1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuritoiminta

Kulttuuripääkaupungin titteliä ei tullut, mutta Savonlinnaan syntyi luovien alojen yhteisö – oopperakaupungin kitulias kulttuuribudjetti syö uskottavuutta

Savonlinnalle ei jäänyt pelkkä luu käteen, vaikka Euroopan kulttuuripääkaupunkititteli vuodelle 2026 meni Oululle. Saimaa-ilmiön jatkosuunnitelmat kaipaavat kuitenkin vielä rahoitusta.

Vaatesuunnittelija Kaisa Turtiainen (vas.) ja muotoilija Pirjo Hämäläinen ovat Savonlinnaan syntyneen luovien alojen yhteisön kantavia voimia. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Savonlinnan haku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei mennyt hukkaan. Titteli jäi saamatta, mutta Saimaa-ilmiöksi nimetty hakuprosessi on jo poikinut uuden luovien alojen yhteisön Savonlinnaan.

– Meillä on täällä hyvä ilmapiiri ja innokas fiilis. Se on Saimaa-ilmiön ansiota, sanoo savonlinnalainen vaatesuunnittelija Kaisa Turtiainen.

Neljän taiteentekijän voimin aloittanut S creatives haluaa koota kaikki seudun luovien alojen osaajat yhteen. Saimaa-ilmiö on heille uskonluoja ja hengennostattaja.

Turtiainen on yksi yhteisön kantavista voimista. Hän uskaltaa unelmoida isosti.

– Yhdessä me olemme niin paljon enemmän. Miksi emme tekisi tästä kaupungista kulttuurin kehtoa?

Turtiainen iloitsee elokuun puolivälissä järjestetystä ensimmäisestä Art & Design festivaalista (siirryt toiseen palveluun). Poikkitaiteellisessa tapahtumassa oli parin päivän aikana yli 20 tapahtumaa. Jokavuotiseksi suunniteltu festivaali on luovien alojen yhteisön ydintä.

Jatkosuunnitelmat kaipaavat rahoitusta

Saimaa-ilmiö on Itä-Suomen neljän maakunnan ja niiden keskuskaupunkien yhteishanke, jonka jatkosuunnitelmat kaipaavat vielä rahoitusta.

Hankejohtaja Sari Kaasinen kertoo, että tarkoitus on ottaa mallia Tampereesta, joka käyttää 10 prosenttia suunnitellusta kulttuuripääkaupunkibudjetista hakukirjassa olleiden tapahtumien toteuttamiseen.

Hankejohtaja Sari Kaasinen avaa Saimaa-ilmiön jatkosuunnitelmia.

Konkretiaa tuo Saimaa-ilmiön hakukirjassa (siirryt toiseen palveluun) ollut itäsuomalaisten teemavuosien sarja, joka käynnistyy ensi vuonna Mikkelistä.

Kaupunki on saanut hankkeeseen oman, Saimaa-ilmiöstä riippumattoman 600 000 euron rahoituksen. Hankkeen rahoittavat (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Mikkelin kaupunki.

Mikkelin jälkeen vuorossa ovat Joensuu 2023, Lappeenranta 2024 ja 250-vuotisjuhlaa viettävä Kuopio 2025. Savonlinnassa kulttuurin unelmavuotta vietetään vuonna 2026. Jokainen kaupunki hankkii unelmavuodelleen itsenäisen rahoituksen.

Sari Kaasinen sanoo kaupunkien ja maakuntien rakentavan unelmavuotensa omiin kulttuurintekijöihin ja alueen erityispiirteisiin nojaten.

Saimaa-ilmiön hankejohtajan Sari Kaasisen mielestä taide syntyy siellä, missä on hyvä olla. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Toiveissa tyhjiä tiloja kulttuurin käyttöön

Kaasinen muistuttaa kansainvälisen valintaraadin arvioineen Savonlinnan olevan on paras mahdollinen kulttuuripääkaupunki Suomelle.

– Ei muille hakijoille puhuttu kansallisesta kulttuuripääkaupunkiudesta. Savonlinnan täytyy nyt ottaa siitä kaikki irti, Kaasinen sanoo.

Kaisa Turtiainen haluaa nostaa esiin luovien alojen merkityksen matkailulle. Matkailijat etsivät usein kulttuuri- ja taide-elämyksiä.

– Meidän pitää nostaa omaa häntäämme ja tehdä itsemme näkyväksi. Tietysti toivomme, että myös kaupunki haluaa meidän näkyvän, hän sanoo.

