1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kiusaaminen

Kiusaaminen ei pääty välttämättä korkeakoulussakaan – Liisa, 25, jätettiin jo ensimmäisenä vuonna pois porukoista

Jopa 7,5 prosenttia korkeakouluopiskelijoista tulevat kiusatuiksi vähintään satunnaisesti opintojensa aikana. Korkeakoulussa kiusatuilla on enemmän ongelmia jaksamisen kanssa ja tarve terveydenhoitopalveluille kasvaa.

Liisa koki paljon yksinäisyyttä opintojensa aikana. Lähiluennot ja bileet jäivät väliin kiusaamisen takia. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

“Me ei haluta olla sun kanssa.” Niitä sanoja 25-vuotias Liisa ei olisi kuvitellut kuulevansa opiskelukavereiltaan aloittaessaan korkeakouluopinnot. Syrjiminen ja selän takana puhuminen alkoivat kuitenkin jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

– Ensimmäisillä viikoilla varoiteltiin kiusaamisesta, mutta naureskelin vain asialle, koska en uskonut niin voivan oikeasti tapahtuvan, Liisa muistelee nyt noin neljä vuotta myöhemmin.

Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Liisa kuvailee olleensa sekä innokas että hieman jännittynyt ennen ensimmäisiä päiviä opintojen parissa. Hän odotti saavansa uusia kavereita, joiden kanssa opiskella ja osallistua vapaa-ajan aktiviteetteihin. Alkuun kaikki tuntuikin menevän odotetusti, mutta saman ryhmän opiskelijat alkoivatkin syrjiä Liisaa.

– Minut jätettiin ulkopuolelle tietyistä porukoista omassa ryhmässä. Sanottiin jopa suoraan, että "menetkö pois nyt siitä, kun meillä on omia juttuja" ja jätettiin kertomatta suunnitelmista.

Syrjiminen on yllättävän yleistä vielä korkeakoulussa

Kiusaaminen korkeakouluissa ei ole tutkimusten mukaan yhtä yleistä kuin peruskoulussa, mutta se vaikuttaa yhtä lailla negatiivisesti hyvinvointiin ja opinnoissa jaksamiseen.

Tyypillisin kiusaaminen muoto korkeakouluissa on opintoihin liittyvä perusteeton arvostelu, vähättely tai nolaaminen. Alemmilla kouluasteilla yleinen fyysinen ja suoraan kohteelle osoitettu sanallinen kiusaaminen vähenee korkeakouluun siirryttäessä.

– Sosiaalinen syrjiminen ja kaverisuhteiden vahingoittaminen ovat yllättävänkin yleisiä vielä korkeakouluasteella, sanoo aihetta laajasti tutkinut Itä-Suomen yliopiston dosentti Maili Pörhölä.

Hän on ollut mukana tutkijana YTHS:n laatimassa korkeakoulujen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT), jossa on myös selvitetty kiusaamista. Viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2016. Tänä vuonna THL on vastannut KOTT-aineistojen keräämisestä. Tulokset eivät ole vielä raportoitavissa.

Vuoden 2016 tutkimuksen mukaan 7,5 prosenttia opiskelijoista on tullut toisen opiskelijan ja 5,8 prosenttia henkilökunnan kiusaamaksi. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluissa raportoidaan kiusaamisesta enemmän ja kiusaamisen kohteena ovat useammin naiset. Liisankin kokemukset ovat itäsuomalaisesta ammattikorkeakoulusta.

Opinnot kuormittavat korkeakoulussa kiusattuja muita enemmän. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Yhteydenotto koulukuraattoriin ei tuonut muutosta kiusaamiseen

Kiusaaminen paheni toisena opiskeluvuotena, kun Liisan vuosikurssilla aloitti uusi opiskelija.

– Hän sanoi minulle suoraan, että "me ei haluta olla sun kanssa" ja käänsi vielä kaikki hyvät kaverini hetkellisesti minua vastaan.

Liisa kuuli jälkeenpäin, että hänestä puhuttiin selän takana pahaa ja leviteltiin hänen henkilökohtaisia asioita, joiden olisi halunnut pysyvän yksityisinä. Nämä kokemukset ja sanat saivat Liisan vetäytymään etäämmälle muista opiskelijoista.

Hän suoritti opintoja mieluummin etänä ja jätti menemättä opiskelijabileisiin. Opiskelijabileisiin osallistuminen tuntui turhalta, jos jäisi kuitenkin yksin.

