1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tasa-arvo työelämässä

Heikki Valkama: Edelleen maailma on täynnä pikkutalebaneja, joiden mielestä sukupuolten erot tarkoittavat sitä, että naiset eivät voi pärjätä tietyissä töissä

Joidenkin teknologiajäbien juttuja kuunnellessa tuntuu välillä siltä, että kaikkialla tasa-arvo ei ole edennyt 1900-luvun alun asetelmista. Onneksi teknologia-alakin muuttuu, kirjoittaa Valkama blogissaan.

Naisia ei voi olla kovin montaa palavereissa kun ne puhuvat liikaa ja ovat siksi ärsyttäviä. He ovat myös niin kilpailunhaluisia, että ottavat kaiken tilan. Japanin olympiapomo sanoi keväällä näin. Ja sai potkut.

Kahdeksankymppisen ukkelin ajatukset voisi kuitata menneen maailman huupatuksena.
Mutta Helsingin Sanomien vastikään uutisoima (siirryt toiseen palveluun) kasvuyhtiö Swappien työpaikkailmapiiri ja naisiin kohdistuva häirintä sai ajattelemaan, että kaikkialla asiat eivät ole juuri muuttuneet. Yritys vakuutti puuttuvansa ongelmiin. Swappien tapauksen yhteydessä esimerkiksi somessa tuli taas esiin sana tech bro.

Tech bro on jonkinlainen meemiytynyt hahmo teknologia-alan, tai Piilaakson, miesvaltaisuudesta.

Keskustelun katsotaan alkaneen, kun Googlen James Damore kirjoitti yhtiön sisäisen muistion, jossa hän totesi, että naiset eivät oikein sovi teknologia-alalle. Se on kivojen miesukkeleiden paikka.

Naiset eivät sovi biologisista syistä teknologia-alalle. Miehillä on suurempi halu saavuttaa statusta. Naiset ovat kiinnostuneet ihmisistä, siinä missä miehet asioista. Koodaaminen taas sopii miehille, koska kyse on systeemistä, ei ihmisten kanssa hössöttämisestä.

Damoren lista oli kuin vuosisadan takaa.

Samat kaiut ovat nousseet esille teknologia-alalla Suomessa ja kyse on kansainvälisestä ilmiöstä. Hassua tämä on siihenkin nähden, että maailman ensimmäinen tietokoneohjelmoija oli nainen, Ada Lovelace (siirryt toiseen palveluun). Suomenkin ensimmäiset koodarit olivat naisia. (siirryt toiseen palveluun)

Tekkimiesten naisvihamielisyys saa miettimään, olemmeko edes päässeet kauhean kauas 1870-luvulta, jolloin meillä pohdittiin vielä sitä, voiko naisesta tulla lääkäri. Suomessa lupa piti anoa erikseen keisarilta.

Sama virsi on jatkunut ja siirtynyt alalta toiselle. No, Suomessa nainen vapautui aviomiehensä holhouksesta vasta vuonna 1932. Mies oli vaimonsa holhooja ja edusmies kaikissa mahdollisissa asioissa. Eihän nainen nyt voinut omista asioistaan päättää!

Edelleen maailma on täynnä pikkutalebaneja, joiden mielestä sukupuolten erot tarkoittavat sitä, että naiset eivät vain voi olla hyviä jossakin.

On todella hassua, että sama keskustelu naisten pärjäämisestä pitää käydä uudelleen ja uudelleen, ala toisensa jälkeen.

Onneksi teknologia-alallakin ja startupeissakin opitaan. Esimerkiksi startup-tapahtuma Slushissa ilmitulleet häirintätapaukset saivat järjestäjät katsomaan peiliin ja muuttamaan asioista (siirryt toiseen palveluun). On tietenkin käsittämätöntä, että moista häirintää on, mutta olennaista on, että siihen puututaan ja se kitketään.

Tarve muutokseen nähdään onneksi teknologia-alalla. Esimerkiksi TietoEvryn maajohtaja Satu Kiiskinen on todennut, että jos koodaamisessa ei huomioida tasa-arvoa, vinoumat siirtyvät algoritmeihin.

Yhtiö on todennut ääneen, että haluaa, että puolet työntekijöistä on naisia. Se uskoo tämän tuovan menestystä.

Myös teknologiateollisuus on kampanjoinut, jotta naisia saataisiin lisää alalle. Teknologiateollisuus ry:n mukaan työvoimaa valuu hukkaan, kun naisten osaamista ei hyödynnetä teknologia-alalla (siirryt toiseen palveluun).

Niin kauan kuin lähdetään takamatkalta, kiintiöt ja erilaiset kampanjat ja koulutukset ovat tarpeen.

Toki teknologia-alallakin on tärkeää, että tech brot, tekkijäbät, katsovat peiliin. Urpoilu on urpoilua alalla kuin alalla, mutta todistetusti vähiten urpot yritykset pärjäävät parhaiten (siirryt toiseen palveluun).

Heikki Valkama

Kirjoittaja on Ylen taloustoimittaja ja kirjailija.

Blogista voi keskustella 24.9. klo 23.00 saakka. Juttua muokattu 23.9.kello 13.36, korjattu Damoren nimi.