1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. duuma

Venäjältä paennut journalisti Ylelle: Otteet kovenevat, kun Putinin suosio laskee

Useat oppositioaktivistit ovat lähteneet maasta, kun Venäjän viranomaiset ryhtyivät kiristämään otteitaan. Venäjältä Liettuaan paennut Fjodor Krašeninnikov sanoo, että duuman vaaleihin valmistautuvat vallanpitäjät aloittivat painostuskampanjan oppositiota vastaan jo viime kesänä.

Poliisimies vartioi äänestyspaikkaa Babinon kylässä Leningradin alueella 17. syyskuuta. Venäjän parlamentin alahuoneen vaalit ovat poikkeuksellisesti kolmipäiväiset. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Venäjällä tänä viikonloppuna käytäviä duuman vaaleja on edeltänyt ennennäkemättömän kova painostus oppositiota, kansalaisjärjestöjä ja journalisteja kohtaan.

– Vuosi sitten viime kesänä vallanpitäjät alkoivat valmistautua duuman vaaleihin. He alkoivat kiristää ruuveja, ei vain Moskovassa vaan kaikilla alueilla, jekaterinburgilainen journalisti, kolumnisti ja politiikan tutkija Fjodor Krašeninnikov sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa.

Viime vuonna alkanut kampanja merkitsi kotietsintöjä, oikeusjuttuja, sakkoja. Krašeninnikov muistuttaa journalisti Irina Slavinasta, joka tappoi itsensä viime lokakuussa Nižni Novgorodissa jouduttuaan rikostutkintojen ja kotietsintöjen paineeseen.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytysyritys viime vuoden elokuussa oli osa kampanjaa, Krašeninnikov uskoo.

– Kun heidän ei onnistunut myrkyttää Navalnyia, he lakkasivat siekailemasta ja alkoivat sortotoimet kaikkia vallanpitäjien kanssa eri mieltä olevia vastaan, Krašeninnikov sanoo.

Viranomaiset pyrkivät siihen, että vaaleihin mennessä aktivisteillä olisi rikosjuttuja ja muita oikeusjuttuja niskoillaan, Krašeninnikov sanoo.

– Uskon, että heillä oli lista kaikista merkittävistä oppositiohahmoista alueilla ja tehtäväksi asetettiin löytää kaikista jotain.

Heinäkuussa Krašeninnikov itse kertoi lähteneensä Venäjältä poliisin kärjistyneen kiinnostuksen vuoksi.

Fjodor Krašeninnikov on politiikan tutkija, journalisti ja kolumnisti. Hänen kolumnejaan on ilmestynyt muun muassa arvostetussa Vedomosti-talouslehdessä. Kuva: Fjodor Krasheninnikov

Maanpakoon ajaminen voi olla tarkoitus

Paineen alla lukuisat Venäjän opposition kärkihahmot ja journalistit ovat paenneet ulkomaille.

Vankilaan joutuneen Aleksei Navalnyin liittolainen Ljubov Sobol lensi elokuussa Turkkiin. Navalnyin lehdistösihteeri Kira Jarmyšin kerrottiin elokuun lopulla lähteneen maasta, venäläisen median vahvistamattomien tietojen mukaan Suomeen.

Maailmanpolitiiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia oppositiolla on vaikuttaa Kremlin ylivallan sanelemiin duuman vaaleihin. Entä mitä tavalliset venäläiset ajattelevat vaaleista?

Venäjän viranomaiset vaikuttavat pyrkivän siihen, että oppositioaktivistit jättävät maan. Ulkomailta opposition on vaikea toimia vakuuttavasti.

– En kiistä, että täältä on hyvin raskasta työskennellä, Krašeninnikov sanoo.

– Mutta meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Käytössämme on kuitenkin internet, on viestintävälineet, on kannattajia, jotka jatkavat paikan päällä.

Hän sanoo, että Venäjällä on yhä valtava määrä ihmisiä, jotka ovat eri mieltä Putinin kanssa ja auttavat Navalnyin joukkuetta ja muita oppositiovoimia.

Ljubov Sobol on yksi oppositiopoliitikoista, joiden kerrotaan lähteneen Venäjältä. Kuva: Sergei Karpukhin / Tass / AOP

Kamppailu puistosta toi poliisin huomion

Krašeninnikov sanoo, että hän ei joutunut silmätikuksi työssään koluministina tai radio-ohjelmien juontajana vaan poliittisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuutensa takia.

– Ongelmani alkoivat varmaan vuonna 2019, kun kaupungissamme oli protesteja, joissa vastustettiin kirkon rakentamista puiston tilalle, Krašeninnikov sanoo.

Kirkon vastustajat sanoivat, että rakennushanke olisi tuhonnut yhden Jekaterinburgin keskustan harvoista viheralueista.

