1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. äänikirjat

Miten luetaan ääneen matemaattinen kaava? Äänikirjoista tuli kustannusalan pelastaja, mutta ne myös vaikuttavat kirjallisuuden sisältöön

Äänikirjojen suureen suosioon suhtaudutaan sekä ilolla että pelolla. Toisinaan kirjan tekstiä täytyy muokata, jotta se taipuu luettavaksi. Muutokset ovat yleensä kuitenkin hienovaraisia.

Äänikirjojen suosio on kasvanut useiden vuosien ajan. Korona-aika kasvatti kuuntelijoiden määrää entisestään. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Äänikirjapalveluista kuunnellaan ennen kaikkea viihdekirjallisuutta ja dekkareita. Niitä on helppo kuunnella lenkkipolulla tai kotiaskareissa, kun juoni kulkee ja tapahtumat etenevät kronologisesti.

Usein esiin nousee huoli haastavamman kaunokirjallisuuden tulevaisuudesta. Rakenteellisesti monikerroksiset tai fragmentaariset romaanit vaativat keskittymistä kuulijalta, eikä silloin voi puuhastella muiden asioiden parissa. Kokeilevat visuaaliset fontti- tai tekstiratkaisut ovat lähes mahdottomia, sillä niitä ei voi kuulla. Myös tietokirjallisuutta on usein vaikea kääntää puhuttuun muotoon.

WSOY: kustantaja Anna- Riikka Carlson uskoo kuitenkin vankasti, että kaikenlaiselle kirjallisuudelle on yhä paikkansa.

– Monet ovat kirjojen sekakäyttäjiä, he lukevat ja kuuntelevat. On tietenkin totta, etteivät kaikki kirjat sovi äänikirjoiksi, mutta ne jäävät sitten painettujen kirjojen ystävien saataville. Uskon, ettei haastavalle kirjallisuudelle käy huonosti. Sitä pitää vain ehkä puolustaa enemmän, niin kuin sitä on pitänyt aina.

Rakenteellisesti haastavat äänikirjat vaativat keskittymistä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kustantamoissa mietitään tarkasti jokaisen kirjan kohdalla, miten se kannattaa julkaista ja millaisissa muodoissa. Suurin osa kaunokirjoista tehdään myös äänikirjaksi, mutta mikään automaatio se ei kuitenkaan ole.

Äänikirjalle on eduksi, jos kertojat eivät vaihdu tiuhaan, aikatasot eivät hyppele ja kappaleet ovat napakan pituisia. Monet kirjailijat saattavat miettiä näitä seikkoja jo kirjoittaessaan kirjaa. Etenkin sellaiset kirjailijat, jotka tietävät kirjojensa kiinnostavan nimenomaan äänikirjapalveluissa.

Gummeruksen digitaalisen kustantamisen tuotepäällikkö Annikka Heinonen korostaa kuitenkin, että hyvä teksti toimii formaatista riippumatta.

– Kaunokirjallisuudessa muutosehdotukset äänikirjaa varten ovat hyvin hienovaraisia. Usein kustannustoimittajan rakenteelliset ehdotukset parantavat myös painettua kirjaa. Se mikä toimii tekstinä, toimii usein myös ääneen luettuna.

Miten luetaan matemaattinen kaava?

Kustantamoissa ei kuitenkaan heti luovuteta, vaikka teos olisi haastava äänikirjana.

– Käymme hyvin tarkasti kirjailijan kanssa läpi vaihtoehdot. Haastavistakin kirjoista pyritään tekemään äänikirjoja, kertoo Annikka Heinonen.

Gummerus julkaisi hiljattain teatteriohjaaja Riko Saatsin esikoisnovellikokoelman Hyviä aikomuksia. Siitä päätettiin yhteistuumin tehdä äänikirja, vaikka esimerkiksi ensimmäisessä novellissa on vain yksi piste, lopussa.

– Tällaisissa tapauksissa äänikirjan lukijan täytyy olla taitava ja kokenut, kertoo Heinonen.

Haasteet eivät suinkaan päättyneet ensimmäiseen novelliin. Seuraavaksi täytyi ratkaista tämä (suora lainaus kirjasta):

Mutta: Argumentti ei ole pätevä, jos modaalioperaattorin alue on koko lause, eli: o(p1 g p0). Osoitetaan, että{p0, p0 g p1,o(p1 g p0)} ⊢Ko p0 ei päde.

Olkoon M = (W, R, V), jossa W = {w1, w2}, V (p0) = {w1};V (p1) = {w1}, ja R = {(w1, w2)}.

Miten tällainen yhtälö luetaan ääneen? Kirjailija Riko Saatsin täytyi muokata matemaattiset merkinnät sellaisiksi, että kohdan pystyi lukemaan ääneen.

– Teksti muuttui tältä osin paljon, sen painotukset vaihtuivat. Siitä tuli ikään kuin sisarusteksti alkuperäiselle kirjoitetulle versiolle, Saatsi kertoo.

