Järvitaimenen poikaset saivat kodin kauniiseen koskeen, mutta sitten paikalle saapuivat petokalat – nyt poikasille rakennetaan paremmat olot

Etelä-Karjalassa Savitaipaleella yritettiin reilut 20 vuotta sitten ennallistaa taimenten kutukoski. Siitä tuli niin viihtyisä paikka, että merkittävä osa poikasista meni petokalojen suihin. Nyt edessä on uusi yritys.

Kuolimo-järvestä vesi virtaa kiviin pärskyen kohti Saimaata. Luonnonkauniin metsämaiseman halki koskessa soljuva vesi ja sen alla helskyvä pohja näyttävät täydellisiltä niin luonnolle kuin ihmissilmälle.

Näyssä on paljon totta, mutta todellisuus on toisenlainen.

Vaikka sitä ei ehkä ihan heti uskoisi, on ihminen vuosikymmenten aikana tähänkin koskeen sormensa laittanut. On ollut puunuittoa, pientä voimalaitosta ja koskenperkuuta.

Koski näyttää aivan luonnontilaiselta. Kuva: Sirkka Haverinen/Yle

Kuolimo-järvestä Saimaaseen laskevassa joessa on itse asiassa kaksi koskea: Partakoski ja Saunakoski. Ne ovat reilun sadan metrin päässä toisistaan.

20 vuotta sitten nämä Savitaipaleella sijaitsevat kosket ennallistettiin.

Ihmisen jäljistä kertoo muun muassa joen yli kulkeva vanha silta. Kuva: Sirkka Haverinen/Yle

Toiveena oli, että erittäin uhanalainen järvitaimen pystyisi lisääntymään kunnolla koskessa. Saimaalla asustavalle järvitaimenelle tämä Savitaipaleen koskien tienoo on ainoita lisääntymispaikkoja koko eteläisellä Saimaalla.

Mutta ennallistaminen ei onnistunut ihan niin kuin ajateltiin. Kunnostus tehtiin sillä tiedolla ja taidolla, mikä silloin oli, ja koski selkeästi muuttui entistä paremmaksi. Suuri ihmetys oli, kun taimenenpoikasia löytyi nihkeästi.

– Teimme 2000-luvun alussa koekalastuksia ja huomasimme, että sieltä ei ikävä kyllä tule taimenenpoikasia. Jokin mättää tässä taimenen vaikeassa elinkierrossa, kertoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.

Ilmeni, että kutupaikka kelpasi taimenelle oikein hyvin, mutta paikka kelpasi liian hyvin muillekin kaloille. Pienet taimenenpoikaset olivat herkkua petokaloille, jotka napsivat turhan monta poikasta suihinsa.

Tällaisia ovat taimenenpoikaset. Tämä on kuvattu 4 vuotta sitten Vuoksessa. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Koskessa ei ollut taimenenpoikasille tarpeeksi suojapaikkoja, joihin kalat olisivat voineet piiloutua. Vesi oli myös liian korkealla, minkä takia petokalatkin uskaltautuivat koskeen uiskentelemaan.

Nyt edessä on uusi yritys ennallistaa koski.

Partakoski sijaitsee Savitaipaleella. Se laskee vasemmalla olevasta Kuolimosta oikeanpuoleiseen Saimaaseen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Parempia piilopaikkoja

Saunakosken keskellä möyrii kaivinkone. Se tekee alueita ensi kesänä syntyville taimenenpoikaselle.

– Ihmiset aina mieltävät taimenen isoksi koskivesistön kalaksi. Pieni taimenenpoikanen kuitenkin tarvitsee korkeintaan nilkan syvyistä vettä. Siellä se pystyy elämään ja kasvamaan turvallisesti, sanoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti.

Veistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi ei pelkää vuolaasti virtaavaa koskea. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Holsti kertoo, että koskeen tehdään taimenelle nyt muun muassa sora-alueita.

– On osoittautunut, että isompi soran raekoko on parempi pienille kaloille. Se on luonnon pyöristämää, noin kananmunan ja tennispallon kokoista kiveä – sen verran isoa, että harva sitä edes soraksi mieltää.

Kaivuri kunnostamassa Saunakoskea Savitaipaleella.
Katso tältä lyhyeltä videolta, miltä korjaustyöt Saunakoskella näyttävät

Veden syvyys on ollut koskessa viime aikoina jopa polveen saakka, mikä on ollut kalanpoikasille tuhoisaa. Veden korkeuden sääntely tässä joessa on kuitenkin vaikeaa, koska ihminen ei ole sitä säännöstelemässä – joessa ei siis ole patoja tai voimalaitoksia.

– Vedenkorkeus vaihtelee luonnon rytmien mukaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttanut luontaista säätelyä. Kesällävesi on ollut todella matalalla ja lämmintä, mikä aiheuttaa lisästressiä kylmässä vedessä viihtyvälle taimenelle, kertoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti.

Veden virtaamaan koskissa voitaisiin Heikki Holstin mukaan säädellä ennen koskia olevan valuma-alueen avulla, mutta sellaista ei ainakaan tässä vaiheessa tehdä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Poikasia vähän

Tahti on rivakkaa, sillä viiden päivän aikana Savitaipaleella kunnostetaan kaikkiaan kolme koskea. Partakosken ja Saunakosken lisäksi ennallistetaan myös läheinen Kärnäköski.

Työllä on myös kiire, sillä taimen on lisääntymispaikkojensa kanssa pulassa.

– Täällä Etelä-Saimaalla on todella huonosti järvitaimenelle sopivia lisääntymisalueita. Vaikka nämä ovat pinta-alaltaan tosi pieniä, ne ovat taimenen lisääntymisen kannalta todella merkityksellisiä, kertoo vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus oy:stä.

Koskien pinta-ala on pieni, mutta siitä huolimatta ne ovat järvitaimenelle elintärkeitä, kertoo vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suomi kertoo, miten alueella on kymmenen vuoden ajan tehty koekalastuksia. Tulos on huolestuttava, sillä poikasia on ollut vähän.

– Vaikka taimenet onnistuvat kutemaan täällä, on myös todella tärkeätä, että kuoriutuvat poikaset selviytyvät ja pääsevät kasvamaan koskessa. Järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, kertoo Suomi.

Vettä saisi olla vain nilkkoihin asti. Nyt Heikki Holstilta kastuu polvetkin. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Tarkoitus on, ettäkaikki kosket olisivat kunnossa, ennen kuin järvitaimen saapuu koskiin myöhemmin tänä syksynä kutemaan. Ensi kesänä poikasia pitäisi olla paljon tavallista enemmän.

– Toiveissa on, että näin käy. Ensi kesänä teemme täällä koekalastuksia. Silloin viimeistään tiedetään, miten onnistuimme, sanoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.

Koski on pian valmis. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

22.9. kello 11:14 otsikkoa tarkennettu.