Protestoijat uhmasivat sekä vallanpitäjiä että vaikutusvaltaista ortodoksikirkkoa.

Krašeninnikov oli yksi kirkon rakentamista vastustaneista. Hän arvelee joutuneensa tuolloin viranomaisten hampaisiin.

– Jo tuolloin minulle luvattiin internetissä ongelmia, sanottiin, että minulle käy huonosti, päädyn vankilaan, Krašeninnikov kertoo.

– En kiinnittänyt siihen silloin huomiota, koska aluksi mitään ei tapahtunut ja me onnistuimme pysäyttämään rakennushankkeen.

Kotietsintä, sakot, viikko vankeutta

Syksyllä hänen kotiinsa tehtiin kotietsintä – virallisena syynä oli hänen entinen vaimonsa, joka oli kirjoilla hänen asunnossaan ja toimi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruptionvastaisessa säätiössä FBK:ssa. Viranomaiset syyttivät FBK:ta rahanpesusta.

Poliisia tuntui kiinnosti Krašeninnikovin laitteisto. Häneltä takavarikoitiin iMac-tietokone.

Marraskuussa Krašeninnikov kutsuttiin oikeuteen. Hän oli kommentoinut Telegram-viestipalvelun kanavallaan kovasanaisesti ”putinilaisia tuomareita” Navalnyin liittolaisen Leonid Volkovin vangitsemisesta.

Krašeninnikoville annettiin 30 000 ruplan sakko loukkaavasta käytöksestä viranomaisia kohtaan vähäistä huliganismia koskevan pykälän nojalla. Nykyisellä kurssilla se olisi noin 350 euroa.

Heinäkuussa 2020 Krašeninnikov pidätettiin kotitalonsa pihalta ja vietiin oikeuteen. Jälleen häntä syytettiin viranomaisten herjaamisesta.

Tällä kertaa kyse oli Krašeninnikovin kommenteista siihen, että korkeimman oikeuden tuomarit olivat hyväksyneet presidentti Vladimir Putinin virkakausien ”nollaamisen” uuden perustuslain nojalla, mikä mahdollisti Putinille jälleen uuden presidenttikauden.

– Kun istuin sellissä, tajusin, että tämä ei jää tähän, seikkailuni jatkuvat, Krašeninnikov kertoo.

Tuolloin hän päätti lähteä Venäjältä.

Yli rajan

Krašeninnikov kertoo, että hänen istuessaan vankilassa hänen sosiaalisen median tileilleen murtauduttiin ja häntä yritettiin mustamaalata verkossa. Krašeninnikovin mukaan murtautuminen ei olisi onnistunut ilman poliisin apua.

– Se oli virallista psykologista painostusta, Krašeninnikov kertoo..

Hän kertoo myös puhelinterrorista vankilan jälkeen: hänelle soiteltiin aamusta iltaan.

30. heinäkuuta viime vuonna Krašeninnikov pääsi vankilasta ja yhdeksän päivän kuluttua hän ylitti Venäjän ja Liettuan rajan.

Pako Liettuaan ei lopettanut painostusta. Viranomaiset kävivät Krašeninnikovin vanhempien luona. Häntä vastaan nostettiin lisää oikeusjuttuja, myös rikostutkinta sotaveteraanin kunnian loukkaamisesta.

Poliisit ottivat kiinni mielenosoittajan Jekaterinburgissa 21. huhtikuuta Aleksei Navalnyin kannattajien järjestämässä mielenilmauksessa. Kuva: Donat Sorokin / Tass / AOP

Painostettu toimii varoituksena muille

Krašeninnikov sanoo, että Venäjällä on meneillään joukkomittainen vaino mutta se kohdistuu kapeaan luokkaan ihmisiä: poliittisiin aktivisteihin, journalisteihin, oppositiopoliitikkoihin,

Krašeninnikov vertaa tilannetta esimerkiksi 1900-luvun Neuvostoliiton aikaisiin massamittaisiin vainoihin, jotka koskivat miljoonia ihmisiä.

– Elämä oli silloin erilaista. Ihmisten pelästyttämiseksi piti vangita heidän naapurinsa, Krašeninnikov pohtii.

Internetin aikakaudella ei tarvitse vainota niin montaa ihmistä..

– Tavallisen kansalaisen säikyttämiseksi riittää, kun esimerkiksi Jekaterinburgissa ottaa kohteeksi sellaisen ihmisen kuin minä. Sitten aletaan tehdä kotietsintöjä, pidätyksiä, pakottaa ulos maasta, jotta monet muut jekaterinburgilaiset alkaisivat miettiä, kannattaako oppositiotoimintaan osallistua vai ei.