Katkelman on tarkoitus kuvata, miten novellin kertoja yrittää hillita työnhakujännitystään purkamalla kaiken loogisesti päteviin osiin, jotta todellisuuden saisi näyttämään järjelliseltä. Tekstin asettelu ja visuaalinen ilme kirjan sivuilla kertovat paljon taustalla olevasta ajatuksesta ilman, että kaavaa ryhtyy lukemaan tai purkamaan. Äänikirjassa asia avautuu eri tavoin.

Saatsi oli yllättynyt, kun hänen novellikokoelmastaan haluttiin tehdä äänikirja.

– Minulle kirja tarkoittaa nimenomaan tekstiä, kielen tuntua ja kerronnan leikkiä. Se on myös lähtökohtani kirjoittamiselle. Suhteeni äänikirjoihin on todella kaukainen. On tietenkin hyvä, että kirja on kaikkien saatavilla. Myös sellaisten, joille lukeminen hankalaa tai mahdotonta.

Muinaisnimi ääntyy sinne päin

Kirjailija Paula Havaste on kirjoittanut parisenkymmentä kirjaa, joista suurin osa on historiallisia romaaneja. Pitkän uran aikana Havaste on seurannut läheltä, miten äänikirjat ovat lyöneet läpi. Hänen kirjojaan kuunnellaan paljon, mutta myös luetaan.

– Kirjani taipuvat hyvin äänikirjoiksi, niin kuin historialliset romaanit yleensä tekevät. En ole kuitenkaan kertaakaan miettinyt tekstin sopivuutta äänikirjaksi, kun kirjoitan. Kirjat syntyvät puhtaasti tekstin ehdoilla.

Äänikirjojen avulla monet ovat löytäneet kirjat uudelleen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtonen lukee yleensä Havasteen kirjat. Se on Havasteen oma toivomus, ja kustantamossa sitä on kunnioitettu. Muutaman kerran Havasteen kirja on kuitenkin aiheuttanut pulmia lukijalle.

– Kyseinen romaanini kertoi muinaisesta Virosta, ja käytin siinä tietenkin muinaisia nimiä. Jussi soitti ja kysyi, miten nimet lausutaan. Eihän minulla ollut aavistustakaan. Eikä kellään muullakaan, koska tuolta ajalta ei ole säilynyt audioita. Historioitsijoiden avulla ääntäminen kuitenkin selvisi, ainakin sinne päin.

Eniten päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin tietokirjallisuus, sillä tekstiä höystetään monenlaisilla elementeillä. Painavaa faktaa selvennetään usein kuvilla ja grafiikoilla. Myös luettelot ja tietolaatikot ovat usein käytössä.

– Nykyään nämä seikat otetaan huomioon jo kirjoitusvaiheessa yhdessä kirjailijan kanssa. Esimerkiksi tekstissä ei kannata viitata kuviin, sillä ne eivät äänikirjassa näy, kertoo digitaalisen kustantamisen tuotepäällikkö Annikka Heinonen.

Äänikirjakustantamiseen kuuluu, että myös aiemmin julkaistuista kirjoista tehdään ääniversiot. Tietokirjojen kohdalla se tarkoittaa usein käytännössä kirjan uudelleen kirjoittamista.

Läheneekö äänikirja kuunnelmaa?

Suomessa äänikirjojen lukijoilta toivotaan neutraalia lukutapaa. Tutkimusten mukaan liika eläytyminen ärsyttää kuuntelijoita. Muualla maailmassa taas suositaan draamallisempaa ilmaisua. Näyttelijöitä ohjataan draaman keinoin, kun taas Suomessa ohjaus rajoittuu lähinnä ääntämiseen.

– Lähtökohta on, että kyse on aina kirjallisuudesta. On kuitenkin kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan äänikirjat kehittyvät. Onhan se houkutteleva ajatus, jos mukaan voisi lisätä tehosteita, pohtii kustantaja Anna-Riikka Carlson.

Äänikirjojen lukeminen työllistää paljon näyttelijöitä. Vesa Vierikko on lukenut muun muassa Harry Potter -kirjat. Kuva on otettu Silencio-äänitysstudiolla. Kuva: Juha Heikanen / Yle

Kustannus- ja käännössopimuksissa on kuitenkin varsin tiukat ehdot. Ne kieltävät yleensä kaikenlaisen dramatisoinnin. Eli tekstin on pysyttävä kirjailijan tekstinä, sitä ei saa ryhtyä muokkaamaan esimerkiksi näytelmän kaltaiseksi.

– Ryhdytäänkö ohjaamaan näyttelijöitä tai käyttämään äänisuunnittelijoita? Aika näyttää, miten kunnianhimoisiin tuotantoihin äänikirjoissa mennään, summaa Gummeruksen Annikka Heinonen.

Äänikirjoista keskustellaan myös Kulttuuricocktail Livessä tänään keskiviikkona klo 20 Ylen TV 1:ssä. Keskustelemassa ovat kirjailijat JP Koskinen ja Laura Lindstedt.

Korjattu 22.9. klo 9:05 Kulttuuricocktail Liven studiovieraaksi JP Koskinen.

Lue lisää:

Kirja-alaa ravistelee ennennäkemätön murros: äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijat jäivät nuolemaan näppejään

Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä

Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle – hyville lukijoille olisi enemmän hommia kuin ehtivät tehdä