Hän kävi juttelemassa tilanteestaan koulukuraattorille, joka puhui kiusaamisesta yleisesti koko ryhmälle, mutta ei varsinaisille kiusaajille. Puhuttelu ei Liisan mielestä vaikuttanut kiusaamiseen millään tavalla. Kiusaaminen loppui vasta, kun pahimmat kiusaajat siirtyivät eri opintolinjalle toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Syrjiminen ja selän takana puhuminen oli kuitenkin jo kahden vuoden aikana jättänyt lähtemättömät jäljet. Liisan itsetunto-ongelmat lisääntyivät. Uusien tuttavuuksien kanssa häntä kalvaa pelko, ettei kelpaa omana itsenään ja hekin hylkäävät hänet.

– Se tekee tutustumisesta todella vaikeaa, vaikka olenkin sosiaalinen ja tapaisin uusia ihmisiä mielelläni.

Hyvinvointiongelmat kasautuvat kiusatuilla koulutusasteelta toiselle

Kiusaamisen vaikutukset korkeakouluopiskelijoilla ovat hyvin samansuuntaisia henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ongelmia, mitä on havaittu aikaisemmilla kouluasteilla.

Lisäksi korkeakoulussa kiusatuilla on muita enemmän ongelmia jaksamisen kanssa ja he kokevat enemmän pelkoa ja jännittyneisyyttä erilaisissa opiskelun vuorovaikutustilanteissa.

Kiusatuilla on myös suurempi tarve terveydenhuollon palveluille, koska moni heistä on kokenut kiusaamista alemmilta kouluasteilta lähtien. Kiusatun ja kiusaajien roolit usein jatkuvat opintoasteelta toiselle. Noin kolme neljäsosaa korkeakoulussa kiusatuista opiskelijoista on jo ennestään koulukiusattu taustaltaan.

– Tällaisilla opiskelijoilla hyvinvointiongelmat kasautuvat ja he tarvitsevat enemmän terveydenhuollon tukea. Heille opinnoista voi tulla erittäin kuormittavia, kertoo dosentti Maili Pörhölä.

Maili Pörhölän mielestä erityisen huolestuttavaa on, jos opiskelija alkaa selittää toistuvasti kiusatuksi joutumista itsestään johtuvaksi. Sellainen ajatusmaailma alkaa syödä opiskelijan itseluottamusta, hyvinvointia ja opiskelukykyä.

Kiusaamisen aiheuttama epävarmuus peilautuu myös Liisan työnhaussa. Kieltäviä vastauksia on vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti ja työporukkaan sopeutuminen jännittää jo ennakkoon. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Liisa suoritti loput opinnot edelleen pääosin etänä, mutta kävi välillä tuttujen kavereiden kanssa luennoilla. Valmistuminen ei haasteista huolimatta viivästynyt. Hän julkaisi tiedon valmistumisestaan sosiaalisessa mediassa ja sai onnitteluviestin yhdeltä kiusaajistaan.

– Se aiheutti aika ristiriitaisia tunteita. En ole ollut heidän kanssa missään tekemisissä toisen opiskeluvuoden jälkeen ja nyt yhtäkkiä hän olikin ystävällinen minua kohtaan, Liisa pohtii.

Liisa toivoisi korkeakouluilta enemmän konkreettisia esimerkkejä, mitä kiusaaminen voi siellä olla ja enemmän ryhmätoimintaa opintojen alussa. Liisan mielestä kiusaaminen on korkeakoulussa usein näkymätöntä ennen kuin se sattuu omalle kohdalle. Muilta opiskelijoilta hän haluaisi enemmän suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.

Dosentti Pörhölän mukaan tärkeää kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on, että toimet eivät jäisi kertaluontoisiksi kampanjoiksi ja ohjeiksi korkeakoulun verkkosivuilla, vaan asian tulisi olla aktiivisesti esillä. Kiusattujen lisäksi myös kiusaajille voisi tarjota tukea esimerkiksi vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Lue myös:

Koulukiusattu jää helposti pois korkeakoulun railakkaista tutustumisjuhlista: "Voi olla aika rankka ja raaka kokemus"

Koskelan tapauksen kaltaiset raa'at väkivallan teot harvinaisia, mutta kiusaaminen yleistä – MLL: "Kannattaa olla herkkänä oman lapsen voinnista"