Molemmat peräänkuuluttavat tyhjien tilojen valjastamista kulttuurin käyttöön.

– Savonlinnassa on ihan mieletön vapaan kentän kulttuuritoiminta. Koko kaupunki olisi elävämpi, jos tyhjien tilojen pimeistä ikkunoista loistaisi talvella valo, Sari Kaasinen sanoo.

Paluumuuttaneet taiteentekijät vahvuutena

Savonlinnan seudulle on paluumuuttanut paljon taiteilijoita, kulttuurintekijöitä ja luovien alojen ammattilaisia.

– Jokainen kuntahan suorastaan tappelee heistä tällä hetkellä. Taide syntyy siellä, missä on hyvä olla, Kaasinen sanoo.

Hänestä jo yhdenkin taiteilijan läsnäolo voi lisätä kunnan virkeyttä ja elinvoimaa.

– Sinne voi esimerkiksi syntyä tilataidetta tai vaikka taidereitistöjä. Taiteilija voi mennä vaikkapa hoitokotiin tekemään kulttuurityötä.

Myös Kaisa Turtiainen on mielissään Savonlinnan seudulle muuttaneista taiteilijoista. Luovien alojen osaajien joukkoa kootaan kaupungin kulttuuritoimen avulla.

Vaatesuunnittelija Kaisa Turtiaisen mielestä luovien alojen hyvä ilmapiiri Savonlinnassa on Saimaa-ilmiön ansiota. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Turtiainen muistuttaa luovien alojen olevan elinkeino siinä missä muutkin. Usein rahoituksen saaminen on työn ja tuskan takana. S creatives yrittää löytää luovia keinoja rahan tekemiseen.

– Tarkoitus on, että kaikki ei nitistyisi siihen, jos haettua apurahaa ei jostain syystä saadakaan.

Kaupungin vähäiset satsaukset kulttuuriin syövät uskottavuutta

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihaun aikana selvitettiin Saimaa-ilmiössä mukana olevien kaupunkien lähimenneisyyden kulttuuribudjetteja. Lopputulos syö Savonlinnan uskottavuutta kulttuurikaupunkina.

Kaupungin kulttuuribudjettiin sisältyvät teatteri, museot, kirjastot, kulttuuritoimen myöntämät avustukset sekä orkesterin ja tapahtumatuotannon tuki, taiteen perusopetus, yleinen kulttuuritoimi ja kansalaisopisto.

Saimaa-ilmiön keulakuvana Savonlinnan kaupungin satsaus kulttuuriin on ollut vähäinen suhteutettuna kaupungin kokonaisbudjettiin viiden viime vuoden aikana. Muiden Saimaa-ilmiö -kaupunkien (Joensuu, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli) kulttuuribudjetit ovat ihan toista luokkaa.

Savonlinnan kaupungin kulttuurimäärärahat ovat kutistuneet jo vuosia. Kulttuurijohtaja Outi Rantasuo sanoo, että vuodesta 2017 avustuksista, pois lukien teatteri, on leikattu lähes kolmannes.

– Teatterin avustus on reilut puoli miljoonaa euroa, tosin sitäkin on jouduttu leikkaamaan, hän kertoo.

Savonlinnan kulttuuritoimen isoimmat avustukset menevät teatterille, orkesterille ja metsämuseo Lustolle. Oopperajuhlien avustus menee elinkeinojaoston budjetista.

Savonlinnassa on tekeillä kaupunkistrategia seuraavalle nelivuotiskaudelle. Luonnoksessa kulttuuri on nostettu esiin kahden sanan voimin: “Kulttuurista hyvinvointia”.

Sari Kaasisen mielestä kulttuuriin panostaminen jää sanahelinäksi, ellei Savonlinna tiedosta sen merkitystä vetovoiman lisääjänä.

– Kulttuurin pitäisi olla kuntapäättäjien vahva työkalu.

Saimaa-ilmiö haluaa pureutua itäsuomalaisten ajatuksiin kotiseudun kulttuuripalveluista ja kulttuurin merkityksestä asukkaille. Itä-Suomen yliopiston toteuttamaan kyselyyn (siirryt toiseen palveluun) voi vastata syyskuun loppuun saakka.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 26.9. klo 23 saakka.

Lue myös:

Savonlinna sai kiitosta hakemuksestaan, mutta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 on tulossa Oulu

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihaku kulminoituu rahaan – Saimaa-ilmiön puuhamies: "Kysytään, kuka lystin maksaa ja mitä me tästä hyödymme?"