1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aluevaalit

Vain yksi kunnanjohtaja kertoo harkitsevansa ehdokkuutta tammikuun aluevaaleissa – "Aika ei riitä" tai "En ole poliittinen" yleisimmät epäröinnin syyt

Kunnanjohtajakin voi asettua ehdolle tammikuun aluevaaleissa, joissa valitaan luottamushenkilöt vuoden kuluttua perustettavien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Pohjalaismaakuntien kuntajohtajia ehdokkuus epäilyttää.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki harkitsee lähtemistä ehdolle aluevaaleissa, ja aikoo käydä asiasta keskustelua kaupungissa toimivien poliittisten ryhmien kanssa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Harva kuntajohtaja harkitsee lähtemistä ehdolle tuleviin aluevaaleihin. Yle Pohjanmaan kyselyn perusteella pohjalaiskuntien johtajista vain yksi kertoo harkitsevansa ja muutama myöntää olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki sanoo, että häntä on pyydetty ehdolle ja hän pohtii asiaa vakavissaan.

– On täysin harkinnassa edelleen ja molemmat vaihtoehdot mahdollisia, painottaa Pienimäki.

Epäröinti liittyy lähinnä siihen, ettei hän kuulu mihinkään puolueeseen, eikä ole varma, miten "puolueellisuus" vaikuttaisi virkamiehen työhön.

– Koska olen virkamies ja minulla ei ole poliittista viiteryhmää, niin pohdin, menetänkö virkamiehenä jotain, jos lähden jonkun riveissä ehdolle. Onko siinä asioita, jotka ovat viranhoidon kannalta haitallisia, miettii Pienimäki.

Pienimäki toivoo, että asiasta voitaisiin Ähtärissä käydä avointa keskustelua.

Motiivikseen hän kertoo sen, että haluaisi olla tekemässä työtä Ähtärin ja Kuusiokuntien seutukunnan hyödyksi ja vaikuttamassa aluehallinnon rakenteiden muodostamiseen.

Lue myös: Ensimmäisiä ehdokkaita historiallisiin aluevaaleihin nimetään jo – kovin rutistus on silti saada kansa uurnille toistamiseen vuoden sisällä

Kuntajohtajat aluevaaliehdokkuudesta

Tammikuun aluevaaleissa valitaan luottamushenkilöt aluevaltuustoihin. Ne tulevat käyttämään ylintä valtaa maakuntiin perustettavilla hyvinvointialueilla, joille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen asiat kunnista.

Kyse on siis siitä vuosia vatvotusta sote-uudistuksesta.

Kuntajohtajat eivät voi olla ehdolla kuntavaaleissa, mutta aluevaaleissa ehdokkuus on mahdollinen. Teimme kyselyn Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien johtajille ja saimme kolmisenkymmentä vastausta (viikolla 37).

Aikapula epäröinnin suurin syy

Suurin syy, miksi ehdokkuus aluevaaleissa ei innosta, on ajankäyttö. Kunnanjohtajat ovat muutenkin työllistettyjä ja tekevät pitkää työviikkoa.

"Ajankäytön kannalta mahdotonta edes harkita." (Tomas Häyry, Vaasa)

"Työtä on riittänyt muutenkin." (Jussi Niinistö, Kannus)

"Kj-työ pitää kiireisenä ja en kuulu mihinkään puolueeseenkaan." (Jaakko Kiiskilä, Seinäjoki)

"Näen haastavaksi saada aika riittämään sekä kunnan johtotehtäviin että olemaan valtuutettu uudessa maakunnassa, joten pyytäisin että johtavat virkamiehet kunnolla miettivät asiaa ennen kuin päättävät menevätkö ehdolle. " (Mila Segervall, Kristiinankaupunki)

Puoluepolitiikasta erossa

Iso osa vastauksista sisälsi pohdintaa juuri kunnanjohtajan roolin ja puoluepoliitikan välisestä ristiriidasta. Suurin osa pitäisi virkamiehen tai -naisen ja poliittisen luottamushenkilön roolit erillään.

"Kunnanjohtajan kannalta vaaleihin ehdokkaaksi asettuminen ei ole aivan yksiselitteinen asia. Lähtökohtana on hyvä olla operatiivisen ja poliittisen toiminnan erottaminen toisistaan, joista kunnanjohtaja edustaa ensimmäistä. Selkeämpänä näkisinkin, että kunnanjohtajat eivät olisi vaaleissa ehdolla." (Teemu Puolijoki, Kuortane)

"Kunnanjohtajana haluan keskittyä virkamiehen rooliin puolueettomana valmistelijana ja pysyä erillään politiikasta." (Mikko Huhtala, Evijärvi)

"Parempi pysyttäytyä "selkeässä ammattijohtajan" roolissa." (Sam Leijonanmieli, Vimpeli)

