1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. politiikka

Perussuomalaiset arvostelee aluevaltuustojen poliittisille ryhmille kaavailtua rahaa – Puoluesihteeri Luukkanen: ”Piilopuoluetukea”

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Uudellamaalla tukea saatettaisiin maksaa 8 000 euroa vuodessa aluevaltuutettua kohden. Samankaltaista tukea maksetaan myös eräissä isoissa kaupungeissa valtuustoryhmille.

Perussuomalaisten tuore puoluesihteeri Arto Luukkanen arvioi, että aluevaltuustojen valtuustoryhmien rahoituksesta ei ole käyty riittävästi valtakunnallista keskustelua. Kuva perussuomalaisten puoluekokouksesta elokuussa 2021. Kuva: Lehtikuva

Perussuomalaisten johto arvostelee kaavailuja rahoittaa ensi vuonna valittavien aluevaltuustojen poliittisia ryhmittymiä hyvinvointialueille maksettavista rahoista.

Tammikuisissa aluevaaleissa valitaan historian ensimmäiset hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Aluevaltuustoissa toimiville puolueryhmittymille voitaisiin niin sovittaessa maksaa tukea, jonka määrä olisi sidottu puolueen valtuutettujen määrään.

Puoluesihteeri Arto Luukkasen mielestä kyse on ”piilopuoluetuesta”, jota on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.

– Tästä (tuesta) ei ole ollut riittävää poliittista keskustelua esimerkiksi eduskunnassa, Luukkanen sanoi tänään perussuomalaisten tuumaustunnilla.

Tiettävästi keskusteluja tuesta ja sen määrästä käydään tällä hetkellä lähinnä alueellisesti. Tuleville hyvinvointialueille on nimetty paikallisia toimielimiä, joiden vastuulla on uusien alueiden toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen liittyvät valmistelut.

Hyvinvointialueita on uudessa sote-mallissa kaikkiaan 21, minkä lisäksi Helsingin kaupunki toimii palveluiden järjestäjänä. Ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Rahoitus tehtäviin tulee valtiolta.

Osa kaupungeista maksaa tukea valtuustoryhmille

Kesäkuussa hyväksytyssä laissa hyvinvointialueesta (siirryt toiseen palveluun) säädetään, että hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea ”valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia”.

Malli on tuttu kuntapolitiikasta. Tällä hetkellä osa suurista kaupungeista maksaa vastaavan kaltaista tukea valtuustoryhmille.

Esimerkiksi Helsingissä ryhmät saavat (siirryt toiseen palveluun) avustusta joko 3 500 euroa tai 7 000 euroa valtuutettua kohden vuodessa. Isomman korvauksen saavat ne ryhmät, joiden riveistä ei tule pormestaria tai apulaispormestaria. Tampereella puolestaan tukea maksetaan (siirryt toiseen palveluun) 2 000 euroa valtuutettua kohden.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Uudellamaalla on nyt keskusteltu jopa 8 000 euron tuesta aluevaltuutettua kohden vuodessa.

– Kyse on merkittävästä rahasummasta, Purra sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

– Uusi hyvinvointialuetaso on keskustan tapa juurruttaa voimaansa maakunnissa ja saada lisää hillotolppia. Toivoisimme, että tämä (tuki) nousisi voimakkaampaan poliittiseen keskuteluun.

SDP:n Rönnholm: Puolueiden suhtautuminen ollut myönteistä

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo Ylelle, että puoluesihteerien keskusteluissa rahallista tukea valtuustoryhmille ei ole moitiskeltu.

– Minulla on ollut se käsitys, että valtaosa (puolueista) on suhtautunut tähän positiivisesti. Tämä on uudempaa tietoa, että tukea kohtaan ollaan kriittisiä, Rönnholm sanoo.

Rönnholm korostaa, että hyvinvointialueet käyttävät merkittävää valtaa päättäessään sote-palveluista. Hänen mielestään on siksi hyvä, että myös valtuustoryhmille turvataan riittävät resurssit.

– Mutta hyvä varmasti tarkistaa tarkkaan, että mihin rahaa saa käyttää. Esimerkiksi vaalikampanjointiin sitä ei tietenkään voi käyttää, Rönnholm pohtii.

Myös Essayah kritisoi uutta tukimuotoa elokuussa

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhui aiheesta puoluekokouspuheessaan elokuun lopulla.

– Useampi KD-piiritoimija on viestinyt, miten keskusta kampanjoi maakunnissa tulevien aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta. Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät ostelisivat muun muassa toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita, Essayah sanoi tuolloin.

Essayah kutsui kaavailuja ”piilopuoluetukivedätykseksi” ja arvosteli puolueita, jotka ovat kutsuneet tukea ”demokratiarahaksi”.

– Kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per valtuutettu, ja sanomattakin on selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan sadoista tuhansista, hän sanoi.

Voit keskustella aiheesta huomiseen tiistaihin 21.9. klo 23 saakka.