Venäjän presidentti Vladimir Putin äänesti 17. syyskuuta sähköisesti virka-asunnollaan Novo-Ogarjovossa Moskovasta länteen. Kuva: Alexei Druzhinin / Tass / AOP

Laskeva suosio koventaa keinoja

Krašeninnikov uskoo, että kovat otteet johtuvat presidentti Vladimir Putinin kansansuosion laskusta.

– Jos Putin olisi suosittu, hänen ei tarvitsisi ennen vaaleja jakaa rahoja.

Vain neljä viikkoa ennen vaaleja Putin antoi hallitsevan puolueen lainsäätäjille tehtäväksi ohjata kaikille eläkeläisille kertaluontoisen 10 000 ruplan tuen ja sotilaille 15 000 ruplan bonuksen.

– Putin ja hänen lähipiirinsä tajuavat, että heillä ei ole mitään tulevaisuutta eikä ohjelmaa tai massojen tukea. He voivat vain fyysisesti tehdä selvää vastustajistaan, estää pääsyn vaaleihin, pelotella tai ostaa äänestäjiä ja pitää kiinni vallasta sortotoimien avulla.

Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen (siirryt toiseen palveluun) mielipidemittauksissa yli 60 prosenttia kansalaisista kertoo hyväksyvänsä Putinin toimet presidenttinä. Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen luku oli pitkään yli 80 prosentissa.

Moskovalainen äänestyspaikka 17. syyskuuta. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA

Oppositio yrittää pilata vaalinäytöksen

Krašeninnikov sanoo, että Venäjän vaaleihin ei missään nimessä voi suhtautua niin kuin vaaleihin demokraattisissa maissa.

– Venäjällä valtionduumalla ei ole mitään merkitystä. Opposition ehdokkaita ei käytännössä ole päästetty vaaleihin, vain joitakin satunnaisia ehdokkaita.

Vaaleissa voi Krašeninnikovin mukaan ainoastaan ilmaista erimielisyytensä järjestykselle, jota Putin yrittää vahvistaa.

– Kamppailua ei käydä siitä, mikä puolueista voittaa, vaan siitä, päättyvätkö vaalit kuten Putinin lähipiiri on suunnitellut vai meneekö jokin väärin.

Aleksei Navalnyin kehittämä älykkään äänestämisen ohjelma tähtää suunnitelmien sekoittamiseen.

Sen avulla ääniä yritetään keskittää niille ehdokkaille, joilla on suurin mahdollisuus voittaa valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ehdokkaat.

Lue lisää: Apple ja Google taipuivat venäläisviranomaisten alla –Amerikkalaisyhtiöt poistivat aktivisti Aleksi Navalnyiin liittyvän vaalisovelluksen 17.9.2021

Krašeninnikov toivoo, että EU-maat ja muut länsimaat eivät tunnustaisi vaalituloksia. Se olisi viesti vuoden 2024 presidentinvaaleihin valmistautuvalle Putinille.

– Jos hän näkee, että länsimaat eivät ole valmiita sulkemaan silmiään hänen väärennöksiltään ja manipulaatioltaan, se on tärkeä signaali pohtia, onko hän valmis toistamaan [Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr] Lukašenkan kohtalon presidentinvaaleissa.

Aktiivinen nuoriso lähtee

Krašeninnikov sanoo, että Putinin alla mitään kukoistusta Venäjällä on turha odottaa. Aktiivinen ja koulutettu nuoriso lähtee maasta.

– Ennemmin tai myöhemmin sukupolvi lähtee ja jäljelle jää köyhä, ryöstetty maa ilman normaalia nykyaikaista eliittiä. Se on hyvin surullista.

Krašeninnikov sanoo olevansa kiitollinen Liettualle, mutta kaipaa Venäjälle.

– Olen 45-vuotias. En ole niin nuori, että olisi helppo sopeutua toiseen yhteiskuntaan, Rašeninnikov sanoo.

– Siksi en tunne mitään riemua tulevaisuudestani. En näe siellä mitään erityisen hyvää, koska emigrantin elämässä ei ole mitään erityisen hyvää: olet vieras ihminen vieraassa maassa.

Hän aikoo jatkaa työtään, esiintyä ja kirjoittaa artikkeleita

– En aio antaa periksi ja palata Venäjälle pyytämään anteeksi Putinilta.

Lisää aiheesta:

Vaalit, jotka eivät ole vaalit – Yle vastaa viiteen kysymykseen Venäjän tämänviikkoisista duuman vaaleista 14.9.2021

Apple ja Google taipuivat venäläisviranomaisten alla –Amerikkalaisyhtiöt poistivat aktivisti Aleksi Navalnyiin liittyvän vaalisovelluksen 17.9.2021

"Olen syntynyt Putinin kaudella, enkä halua kuolla Putinin kaudella" – Darja Heikinen, 17, ei pelkää haukkua Venäjän johtoa Tiktokissa 17.9.2021