1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppisopimuskoulutus

Oppisopimusopiskelija jää helposti heitteille – kukaan ei välttämättä auta, jos palkka on liian pieni tai työ vääränlaista

Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa, mutta samalla myös ongelmat lisääntyvät. Opiskelijat eivät usein saa tarpeeksi tukea oppilaitoksista, jos työt eivät sujukaan odotusten mukaan.

Opiskelijalle ei usein ole selvää, kuka auttaa, jos työpaikalla tulee hankalia tilanteita. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut reilusti viime vuosina. Samalla ovat lisääntyneet myös siihen liittyvät ristiriidat työpaikoilla.

Työsuojelun säännösten noudattamisesta vastaavat aluehallintovirastot. Ne eivät tilastoi oppisopimuskoulutusta koskevien yhteydenottojen lukumäärää. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Jukka Kurki kuitenkin arvioi, että yhteydenottoja tulee vuosi vuodelta enemmän.

– Etenkin nuorten kohdalla kysyntä ja tiedon tarve on kasvanut, Kurki kertoo.

Yleisin työsuojeluhallinnon tietoon tuleva ongelmatilanne on se, ettei työn pelisäännöistä ole sovittu tarpeeksi tarkkaan.

Tyypillinen ongelmatilanne oppisopimuksessa voisi olla vaikka seuraava: Konditoria-alan opiskelija aloittaa oppisopimusopiskelijana leipomossa. Pian selviää, että pomo ei ole miettinyt ollenkaan etukäteen, mitä opiskelija tekisi. Hänet laitetaan siivoamaan myymälää eikä hän pääse opettelemaan leipomon tuotteiden tekemistä. Etukäteen puhuttiin jotain epämääräistä palkankorotuksesta parin kuukauden jälkeen, mutta sitä ei näy eikä kuulu.

Oppimisen tavoitteet pitäisi määritellä

Jos palkasta, tauoista, työpäivän pituudesta tai suojavarusteista ei ole sovittu tarkkaan etukäteen, työnantajalla ja työntekijällä voi olla niistä täysin eri käsitys, Kurki toteaa.

– Molemmat osapuolet ovat kuvitelleet, että asia on sovittu, mutta sitten selviää, että todellisuus olikin jotain ihan muuta, Kurki sanoo.

Ongelmatilanteita tulee myös Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n tietoon.

– Opiskelijan kanssa ei aina käydä tarpeeksi hyvin läpi, mitä hänen tulisi työssä oppia, sanoo Sakkin edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula.

Vuodesta 2018 lähtien oppisopimuksella on voinut opiskella myös tutkinnon osia kokonaisen tutkinnon sijaan. Se on lisännyt huomattavasti oppisopimuksen suosiota. Viime vuonna noin 55 000 opiskelijaa suoritti ainakin osan tutkinnosta oppisopimuksena.

Työsuojeluneuvonnassa etenkin nuorimpien opiskelijoiden pulmat ovat lisääntyneet. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Työnantaja ja koulu pallottelevat vastuuta

Sakkin Tujulan mukaan opiskelijoille on usein epäselvää, kenen tehtävänä on auttaa oppisopimusopiskelijaa, työnantajan vai oppilaitoksen.

Opiskelija jää herkästi yksin pulmiensa kanssa, kun työnantaja vetoaa kouluun ja koulu työnantajaan, Tujula toteaa.

Työhön liittyvät ongelmat saadaan usein ratkottua esimerkiksi työpaikan luottamusmiehen kanssa. Sen sijaan hankalampaa on, jos ongelmat liittyvät opiskeluun.

– Se ei yleensä ole varsinaisesti ammattiliiton asia, mutta opiskelija ei saa välttämättä tukea koulultakaan. Saattaa tulla viestiä, että me emme ole olleet siellä työpaikalla, emme ota kantaa, ja opiskelija jää ongelmansa kanssa yksin.

Sakki saa myös usein palautetta siitä, että opettajilla ei ole tarpeeksi resursseja valvoa työssäoppimisen sujumista. Opettaja ei välttämättä edes käy kertaakaan työpaikalla katsomassa, miten oppisopimusopiskelijan työt sujuvat.

Sakkin tietoon on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa viimeistä näyttökoetta on ollut arvioimassa pelkkä työpaikan ohjaaja.

Tukea tarvitaan lisää

Suurin osa oppisopimuskoulutuksista sujuu kuitenkin hyvin. Tilanteita, joissa työnantaja tietoisesti käyttäisi oppisopimusopiskelua hyväkseen esimerkiksi halvan työvoiman toivossa, ei aluehallintoviraston tarkastaja Jukka Kurjen mukaan tule esiin kovin usein.

Ongelmat ovat Kurjen mukaan yleisimpiä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Sopimuksissa pelisäännöt on määritelty tarkkaan, mutta laki on paljon tulkinnanvaraisempi.

– Karu totuus on se, että mitä vähemmän asiasta on sovittu työehtosopimuksessa, sitä tarkemmin pitää sopia heti alussa pelissäännöt. Olen aina suositellut opiskelijoille, että vääntäkää rautalangasta, vaikka se tuntuisi ikävältä, Kurki toteaa.

Sakki ry:n Tujula toteaa, että suurin osa oppisopimusopiskelijoista on nuoria eikä heillä ole vielä paljoa kokemusta työelämästä. Toisaalta yhä isompi osa ammattiopinnoista suoritetaan työpaikoilla.

– Opiskelijat kaipaisivat enemmän tukea, koska he eivät tiedä vielä työelämän pelisäännöistä. Kouluissa pitäisi olla selkeämmät tavat puuttua ongelmatilanteisiin.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 23.9. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Ahdistusta, masennusta, uupumista – kouluterveyskysely paljastaa, että korona on koetellut erityisesti tyttöjen jaksamista

Maksuttomien bussikorttien saaminen toisen asteen opiskelijoille takkuaa: Joukkoliikenneyhtiö ei ehtinyt varautua ajoissa uudistukseen

Koulutuksen laatupalkinnon saanut ammattiopisto kärsii teknisen alan opettajapulasta – osa opiskelijoista kokee jääneensä heitteille