1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valtionvelka

Verotuloja ropisee yllätysvauhdilla, mutta sekään ei taita velanottoa – Etla: Velkaantumista "ei ole mitään järkeä" lopettaa äkisti

Valtion velkaantuminen jatkuu vielä vuosia, Etla ennustaa. Sen mukaan velka ei ole juuri nyt ongelma, mutta velan kasvun taittaminen vaatii toimia, jotka olisi helpointa tehdä nyt, kun talous kasvaa.

Valtio velkaantui koronakriisissä vauhdilla. Ravintoloille ja muille yrityksille on maksettu tähän mennessä lähes 700 miljoonaa euroa kustannustukea konkurssien välttämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Etlan mukaan velkaantumista pitää alkaa kääntää laskuun rauhallisesti. Kuva: Silja Viitala / Yle

Odotettuakin kovempi talouskasvu tuottaa valtion kassaan myös verotuloja odotettua enemmän. Siitä huolimatta tulot eivät riitä kattamaan menoja, ja niinpä velkaantuminen jatkaa kasvuaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan julkisen velan määrä suhteessa talouden kokoon kasvaa niin pitkälle kuin Etla ennustaa eli vuoteen 2025 saakka. Julkisella velalla tarkoitetaan valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velkaa.

Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan on ollut aivan oikein velkaantua koronakriisin aikaan, mutta nyt pitäisi päättää suunnan muuttamisesta.

– Meillä ei ole akuuttia hätää, kun korot eivät ole nousemassa ihan lähiaikoina, hän sanoo.

– Mutta velkaantumista pitäisi ajatella seuraavan sukupolven, nykyisten koululaisten näkökulmasta. Täytyy ajatella, mikä on meidän velkataakkamme ja korkotaso 2030-luvulla, Kangasharju muistuttaa.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa, että valtion velkaantuminen on arvaamaton riski tulevissa talouden alamäissä. Velan suitsiminen pitää kuitenkin tehdä rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Hän korostaa, että esimerkiksi työllisyyttä parantavia ehkä vaikeita päätöksiä pitää tehdä kaukokatseisesti nyt, kun talous kasvaa.

– Ei ole mitään järkeä laittaa äkisti suu säkkiä myöten ja lopettaa velan ottaminen. Sillä aiheuttaisimme itse itsellemme laman tai vähintäänkin taantuman.

Etla ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna reipasta 3,5 prosentin vauhtia. Ensi vuodelle ennustetaan yhä kolmen prosentin kasvua ja vasta vuonna 2023 palattaisiin maltillisempaan 1,7 prosentin kasvuvauhtiin.

Valtion menoja lisättiin koronakulujen lisäksi

Talouden kasvu näkyy myös valtion kassassa niin, että tulot kasvavat tänä vuonna harvinaisen kovaa kuuden prosentin vauhtia. Ensi vuonnakin tulojen kasvu jatkuu 3,4 prosentissa.

Veropotti kasvaa, kun työllisyys ja siten myös maksettu palkkasumma kasvavat. Yrityksetkin tekevät entistä enemmän voittoa.

Tästä huolimatta valtion ja kuntien menot jatkavat kasvuaan. Menot ovat tänä vuonna kolme miljardia euroa viime vuotta suuremmat, vaikka pahin koronakriisi näyttää jo hellittävän.

Yhtenä syynä ovat sitkeästi korkeana pysyvät työttömyysturvamenot. Koronapandemiasta tulee vieläkin iso lasku yritysten tukemisen, koronatestaamisen ja -rokottamisen sekä hoitojonojen purkamisen takia.

Velkaantumisaste hyppäsi viime vuonna lähes 70 prosenttiin BKT:stä ja lähivuodet velkasuhde jatkaa kasvamistaan.

Kangasharju moittii Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouslinjaa. Valtiovarainministeriön mukaan hallituksen tekemistä meno- ja veropäätöksistä lähes 15 miljardia euroa liittyy koronaepidemiaan, mutta tämän lisäksi on tehty noin viiden miljardin päätökset muista menoista.

– Aikana, jolloin meillä on kahdeksan miljardin euron kestävyysvaje olisin katsonut kriittisesti tätä viittä miljardia. Oppivelvollisuuden nosto, kahden vuoden esikoulu, hoitajamitoitus – kaikki voidaan perustella, mutta hyvät menokohteet pitäisi punnita sen mukaan mihin meillä on rahaa, Kangasharju tuskailee.

Liian suuren velan tunnistaa jälkeenpäin

Suomi on velkaantunut muihin euromaihin verrattuna vähän. Euromaiden velkasuhde oli Euroopan tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) uusimpien lukujen mukaan vuoden alussa keskimäärin 100,5 prosenttia, kun se Suomessa oli 70,3. Italiassa velkaa on 160 prosenttia suhteessa talouden kokoon.

SAK:n ekonomisti Anni Marttisen mielestä on tärkeämpää seurata velan suuruuden sijasta korkojen kehitystä. Kuva: Yle

Milloin velkaa on liikaa?

SAK:n ekonomisti Anni Marttinen sanoo, että velkasuhteen sijasta on tärkeämpää seurata korkokehitystä. Siinä ei ole hänenkään mukaansa tulossa nopeaa käännettä, eikä korkoja nosteta yllätyksenä.

– On epätodennäköistä, että syntyy äkillistä inflaatiota. Muutos tulee olemaan maltillinen siirtymä ehkä muutamassa vuodessa, Marttinen arvioi.

Etlan Kangasharju uskoo, että pitkällä ajalla korot joka tapauksessa nousevat. Etlan mukaan Suomi kestää hyvin pienen korkojen nousun, mutta riskiäkin velassa on.

– Historiassa kukaan ei ole pystynyt ennustamaan, milloin valtio ajautuu velkakriisin ja velkajärjesteltyyn. Japanissa velkaa on yli 200 prosenttia, eikä se ole ongelma. Ukrainassa vain 40 prosentin velkasuhde johti velkajärjestelyyn, Kangasharju vertailee.

– Kyse on riskeistä. Hallitus haluaa ottaa riskiä velkaantumisesta, mutta se ei halua ottaa riskiä siitä, että tekisi kipeitä työllisyyspäätöksiä. Tämä minua ihmetyttää, Kangasharju tiivistää.