"Politiikka- ja virkamiesroolit tulee pitää erillään. Tilanne voisi olla toinen, mikäli kunnassa olisi pormestarijärjestelmä." (Juha Rikala, Laihia)

"En ole poliitikko, enkä minkään puolueen jäsen." (Johanna Rannanjärvi, Soini)

"En ole millään tavalla poliitikko". (Jari Penttilä, Halsua)

"Omaa valitsijayhdistystä en lähtisi kokoamaan. Vierastettaisiinkohan vielä virassa olevaa sitoutumatonta kokenutta asiantuntijakunnanjohtajaa puolueissa?" (Arto Alpia, Kaustinen)

Suurin osa kuntajohtajista pitäisi virkamiehen ja poliittisen luottamushenkilön roolit erillään. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Risteävät intressit

Kunnanjohtajat ovat olleet vuosia mukana valmistelemassa sote-uudistusta. Monella on vankkaa osaamista ja kiinnostusta aihepiiriin sekä uuden luomiseen ja kehittämiseen. Samalla etenkin alkuvaiheeseen liittyy myös risteäviä intressejä. esimerkiksi kunnan ja alueen välillä.

"Nyt jos joskus valituilla on mahdollisuutta olla osana vaikuttamassa, millaisiksi alueet rakenteeltaan ja toiminnaltaan muotoutuvat. Erityisesti reuna-alueet tarvitsevat puolesta puhujansa, eikä lähes 20 vuoden kokemus johtavasta roolista kunta-alalla ole huonosta alueellisia asioita käsiteltäessä." (Jarmo Pienimäki, Ähtäri)

"Olen harkinnut, mutta juuri nyt ei.Koska aihepiiri, eli hyvinvointi alueella kiinnostaa ja on ollut osa työpäivästä muutenkin tähän saakka." (Christina Båssar, Korsnäs)

"Näen selkeämpänä sen, että en ole mukana hyvinvointialueen luottamuselimissä samassa vaiheessa, kun mahdollisesti tehdään ratkaisuja kaupungin kiinteistöjen käytöstä jne. Myös virkamiestyön ja poliittisen päätöksenteon roolien muotoutuminen hyvinvointialueella on vielä kesken. En pidä mahdottomana, että hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttua harkitsisin asiaa uudelleen." (Liisa Heinämäki, Alavus)

"Kuntajohtajilla on hyvä asiantuntemus uusiin aluevaltuustoihin, mutta se aiheuttaa turhaa jännitettä omassa kunnassa." (Markku Lumio, Kauhava)

"Kyllähän esim. kuntajohtajilla on sotesta hyvää ja monipuolista tietoa ja kokemusta, jota olisi hyvä jotenkin hyödyntää, mutta siihen on varmasti toimivampiakin tapoja kuin aluevaltuuston jäsenyys." (Marko Keski-Sikkilä, Karijoki)

"En ole tullut edes ajatelleeksi. Minusta näitä tehtäviä ei oikein voi yhdistää. Siinä tulisi nopeasti risteäviä intressejä." (Rurik Ahlberg, Mustasaari)

Kehittämistyötä riittää kunnissakin

Moni näkee asian myös niin, että kunnatkin muuttuvat ja niissäkin riittää uudistuksen jälkeen kehitettävää.

"Hyvinvointialueen alkutaival tulee vaatimaan aika paljon intoa ja työtä, ja minä puolestani haluan keskittyä "tulevaisuuden kunnan" luomiseen kaupungin valtuutettujen kanssa." (Mikaela Björklund, Närpiö)

"Kaupungin johtaminen on ihan 24/7 työ, vaikka hyvinvointialueen rakentaminen kiinnostaakin, niin tämä työ nyt vie mennessään. Toki kuntajohtajilla on substanssiosaamista tulevien maakuntien kehittämiseen, varmasti olisi hyvä lisäarvo." (Stina Mattila, Kokkola)

"En koe kutsumusta politiikkaan. Pysyttelen virkamiesroolissa, ja Teuvan kunnan kehittämisessä riittää tehtävää." (Veli Nummela, Teuva)

"Koen, että virassani pystyn vaikuttamaan maakunnan asioihin riittävästi." (Niku Latva-Pukkila, Kauhajoki)

"Soten siirryttyä kunnista pois, jää kunnanjohtajalla enemmän energiaa muuhun kunnan elinvoiman kehittämiseen, mikä kiehtoo nyt enemmän kuin painin jatkaminen soteasioiden kanssa. " (Marko Keski-Sikkilä, Kauhajoki)

Kuntien tehtävistä lähtee iso siivu hyvinvointialueille, joten kunnissakin ollaan uuden kehittämistyön edessä. Kuvassa Ähtärin kaupungintalo. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 21.9. kello 23 saakka.