1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kriisinhallinta

Suomeen perustetaan suuria kriisitilanteita varten viisi uutta alueellista tilannekeskusta – ministeri: "Seuraava kriisi voi olla ihan muuta kuin pandemia"

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja pitää uudistusta tärkeänä. Koronaepidemian eri vaiheissa kun näytti olevan epäselvyyttä siitä, kuka ohjeistaa ja ketä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on erittäin laaja kokonaisuus moniammatillista yhteistyötä kirurgeista laitos- ja ruokahuoltoon. Kuvassa hälytyslentoja hoitava helikopteri. Kuva: Mediheli

Koronapandemiasta saadut opit vauhdittavat Suomen tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomeen perustetaan viisi uutta alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskusta.

Ne toimisivat verkostona ja auttaisivat luomaan valtakunnallisen tilannekuvan, joka helpottaisi isojen kriisitilanteiden johtamista ja kriisinhallintatoimien toteuttamista.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo, että uudet alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskukset alkavat toimia sote-uudistuksen myötä.

– Sote-uudistuksen myötä meille syntyy viisi alueellista tilannekeskusta, jotka luovat alueellista tilannekuvaa, mutta myös valtakunnallisen tilannekuvan kokoaminen kehittyy, Sarkkinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo, että valtioneuvostossa kriisinhallintaa pyritään parantamaan kautta linjan Kuva: Markku Rantala / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskukset keräävät tietoa muun muassa oman alueensa yliopistosairaalasta ja sairaanhoitopiiriltä. – ja jatkossa uusilta hyvinvointialueilta. Yliopistosairaaloita on Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella.

Keskukset toimisivat verkostona luoden valtakunnalliset tilannekuvan. Niiden tarkkaa sijaintia ei haluta tässä vaiheessa kertoa.

Sairaalakapasiteetista saadaan valtakunnallinen tilannekuva

Tilannekeskukset toimisivat normaaliarjessa johtamisen tukena ja mahdollistavat resurssien nykyistä paremman käytön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on maan suurin, ja sen turvallisuus- ja valmiusjohtaja ja valmiuskeskuksen päällikkö Aaro Toivonen pitää uudistusta erittäin tärkeänä.

Niin kutsutulla viiden mallilla laaditaan valtakunnallista tilannekuvaa esimerkiksi sairaalakapasiteetin, tehohoitokapasiteetin sekä materiaalisen valmiuden toimivuudesta.

– Olen vakuuttunut tästä viiden mallista. Pandemian aikana olemme koeponnistaneet tämänkaltaista toimintaa hyvällä menestyksellä.

Valmiusjohtaja: Tärkeää tietää, kuka puhuu ja kuka puhelee

Toivosen mukaan uudistus selkiyttää eri toimijoiden roolia ja tiedonkulkua nykyjärjestelmään verrattuna. Se myös mahdollistaa selvemmät johtosuhteet ja päätöksentekorakenteet.

Koronaepidemian eri vaiheissa näytti olevan jonkinlaista epäselvyyttä siitä, kuka ohjeistaa ja ketä.

Työtä tehdään esimerkiksi kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja aluehallintovirastoissa. Lisäksi tärkeitä toimijoita ovat poliittiset päätöksentekijät ministeriöissä ja eduskunnassa.

Pandemian kaltaisessa terveysturvallisuuskriisissä keskeisessä roolissa ovat myös asiantuntijalaitokset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea, terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, huoltovarmuuskeskus sekä yliopistot.

Julkisuudessa on näin ollen ollut samaan aikaan virka- tai poliittisella vastuulla toimivia päätöksentekijöitä ja asiantuntijastatuksella näkemyksiään esittäviä asiantuntijoita.

– Arvostan suuresti tutkijoiden näkemyksiä, mutta kansalaisen kannalta on tärkeää tietää, miltä pohjalta kukakin näkemyksiään esittää eli ”kuka puhuu ja kuka puhelee”, Toivonen sanoo.

Hän toteaa, että asiantuntijoilla on erittäin tärkeä rooli, mutta heillä ei ole virka- tai poliittista vastuuta, mikä on tärkeää muistaa.

Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on noin 27 000 työntekijää yli kahdessa sadassa toimipisteessä.

HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sanoo, että pandemia osoittanut epäilijöillekin, että päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasainen tilannekuva. Kuva: Mikko Hinkkanen / HUS

– Nämä tilannekeskukset tulevat nostamaan meidän ennakointi- ja reagointikykyämme merkittävästi, Toivonen sanoo.

Toivonen vertaa tilannekeskuksia matkapuhelimiin, joista on tullut parissa vuosikymmenessä aivan keskeinen infrastruktuurin osa.

Valtakunnalliset hankkeet eivät ole ongelmattomia

HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sanoo, että soten myötä syntyvät uudet hyvinvointialueet vastaavat itse varautumisestaan kuten kunnat ja sairaanhoitopiirit tällä hetkellä.

Yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla ja Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiirillä eli jatkossa HUS-yhtymällä on siis jatkossa hyvin merkittävä rooli koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ylläpidossa ja kehittämisessä.

Toivonen myöntää, että suuret hankkeet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.

– Toimijoilla pitäisi olla kykyä ja ennen muuta halua tarkastella kokonaisuuksia eikä roikkua menneissä rakenteissa hinnalla millä hyvänsä.

Toivosen mukaan ikävä tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvatoiminto on ollut aivan kehittymätön suhteessa sen merkitykseen lähes missä tahansa laajemmassa normaaliolojen häiriötilanteessa saati poikkeusoloissa.

Toivonen sanoo, että yhteisen tahdon puutteen lisäksi uhkana on se, että nyt ei riittävän tarkasti määritellä kokonaisuuden teknisiä rakenteita.

– Jos jokainen hyvinvointialue alkaa suunnitella itse omia rakenteitaan, niin uhkaa käydä samalla tavalla kuin potilastietojärjestelmiemme kanssa. Ne toimivat, mutta ne eivät keskustele keskenään, Toivonen summaa.

Ministeri: Kriisinhallintaa kehitetään kautta linjan

HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sanoo, että pandemia on nopeuttanut ja viimeistään osoittanut epäilijöillekin, että päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasainen tilannekuva. Mitä suuremmasta kriisistä on kyse, sitä tärkeämmäksi asianmukaisen tilannekuvan merkitys muodostuu.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen sanoo, että valtioneuvostossa kriisinhallintaa pyritään parantamaan kautta linjan.

Uhkakuvissa edessä voi olla kyberhyökkäyksiä, laajoja ja lamaannuttavia sähkökatkoja tai sotilaallinen kriisi.

– Seuraava kriisi voi olla ihan jotain muuta kuin pandemia, ja näissäkin tilanteissa on tarvetta reagoida terveydenhuoltojärjestelmän ja sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa, Sarkkinen sanoo.

Kansainvälinen yhteistyö korostuu

Suurissa kriiseissä korostuvat paitsi maan sisäisten johto- ja tiedonkulkujärjestelmien selkeys ja toimivuus myös kansainvälinen yhteistyö ja tietojen vaihto.

Ministerin mukaan tähänkin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin uusien tilannekeskusten avulla.

– Seurataan tarkasti, mitä maailmalla tapahtuu. Myös niin kutsuttuihin hiljaisiin signaaleihin olisi kyettävä reagoiman matalalla kynnyksellä, Sarkkinen sanoo.

Suurissa kriiseissä keskeisiä toimijoita ovat aina kansainväliset järjestöjätit, kuten kansainvälinen terveysjärjestö WHO. Sarkkinen kuitenkin muistuttaa, että koronapandemia osoitti jälleen kerran pienempien kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeyden.

– Viranomaistoiminta voi olla tietyin osin jäykkää, ja pienet järjestöt voivat toimia joustavammin.

Ministerin mukaan vuodelta 2012 oleva vakavia tartuntatauteja koskeva pandemiasuunnitelma pyritään päivittämään ensi kesään mennessä.

Sarkkisen mukaan on tärkeää, ettei kriisien hallinnassa jäätäisi ajatuksellisesti koronakriisin vangeiksi.

– Pitää pyrkiä luomaan varautumisesta joustavaa, että pystyisimme vastaamaan sekä tauteihin että erilaisiin muihin yhteiskunnan kriiseihin ja suojaamaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, Sarkkinen sanoo.