1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kriisinhallinta

Koronan opit parantavat Suomen kriisivalmiutta – sotilasprofessori: "Vaikka selvisimme hyvin, rakenteiden päivittämistarpeita on"

Suomen kriisivalmiuden harjoitteleminen on jäänyt koronapandemian vuoksi tavallista vähemmäksi. Kriisin helpottaessa viranomaisille jää enemmän aikaa uusille suunnitelmille, joissa voidaan hyödyntää koronasta saatuja oppeja ja kokemuksia.

Poliisiauto vahtii liikennettä kun rakennusmiehet asentavat betoniporsaita Valtatie 3. tiesululle  27.3.2020.
Valmiusviranomaiset uskovat, että Suomi on koronan jälkeen valmiimpi tuleviin uhkiin.

Erilaisten kriisitilanteiden harjoittelu on jäänyt Suomessa vähälle korona-aikana. Samaan aikaan kriisi on myös opettanut viranomaisia paljon.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto apulaisjohtaja Esa-Pentti Lukkarinen uskoo, että Suomi on nyt valmiimpi kohtaamaan uuden uhat ja riskit.

Hän on huomannut, että monet organisaatiot ovat jo kirjanneet ylös koronan aiheuttaman häiriötilanteen kokemuksia ja kehittäneet varautumistoimintaansa ja riskienhallintaansa. Lukkarinen uskoo, että kriisin helpottuessa toimintaa päästään kehittämään entisestään.

Koronasta saatujen oppien saaminen käyttöön vaatii nyt hengähdystaukoja uusista kriiseistä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen.

– Oleellista on se, että pääsisimme hetkeksi hengähtämään, että saamme kirjattua ja käytyä läpi ne opit, joita viranomaisilla, päätöksentekijöillä ja tietysti myös kansalaisilla on.

Hämeenlinnassa järjestettiin syyskuun alkupuolella paikallispuolustusharjoitus, jossa oli mukana muun muassa poliisi, pelastuslaitos ja puolustusvoimat. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Hän toteaa, että informaatiouhkiin ja kyberriskeihin Suomessa havahduttiin Ukrainan tapahtumien jälkeen.

– Se on jatkuvaa verkkojen seurantaa, analyysikykyä ja suojautumistoimenpiteiden päivittämistä. Näiden kehittämisen tarve on loputon, koska teknologia kehittyy nopeasti ja ihmisten teknologiaan liittyvät käyttötavat kehittyvät.

Huhtinen on tällä hetkellä virkavapaalla Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän toimii vuoden loppuun saakka Riiassa Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksen osastopäällikkö.

Huhtinen vakuuttaa, että koronakriisi on osoittanut sen, että Suomen kokonaisturvallisuusjärjestelmä ja kyky kantaa epävarmuutta lietsovia uhkia on melko hyvä.

– Vaikka selvisimme hyvin, rakenteiden päivittämistarpeita on.

Uusia suunnitelmia mietitään jo

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka katsoo, että uhkakentän laajentuminen nähdään uudella tavalla.

– Nyt olemme avoimempia miettimään sitä, että seuraavalla kerralla meitä voivat kohdata ties minkäläiset uhat.

Suurempien uhkien ohella viranomaiset joutuvat varautumaan myös pienempiin uhkiin. Kanta- ja Päijät-Hämeessä harjoitellaan marraskuun lopulla väestönsuojelua ja evakuointeja. Äkillinen tarve sellaiseen saattaa tulla esimerkiksi kerrostalotulipalon yhteydessä, kun kymmenille ihmisille joudutaan äkillisesti etsimään hätämajoitusta.

Lue myös:

Näin kaikki eteni 265 päivää sitten, kun Uusimaa laitettiin säppiin