1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. merikotka

Merikotkakanta ei kasva enää – poikasia ja aikuisia menehtyi lintuinfluenssaan tänä kesänä

Merikotkakanta ei ole kasvanut viime vuodesta. Koko maassa todettiin 598 pesivää paria, jotka tuottivat vähintään 562 varttunutta poikasta. Tänä vuonna löydettiin pesistä poikkeuksellisen paljon kuolleita poikasia, 15 todettua tapausta. Tutkittujen lintujen kuolinsyyksi paljastui lintuinfluenssa.

Merikotkien poikasia varttui tänä kesänä edellisvuosien määrä. Kuva: (C) Hannu Vainiopekka

Merikotkien pesien tarkastuksessa käytiin läpi vapaaehtoisten lintuharrastajien toimesta yli 1 000 entistä ja nykyistä pesää Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä Utsjoelle saakka.

Merikotkakanta ei ole kasvanut viime vuodesta. Suomesta löydettiin 598 pesivää paria, jotka saivat vähintään 562 varttunutta poikasta. Pesinnän tulos on jokseenkin sama kuin kahtena edellisenä vuonna.

Sääksisäätiön (siirryt toiseen palveluun) merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmanderin mukaan tänä vuonna tavattiin kotkien pesissä poikkeuksellisen paljon kuolleita poikasia, yhteensä 15 todettua tapausta.

Ruokaviraston tutkimuksissa kaikki neljä tutkittua poikasta olivat varmuudella menehtyneet lintuinfluenssaan, todennäköisesti useampikin pesään kuolleista poikasista on kuollut tähän tautiin. Myös aikuisia lintuja on havaittu menehtyneen lintuinfluenssaan.

– Merikotka saalistaa vesilintuja ja tietysti ottaa ensin tällaiset sairaat linnut, jotka eivät pääse pakoon. Sitä kautta peto itse kärsii siitä samasta sairaudesta, Högmander selventää.

Merikotkia ja variksia haaskalla Loviisan edustalla. Kuva: Juha Metso / AOP

Talvella on riskinä, että lintuinfluenssa leviää vielä laajemmin merikotkiin. Monet linnut kerääntyvät ruokintapaikoille ja haaskoille, jolloin viruksen tarttuminen kotkiin on helpompaa.

– Merikotka on hyvä ja tärkeä luonnon tilan indikaattori, mistä viime vuosina lintuinfluenssaan kuolleet merikotkat, ja vähän aiemmin lyijyn tappamat kotkat ovat surullisena esimerkkinä, kertoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

Ruokaviraston tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan lintuinfluenssa on todettu jo yli 50 kuolleessa eri linnussa tänä vuonna. Kuolleiden joukossa on muun muassa lokkeja, valkoposkihanhia ja joutsenia.

Lyijymyrkytysten osuus on tulevaisuudessa ehkä vähäisempää, kun hirvieläinten metsästyksessä on yhä enemmän siirrytty lyijyttömiin luoteihin. Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit on kielletty jo vuonna 1996.

Lintuinfluenssa on koitunut monen kotkan kohtaloksi tänä vuonna. Kuva: Timo Lumme

Tihein kanta Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla

Merensaaristoissa ja rannikoilla merikotkan pesimäkanta on varsin vakaa. Näillä alueilla tavataan vuosittain uusiakin reviirejä, mutta samanaikaisesti vanhoja jää autioksi. Parhailla saalistusmailla on kova kilpailu hyvistä pesäpaikoista.

Merikotkan vahvimpia esiintymisalueita Suomessa ovat Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa sekä Merenkurkku, mutta laji pesii nykyään miltei koko maassa.

Merikotkat levittäytyvät hiljalleen sisävesille pesimään. Kuva: (C) Hannu Vainiopekka

Järvialueella merikotkia tavataan vuosi vuodelta enemmän ja kanta kasvaa vähitellen erityisesti Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Kotkat ovat levinneet laajasti myös sisävesille, mutta toistaiseksi esimerkiksi Saimaan alueella merikotkat eivät ole pesineet, vaikka lintuja siellä on havaittu.

Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander arvelee, ettei merikotkakanta koskaan kasva yhtä tiheäksi kaikilla järvialueilla, koska ravintotilanne niillä on meriä ja rannikoita niukempi.

Merikotkien tiheimmillä alueilla lintuja menehtyy myös reviiritaisteluissa saamiinsa vammoihin.

– Varsinkin Saaristomerellä merikotkakanta on sen verran vahva, että sinne ei uusia reviirejä juuri mahdu. Kun tulokkaita kuitenkin olisi, niin niistä reviireistä tapellaan ja pesätarkastusten yhteydessä joka vuosi löytyy pesien alta kuolleita aikuisia kotkia. Analyysissa sitten todetaan, että niissä on kynsien tekemiä vammoja, joihin lintu on kuollut.

Merikotkat voivat Högmanderin mukaan elää yli 30-vuotiaiksi, mutta yleisemmin keski-ikä lienee noin parikymmentä vuotta. Kuolleisuus on yleensä suurin ensimmäisen elinvuoden aikana.

Jouko Högmander arvioi, että lintuinfluenssa saattaa tappaa lisää merikotkia talvella. Kuva: Markku Sandell / Yle

Merikotkat ovat ravinnon suhteen opportunisteja

Pitkin rannikkoa on useita satojen ellei tuhansien lintujen merimetsoyhdyskuntia, joiden äärellä lentää myös merikotkia. Osa näistä on erikoistunut syömään merimetsojen poikasia.

Osa merikotkista on erikoistunut syömään merimetsojen poikasia. Kuva: Birdlife Suomi

– Joitakin tapauksia tässä viime vuosina on ollut, jolloin merikotkat on hävittäneet koko yhdyskunnan poikastuoton, syöneet kesän aikana muutama sata poikasta, Jouko Högmander kertoo.

Merikotka etsii ravinnon sieltä, mistä sen helpommin saa. Kotkat ovat napsineet myös valkoposkihanhien poikasia ja aiemmin haahkanpesät tyhjenivät avoimilta rannoilta.

– Merikotka on ruoan suhteen opportunisti. Se oppii nopeasti, mistä saa helpoimmin ravintoa ja olisiko hiukan laiskakin. Tällaiset lintuyhdyskunnat ovat hyvä paikka saalistaa, jossa ei tarvitse nähdä kovin paljon vaivaa, Högmander sanoo.

Kotkat syövät merimetson poikasia kuitenkin vain kesällä ja hakeutuvat muina vuodenaikoina toisenlaisen ravinnon pariin. Näitä ovat esimerkiksi ruokintapaikat ja metsiin jääneet hirvieläinten teurasjätteet.

Lue myös:

Uusia lintuinfluenssatapauksia Kemiönsaaressa

Merikotkat iskivät tuhansien merimetsojen pesimäsaarelle – raatojen määrä poikkeuksellisen suuri

Merimetsokanta on pienentynyt - joka neljäs pesistä Selkämerellä

Merikotkapariskunta kaavailee perheenlisäystä Helsingin keskustassa – vainoista ja myrkyistä selvinnyt laji yllätti tottumalla ihmiseen

Kun Jouko Högmander tarttui merikotkan suojeluun, Turun saaristossa eli vain kolme kotkaparia – nyt poikasia syntyy sadoittain: "En olisi uskonut"