1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Suomalaiset poliitikot huolissaan Venäjän vaaleista – Tuomioja: "Näitä vaaleja ei voi pitää rehellisinä tai vapaina"

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa Venäjän vaaleja on seurattu huolestuneina. Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoo vaalien osoittavan, että Putinin puolueella ei ole todellista demokraattista legitimiteettiä.

Suomessa tiedot Venäjän vaaleista herättävät huolta Venäjän jatkuvasta etääntymisestä lännestä. Kuvassa vaalityöntekijät tyhjentävät vaaliuurnaa ääntenlaskua varten. Kuva: AFP / Lehtikuva

Suomessa poliitikot ovat seuranneet Venäjän vaaleja huolestuneena. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa huolia herättävät muun muassa ehdokasasetteluun liittyvät ongelmat ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden toiminnan rajoittaminen.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) pelkää Venäjän etääntyvän yhä kauemmas lännestä.

– Vaalit herättävät huolta demokratian toteutumisesta varmasti meillä kaikilla. Toki sekin huolestuttaa, että eurooppalaisten mielipiteet näyttävät kiinnostavan Venäjää yhä vähemmän, Niikko sanoo.

Vaalitarkkailijoiden toimintaa on rajoitettu koronapandemiaan vedoten, eikä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vaalitarkkailijoita lopulta lähetetty maahan.

– Ensin vaalitarkkailijoille näytettiin vihreää valoa. Sitten tehtiin täyskäännös hetki ennen vaaleja, eikä sinne olisi päässyt kuin pienellä kokoonpanolla, Niikko sanoo.

Myös EU on tuominnut vaaleja varjostaneen "pelottelun ilmapiirin" ja kritisoinut vaalitarkkailijoiden puuttumista.

Niikko sanoo pitävänsä lehtitietoja vaalivilpistä poikkeuksellisina. Hän on myös huolestunut sosiaalisen median toiminnan rajoittamisesta valtion toimesta.

Yhdysvaltalaiset teknologiajätit Apple ja Google taipuivat painostuksen alla ja poistivat oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyiin liittyvän vaalisovelluksen ennen vaaleja.

Vaalivilppiepäilyt ovat leimanneet Venäjän vaaleja. Vaalityöntekijät tyhjentävät vaaliuurnaa ääntenlaskua varten. Kuva: AFP / Lehtikuva

Tuomioja: Putinin puolueella ei kansan todellista kannatusta

Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoo pitävänsä selvänä sitä, että venäläisellä vaalijärjestelmällä ei ole demokraattista legitimiteettiä.

– Näitä vaaleja ei voi pitää missään suhteessa rehellisinä ja vapaina alkaen siitä, että ehdokasasettelussa estettiin erittäin monien ehdokkaiden ehdolle asettuminen, Tuomioja sanoo.

Tuomioja kiinnittää huomiota alhaiseksi jääneeseen äänestysprosenttiin ja kommunistien kasvaneeseen äänisaaliseen. Äänestysinto jäi laimeaksi siitä huolimatta, että äänestäjiä kuljetettiin työpaikoilta busseilla äänestyspaikoille.

– Tästä ei voi tehdä muuta johtopäätöstä, kuin että Putinin hallituksella ja hänen puolueellaan ei ole kovin paljon legitimiteettiä ja kansan todellista kannatusta, Tuomioja sanoo.

– Tässä on sellainen mielenkiintoinen piirre, että jopa kommunistit syyttävät jo vaalijärjestäjiä vaalivilpistä.

Vaalitarkkailijoiden työn vaikeuttamisesta huolimatta paikalla oli Euroopan neuvoston tarkkailijoita, jotka tulevat julkistamaan myöhemmin oman raporttinsa vaaleista.

Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaan EU:n ei tule tunnustaa Venäjän uutta parlamenttia, jos vaaleissa todetaan demokratian ja kansainvälisen oikeuden vastaisia rikkomuksia.

Tuomiojan mukaan Suomen on kaikesta huolimatta tehtävä yhteistyötä myös tulevan parlamentin kanssa.

– Meillä oli myös Neuvostoliiton aikana asialliset suhteet niin totta kai niitä jatketaan tämänkin hallinnon kanssa, mutta minkäänlaista demokraattista legitimiteettiä se ei nauti.

Ihmiset jonottavat äänestyspisteelle, jono jatkuu kadulle asti. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kokoomuksen Virolainen: Venäjällä ei kuulu opposition ääni

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen (kok.) ei yllättynyt Venäjän duuman vaalien tuloksesta.

– Äänestysaktiivisuus näyttäisi jäävän kuitenkin yllättävän alhaiseksi, vaikka ihmisiä painostettiin äänestämään, Virolainen arvioi.

Virolainen muistuttaa, että opposition ääni tukahdutettiin Venäjän duuman vaaleissa jo ehdokasasettelussa.

– Ehdokasasettelu oli sellainen, että todelliset opposition äänet eivät päässeet kuuluviin, koska kaikkien, jotka ovat olleet kriittisiä nykyjohtoa kohtaan, ehdokkuus evättiin, Virolainen huomauttaa.

Venäjän uuden parlamentin edustavuus mutkistaa Virolaisen mielestä myös yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Suomen eduskunnan kanssa.

– Aika hankalaa se varmasti on, kun emme voi luottaa siihen, että nämä ihmiset ovat aidosti ja demokraattisesti tulleet valituiksi niihin tehtäviin.

– Tämä on varmaan vähän isommankin keskustelun paikka kuin pelkästään sen, että voimmeko olla kanssakäymisessä Venäjän duuman edustajien kanssa, Virolainen pohtii.

Virolaisen mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä, miten demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan.

Vaalitarkkailijoiden toiminnan rajoittaminen todistaa Virolaisen mielestä, että Venäjän vaalit eivät olleet rehelliset.

– Kyllähän se kertoo siitä, että jos vaalitarkkailijoita ei päästetä maahan, niin vaaleissa on varmasti vilppiä. Se on aivan ilmeistä.

Lisää aiheesta:

Venäjän vaalitulos varmisti odotetusti Putinille mieluisan kokoonpanon duumaan – äänisaalis laski kuitenkin edellisvaaleista

Venäjän vaaleissa tuhansia vaalivilppi-ilmoituksia – Videolla näkyy piilosta ilmestyvä käsi, joka sujauttaa uurnaan ylimääräisiä vaalilippuja