1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kolumnistit

Jari Aarnio aloitti Alibin kolumnistina, ja samasta syystä Sanna Ukkola tekee kärjistyksiä – kolumneista tuli medialle uutisia arvokkaampia, ja tästä se johtuu

Nykyinen kehityskulku johtaa siihen, että mielipiteiden ja kolumnien pitää olla entistä äärimmäisempiä, jotta ne kiinnostavat, arvioi median muutosta tutkinut Pasi Kivioja.

Sanna Ukkola sanoo kärjistävänsä kolumneissa mielipiteitään
Sanna Ukkola sanoo kärjistävänsä kolumneissa mielipiteitään

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, joka on sittemmin tuomittu useista rikoksista, aloitti Alibin painetun lehden kolumnistina syyskuun alussa.

– Terveisiä sinne Helsingin vankilaan kollegalle, Pasi Kivioja sanoo.

Lehdissä julkaistaan paljon kolumneja ja kuka tahansa saa ryhtyä kolumnistiksi. Kolumneja ja mediassa julkaistavia mielipiteellisiä tekstejä koskevat samat journalistin ohjeet kuin esimerkiksi uutisia, Pasi Kivioja muistuttaa.

Tosin mielipideteksteissä esimerkiksi samanaikaisen kuulemisen vaatimus ei ole samankaltainen kuin kiistanalaisessa asiassa uutisessa.

Ohjeet sanovat, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Kivioja on tutkinut väitöskirjassaan median muutosta. Yksi hänen havaintonsa oli, että mielipidetekstien ja kolumnien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla huimasti. Kivioja ja Ukkola olivat vieraina Ylen mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa. Voit katsoa ohjelman tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Määritelmän mukaan kolumni on sanoma- tai aikakauslehdessä omalla palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa toimittaja tai avustaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta.

– Pystyn kirjoittamaan aiheesta x oikeastaan molemmilta puolilta. Katson jonkun näkökulman ja argumentoin sen puolesta, Sanna Ukkola kertoo. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Kolumnissa kirjoitetaan mielipide, ja uutisen pitäisi olla tasapuolinen, toimittaja Sanna Ukkola sanoo.

Sanna Ukkola: "En ole oikeasti niin mustavalkoinen"

Ukkola on yksi Suomen tunnetuimmista kolumnisteista. Hän sanoo kärjistävänsä kolumneissa mielipiteensä.

Matti Apunen sanoi aikoinaan, että jos hän on 60 prosenttia jotain mieltä, niin kolumnissa hän on 100 prosenttia sitä mieltä, Ukkola sanoo.

Hän kertoo argumentoivansa kolumnissa yhden pointin puolesta, vaikka ei oikeasti olisi niin mustavalkoinen.

– Jätän ne toisaalta toisaalta -argumentit pois, koska en voi sietää toisaalta toisaalta -kolumnisteja.

Ukkola sanoo, että maailma toki kärjistyy yksiväriseksi. Toisaalta hän yrittää katsoa maailmaa toisesta vinkkelistä kuin monet muut mediassa. Ennen kolumnien kirjoittamista hän yrittää nollata mielipiteensä ja valitsee aiheen, josta voi olla mitä tahansa mieltä.

– Pystyn kirjoittamaan aiheesta X oikeastaan molemmilta puolilta. Katson jonkun näkökulman, ja argumentoin sen puolesta, hän kertoo.

Mielipiteistä tullut medialle uutisia arvokkaampia

Pasi Kivioja esittää väitöskirjassaan, että toimittajien mielipiteet ovat muuttuneet pääjutuiksi itse uutistapahtuman sijaan. Näkökulmajournalismin määrä on lisääntynyt.

– Nyt 2010-luvulle tullessa kommentti ja kolumni ovat pääasia, uutinen on sivussa, jos sitä on ollenkaan, Kivioja sanoo.

– Ei ole salaisuus, että monet kolumnistit pyrkivät herättämään tunteita, jotta se herättäisi raivoreaktion, Pasi Kivioja toteaa Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kun kaikki kilpailevat samoista uutisista, näkemykselliset mielipiteet ja vahvat kirjoittajabrändit erottuvat.

– Toimittajabrändejä seurataan. Heitä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta heitä seurataan. Siksi mielipiteellistä tekstiä on paljon, Ukkola sanoo.

MIelipidetekstit leviävät myös somessa usein uutisia paremmin, Kivioja muistuttaa. Mielipiteillä voi erottautua.

Kolumnit herättävät tunteita. Kun Sanna Ukkola, Timo Haapala, Jari Ehrnrooth tai Suvi Auvinen tempaisee kolumnin, nousee älämölö. Todetaan, että nyt taas se ja se media on kommunistinen tai äärioikeistolainen.

– Ei ole salaisuus, että monet kolumnistit pyrkivät herättämään tunteita, jotta se herättäisi raivoreaktion, Kivioja toteaa. Itse hän sanoo haluavansa mieluummin analysoida kolumnistina asioita kuin ratsastaa kohuilla.

Kivioja arvioi, että nykyinen kehityskulku johtaa siihen, että mielipiteiden ja kolumien pitää olla entistä äärimmäisempiä, jotta ne kiinnostavat.

Kolumnistien valinta on median linjaus, mutta kolumnien mielipiteet eivät kerro lehden tai median linjasta mitään. Niistä linjataan pääkirjoituksissa.

Jokainen kolumni on niin sanottua yksityisajattelua.

– Kun kirjoitin eilen, että kannabista ei pitäisi laillistaa (siirryt toiseen palveluun), se on vastoin Iltalehden linjaa. Iltalehden linja on toinen, mutta ei se haitannut heitä, koska tämä on minun kolumnini ja näkemykseni, Ukkola sanoo.