina esityksen rahankeräyslain muutoksesta. Laintulkintaa koskevat epäselvyydet ovat hidastaneet päästöjen kompensointia Suomessa merkittävästi.

Nykylaissa on epäselvää, tarvitsevatko kompensaatioita tarjoavat yritykset ja säätiöt rahankeräyslupaa. Hallitus esittää, että jatkossa kompensaatiomyyjät eivät tarvitse rahankeräyslupaa.

Alalla arvioidaan, että lakimuutos johtaisi toteutuessaan kompensoinnin nopeaan kasvuun.

– Jos katsotaan kansainvälistä markkinaa, niin tuoreiden arvioiden mukaan sen koko tuplaantuu vuoden aikana ja uskon, että tämä näkyy myös Suomessa, sanoo kompensaatiopalveluita tarjoavan Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari.

Miten kompensointi käytännössä toimii?

Vapaaehtoinen päästökompensointi tarkoittaa yritysten tai kuluttajien ostamia hyvityksiä aiheutetuista ilmastopäästöistä.

Katsotaan kompensaatiota kuluttajaa koskevan esimerkin kautta:

Matti Meikäläinen lentää Suomesta Ranskaan ja takaisin. Lennosta aiheutuu kasvihuonepäästöjä, jotka Matti tahtoo kompensoida.

Hän kävelee päästökompensaatioita myyvän yrityksen pakeille ja ostaa aiheuttamiaan päästöjä vastaavan määrän kompensointia.

Yritys toteuttaa varsinaiset vähennykset itse tai kumppaniensa kautta.

Tällä hetkellä kompensointia tehdään tyypillisimmin vähentämällä metsähakkuita tai rahoittamalla uusiutuvaa energiaa. Ideana on, että estetty hakkuu sitoo hiiltä tai esimerkiksi uusi tuulivoimala syrjäyttää fossiilista energiantuotantoa yhtä paljon kuin lentomatkasta aiheutui päästöjä.

Kompensointi voidaan tehdä myös esimerkiksi istuttamalla uutta metsää tai poistamalla kasvihuonekaasuja ilmakehästä.

Lopputuloksena Matin aiheuttamat lentopäästöt on hyvitetty vaikkapa metsätilkun säilyttämisellä ja uuden tuulivoimalan rakennuskuluihin osallistumisella.

Suomi on jäänyt lakikiistojen vuoksi jälkeen muista maista

Suomessa päästökompensointeja myy parikymmentä yritystä ja säätiötä.

Kompensointien asiantuntija, Perspectives Climate Groupin konsultti Hanna-Mari Ahonen sanoo, että laintulkintaan liittyvät epäselvyydet ovat jarruttaneet merkittävästi kompensointien etenemistä Suomessa.

– Muualla maailmalla tämä ei ole luvanvaraista, joten siellä on päästy kehittämään ohjeistuksia, rekistereitä ja erilaisia ympäristömerkkijärjestelmiä kompensaatiolle. Suomi on siinä jäljessä, kun tätä ei ole vielä päästy sitä tekemään.

Jos eduskunta hyväksyy lakimuutoksen, odotettavissa on Ahosen mukaan voimakasta kasvua.

Osviittaa saa kompensaatioiden maailmanmarkkinoista, joilla on kuluvan vuoden aikana myyty jo enemmän kompensaatiota kuin koko viime vuotena.

Kasvua ajavat Ahosen mukaan etenkin yritysten kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliudesta. Siinä kompensaatiot ovat tärkeässä roolissa.

– Kompensaatiomarkkinan pitäisi karkeasti kymmenkertaistua kymmenessä vuodessa, jotta kasvavaan kysyntään voitaisiin vastata.

Kasvun edellytyksenä on Ahosen mukaan se, että alalla saadaan sovittua yhteisistä pelisäännöistä ja perusteellisista laatustandardeista.

Poliisihallitus ja ex-kansanedustajan säätiö kiistoissa laintulkinnoista

Vihreiden entisen kansanedustajan Antero Vartian perustama Compensate-säätiö on Suomen näkyvimpiä päästökompensoijia.

Compensaten hakema rahankeräyslupa seisoi lupia myöntävän Poliisihallituksen arpajaishallinnon pöydällä yli puolitoista vuotta.

Oikeuskansleri vaati keväällä arpajaishallinnolta päätöstä asiaan. Sen jälkeen arpajaishallinto teki päätöksen, että Compensatelle ei voida myöntää rahankeräyslupaa.

Perusteluna oli se, että hallituksen puheenjohtajana toimiva Vartia on arpajaishallinnon näkemyksen mukaan syyllistynyt "vakavaan talousrikokseen", kun Compensate on jatkanut päästökompensaatiopalvelun tarjoamista ilman rahankeräyslupaa.

– Eli siis ilman sitä lupaa, jonka hakemusta arpajaishallinto ei suostunut edes käsittelemään, Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari toteaa.

Poliisihallitus taas teki Compensaten hallituksen puheenjohtajana toimivasta Vartiasta tutkintapyynnön vuonna 2019, ja tänä kesänä häntä vastaan nostettiin syyte rahankeräyslain rikkomisesta.

Kiistassa on kyse kompensaatioiden vastikkeellisuudesta.

Arpajaishallinto on tulkinnut, että vapaaehtoinen päästökompensaatio on hyväntekeväisyyttä, mikä edellyttäisi rahankeräyslupaa. Compensatella taas on katsottu, että päästökompensaatioiden myyminen on vastikkeellista toimintaa, jolla on kansainvälinen markkina ja hinnat.

Useat asiantuntijat ovat hämmästelleet arpajaishallinnon kantaa. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen luonnehti arpajaishallinnon tulkintaa Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) "häkellyttäväksi".

Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari toteaa, että lakimuutos on Compensatelle "iloinen uutinen" pitkän epäselvyyden jälkeen.

– Me pääsemme nyt viimein vapaasti toimimaan täällä Suomen markkinoilla.

Heti kun tieto hallituksen esittämästä lakimuutoksesta tuli julki tänään torstaina, S-ryhmä kertoi aloittaneensa yhteistyön Compensaten kanssa.

S-ryhmän hotelleissa vietytyistä öistä tarjotaan jatkossa vapaaehtoisia kompensointeja.

Lue myös:

Päästökompensaatioiden villejä markkinoita yritetään suitsia – sama päästövähennys on voitu käyttää useampaan kertaan

Hyvitätkö lomalentosi päästöt rahalla? Vapaaehtoisissa päästöhyvityksissä on mahdollisuus todellisiin ilmastotekoihin, mutta myös viherpesuun