1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppivelvollisuus

Ainoastaan yksittäisiä nuoria jäänyt ilman opiskelupaikkaa pohjalaismaakunnissa – pudokkaiden tukemiseen haetaan vasta parhaita tapoja

Kuntiin on syntymässä kirjavia käytäntöjä, miten oppivelvollisuuden toteutumista valvotaan ja tuetaan. Lain pakottamana nuorta on vaikea saada koulun penkille, vaan tukea tarvitaan monelta taholta.

Oppivelvollisuuden valvonta teettää töitä oppilaitoksissa ja kunnissa. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Nuoret ovat jatkaneet kiitettävästi opiskelujaan pohjalaismaakunnissa peruskoulun jälkeen. Ilman opiskelupaikkaa on jäänyt vain yksittäisiä nuoria eri kunnissa.

Opetusministeriön keräämän tilaston mukaan Pohjanmaalla ilman perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa oli syyskuun puolivälissä 27 nuorta, Etelä-Pohjanmaalla 17 ja Keski-Pohjanmaalla 6.

Pohjalaismaakunnissa koulupudokkaita on perinteisesti ollut vähän jo ennen oppivelvollisuuden ulottamista 18-vuotiaisiin saakka.

Seinäjoella kaikki ovat saaneet jatko-opiskelupaikan ja ovat myös jatko-opinnoissaan, kertoo perusopetusjohtaja Jari Jaskari. Nuorten valvonta, tukeminen ja ohjaaminen jatko-opintoihin on vaikea tehtävä kunnille, jos nuorta ei koulunkäynti kiinnosta.

– Kyllähän se aika haasteellinen tehtävä on. Nyt näitä käytänteitä opetellaan ja osin myös luodaan, mitä laajennettu oppivelvollisuus toi tullessaan, kertoo Jaskari.

Pudokkaiden ongelmat kytköksissä elämänhallintaan

Seinäjoella, kuten monissa muissakin kunnissa, asiaa on pohdittu yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lisäksi kunnat ovat kuulleet asiantuntijoina esimerkiksi Etsivää nuorisotyötä.

Ilmajoelta kerrotaan, että yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, koska koulupudokkaiden ongelmat liittyvät usein elämänhallintaan.

– Edes lain pakottamana nuorta ei voi saada takaisin kouluun, elleivät huoltajat, tukiverkot ja yhteistyötahot toimi yhdessä nuoren hyväksi, kertoo Ilmajoen sivistysjohtaja Janne Hakala.

Laajentuneen oppivelvollisuuden vuoksi Seinäjoen kaupunki lisäsi resursseja opinnonohjaukseen. Nyt siirtymistä peruskoulutusta toiselle asteelle on tukemassa kaksi opinto-ohjaajaa, jotka myös valvovat sitä, että nuoret täyttävät oppivelvollisuutensa.

Kunnissa nähdäänkin, että oppilaanohjaus kannattaa aloittaa heti yläluokilla.

– On välillä jopa joitain peruskoululaisia, joita ei saada tulemaan kouluun useiden ammattilaisten yhteistyöstä huolimatta, sanoo Laihian vs. sivistysjohtaja Markku Laukkonen.

Kokkolassakin jouduttiin joidenkin nuorten kanssa käymään keskusteluja, jos toivottu opiskelupaikka ei avautunut.

– Tavoitteeseen on vain etsittävä joku kiertotie tai jos motivaatiota ei löydy, sitä on etsittävä jonkun koulun kautta, kertoo Länsipuiston yläkoulun opinto-ohjaaja Annakaisa Marjokorpi.

Motivaatiota tai parempia eväitä seuraavaan yhteishakuun voi hakea esimerkiksi vuoden kestävältä ammatilliseen koulutukseen preppaavasta Valma-koulutuksesta.

Opetusministeriö saa kritiikkiä

Kunnat ovat vasta alkutaipaleella toimivien käytäntöjen luomisessa. Tällä hetkellä kunnissa jännitetäänkin, pysyvätkö jatko-opintonsa aloittaneet koulussa ja mitä sitten tehdään, jos eivät pysy.

– Tämä tilanne on kaikille aika uusi ja varmasti uusia yhteistyökuvioita tarvitaan. Tässä on vielä opeteltavaa, myöntää Alavuden sivistysjohtaja Antti Takala.

Kunnissa olisi toivottu valtion suunnalta myös enemmän tukea suuren uudistuksen toteuttamisessa.

– Aika vähän tuli apuja siihen, miten kunnassa tehtävät organisoidaan. Aina kun sitä opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai muilta kysyi, niin vastaus oli, että kunta päättää, kertoo Lappajärven sivistysjohtaja Tarja Puro.

Kunnat ovat saaneet itse päättää, miten järjestävät oppivelvollisuuden valvonnan. Kokkolassa tehtävään ei vielä ole nimetty vastuullista virkamiestä, vaikka laki näin vaatii. Asiaa on pohdittu pienessä työryhmässä ja ratkaisu saataneen vielä syyskuun aikana.

– Ei näitä nuoria missään tapauksessa ole heitteille jätetty. Nykyiset käytäntömme ovat jo sellaisia, että puutumme asiaan, mikäli nuori ei saavu osoitettuun opiskelupaikkaansa tai keskeyttää opinnot, kertoo opinto-ohjaaja Annakaisa Marjokorpi.

Myös Lestijärvellä seurataan peruskoulunsa päättäneiden opiskeluiden jatkoa, mutta sielläkin vastuullinen virkamies on vielä nimeämättä. Valvonta saattaa olla hankala pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole toisen asteen oppilaitosta.

Kenen vastuulla pudokkaat ovat?

Kuntiin on syntymässä toisistaan poikkeavia käytäntöjä siitä, kenen vastuulla ne nuoret ovat, jotka eivät ole jatkamassa opintojaan peruskoulun jälkeen. Usein vastuuvirkamies on esimerkiksi koulutoimenjohtaja, joissain tapauksissa opinto-ohjaaja.

– Suunnitelmaa oppivelvollisuuslaissa säädetystä ohjaus- ja valvontatehtävistä joudutaan päivittämään jo tänä syksynä, kun tilanteet tulevat eteen ja näemme, miten niissä on oikeasti toimittava, kertoo Tarja Puro Lappajärveltä.

Myös ammattioppilaitoksille uudistus on tuonut rutkasti lisää töitä, samoin perheille ja opiskelijoille itselleen.

Motivointi on vaikeaa etenkin, jos nuori ei ole päässyt opiskelemaan haluamaansa alaa. Aina ei tiedetä, kenen kuuluisi ottaa koppi nuoresta, jolta opinnot uhkaavat jäädä väliin.

– Jos opiskelija ei ole niin sanotusti koulukuntoinen eli on muita haasteita elämässä, jotka tekevät opiskelun vaikeaksi, niin siihen pitäisi löytää joku ratkaisu tai välimuoto ammatilliseen opiskeluun ja kotona olemiseen, sanoo ammattioppilaitos Vamian kuraattori Lena Valkeakari.