1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylioppilaskirjoitukset

Lääkikseen pyrkivä Ilkka Regelin hakee yo-kirjoituksissa korotusta biologian arvosanaan – uusijoiden määrä liki tuplaantui muutamassa vuodessa

Sen jälkeen, kun laki mahdollisti ylioppilaskokeen uusimisen niin monta kertaa kuin haluaa, yhä useampi on pyrkinyt korottamaan arvosanojaan. Lakimuutoksen lisäksi intoon vaikuttaa se, että yo-todistuksella on entistä suurempi merkitys opiskelijavalinnassa.

Ylioppilaskirjoitukset salissa, harmaaseen villapaitaan pukeutunut Ilkka Regelin viittaa.
Rovaniemeläinen Ilkka Regelin suunnittelee lääketieteen opintoja ulkomailla. Hän haluaa korottaa biologian arvosanaansa, koska sitä arvostetaan ulkomailla enemmän kuin Suomessa.

Syksyn ylioppilaskirjoituksista on tullut lähes yhtä merkittävä kirjoituskerta kuin kevään kirjoituksista. Uusijien määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut, ja tutkinnon suorittaminen jaetaan entistäkin herkemmin useampaan osaan.

Moni syksyn kirjoituksiin osallistuva on korottamassa arvosanojaan, koska haaveena on paikka unelmien yliopistossa.

Rovaniemeläinen Ilkka Regelin suunnittelee lääketieteen opintoja ulkomailla. Suomessa matematiikan arvosana painaa paljon, mutta Regelin toivoo, että biologian korottamisella ovi ulkomaan yliopistoon aukeaisi herkemmin.

– Lääketieteelliseen ulkomaille on tarkoitus pyrkiä juurikin sen matematiikan rajan vuoksi, koska sitä painotetaan Suomessa jokaisessa yliopistossa. Ulkomailla se ei ole niin tarpeellinen, Regelin sanoo.

Lue lisää: Oona Pietilä suunnittelee paluuta koesaliin, vaikka todistuksessa on jo neljä eximiaa – Miksi ylioppilaskokeita uusitaan yhä enemmän?

Ilkka Regelin palasi Lyseonpuiston lukion saliin viisi vuotta ensimmäisen kirjoituskerran jälkeen. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Regelin ei ole ainoa, joka haluaa parantaa arvosanojaan. Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautui 216 henkilöä, joista monet ovat uusimassa ja korottamassa arvosanojaan. Trendi on ollut samanlainen kuin Suomessa yleisesti.

– Arvosanaa on ollut korottamassa noin 60–70 opiskelijaa viimeisen neljän kirjoituskerran aikana. Nyt on hieman vähemmän kuin 2020 syksyllä, mutta sitä aikaisempaan nähden kuitenkin huomattavasti enemmän, laskee Lyseonpuiston lukion rehtori Osmo Huhtala.

Uusimiskerrat tuplaantuneet lyhyessä ajassa

Uuden lain mukaan hyväksytyn ylioppilaskokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Uusijoiden määrä onkin noussut kaksinkertaiseksi muutaman viime vuoden aikana.

– Muutama vuosi sitten uusimisia oli syksyllä noin 10 000 ja nyt puhutaan 20 000 suorituksen suuruusluokasta, toteaa ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Kasvuun ovat Tähkän mukaan syynä lakimuutos ja arvosanojen painotus opiskelijavalinnassa.

Ilkka Regelin kirjoitti ylioppilaaksi viisi vuotta sitten Lyseonpuiston lukiosta. Hän löytää vain hyviä puolia nykyisestä laista ja vapaudesta korottaa arvosanaa määrättömästi.

– Se antaa vapauden, että voi vielä rauhassa miettiä, mitä tekee. Ei tarvitse stressata kouluvaiheessa ja voi käydä vapaasti uusimassa, jos aine on jäänyt aiemmin huonommaksi.

Lue lisää: Ylioppilaskokeiden uusimisten määrä jatkaa kasvua – koronapandemia ja laaja todistusvalinta piiskureina

Arvosanoilla enemmän painoarvoa

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyivät viime vuonna uudistettuun valintakoemalliin, jossa ylioppilastodistuksen painoarvo on noussut ja jopa puolet opiskelijoista valitaan ylioppilasarvosanojen perusteella.

Se on yksi vaikuttava tekijä, kun arvosanoja halutaan korottaa.

– Kokelaat tietävät, että millaisia arvosanoja vaaditaan ja ehkä se vaikuttaa uusimisintoon, kun tiedetään mikä on realistista ja mikä ei, Tiina Tähkä sanoo.

Arvosanojaan korottavien kokelaiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, vaikka tänä syksynä määrä hieman alenikin edellisvuodesta. Kuvassa kokelaita Lyseonpuiston lukion salissa Rovaniemellä viime viikolla. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Arvosanoja uusii monenkirjava joukko, mutta tavallisimmin arvosanaa pyritään korottamaan saman tutkintokauden aikana. Ylioppilastutkinto jaetaan usein kahteen osaan, esimerkiksi syksyyn ja kevääseen.

– Tyypillistä on, että syksyllä kirjoitetaan aine ja sitä halutaan vielä korottaa tutkinnon aikana keväällä. Halutaan uusi mahdollisuus. Toinen merkittävä ryhmä on tutkinnon jälkeen uusintoja tekevät, kertoo Tiina Tähkä.

Samaa mieltä ollaan Lyseonpuiston lukiossa. Aiemmin harvat pyrkivät korottamaan, kun siihen oli yksi mahdollisuus. Nyt tilanne on toinen, kun tutkinnossa keväällä kirjoitetaan loput aineista ja samalla pyritään korottamaan jotakin arvosanaa.

– Jos ei ole tyytyväinen arvosanaansa, käy vaikka seuraavalla kerralla kokeilemassa uudestaan, jos se nyt menisi vähän paremmin, sanoo rehtori Osmo Huhtala.

Syksy hivuttauttuu suosiossa kevään rinnalle

Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisissa oli hienoinen notkahdus vuoden takaiseen verrattuna. Tänä syksynä 45 000 henkilöä ilmoittautui 92 000 kokeeseen. Se on noin 6 000 vähemmän kuin syksyllä 2020.

Loivasta laskusta huolimatta syksyn kirjoituksista on kasvanut kilpailija kevään kanssa, merkit ovat olleet näkyvissä viime vuosien ajan.

– Kyllä syksy on kasvattanut suosiotaan. Siitä on tulossa yhä tasa-arvoisempi kirjoituskerta kevään kanssa, painottaa Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Viime keväänä ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisia oli yli 143 500, joka on vuosiin ennätysmäärä.

Tähkän mukaan 2020 kevään ja syksyn 2020 korkeita lukuja selittää korona-aika, sillä ensimmäisenä koronakeväänä pandemia mullisti ja sotki usean lukiolaisen valmistautumisen kirjoituksiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 22.9. kello 23 saakka.