1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työntekijäpula

Hoitoalan maine on kärsinyt, tulijoita on silti – Jaana Mikkola halusi palata sairaanhoitajaksi 25 vuoden tauon jälkeen

Moni harkitsee hoitoalalta lähtemistä, mutta alalle palaava näkee vetovoimatekijöitä ja uskoo kestävänsä kiireisen arjen paineet. "Kaikissa ammateissa on myös niitä kovia paikkoja", Jaana Mikkola sanoo.

Hoitoalan maine on nyt ehkä huonompi kuin koskaan, mutta Jaana Mikkola haluaa silti palata alalle. Hän käy omaa opintopolkua avoimessa korkeakoulussa ja päivittää tutkintonsa ensi syksyyn mennessä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lopettaminen tiesi simolaiselle Jaana Mikkolalle 25-vuotisen laboranttiuran päättymistä tehtaalla. Koska takataskussa kuitenkin oli myös 1990-luvun puolivälissä hankittu sairaanhoitajan tutkinto, Mikkola päätyi Lapin ammattikorkeakouluun päivittämään tietojaan.

– Ala houkuttelee edelleen ja tuntuu omalta, tuore opiskelija sanoo.

Hän näkee nykypäivänä hyvinkin haasteelliseksi koetussa hoitajan työssä myös paljon hyvää.

– Minua on aina kiinnostanut ihmisten kohtaaminen, kanssakäyminen, välitön kontakti ja onnistuminen heidän kanssaan.

Työelämän “paluumuuttajia” tervehditään ilolla, sillä Suomeen tarvitaan pian 30 000 uutta hoitajaa. Suunta on kuitenkin ollut alalta pois päin. Moni harkitsi alan vaihtoa jo ennen koronaa, ja pandemian aikana pakoaikeet ovat vain kiihtyneet.

Lue myös: Edessä voi olla kuormittuneiden hoitajien joukkopako alalta – Tehy: "Moni on sanonut, että nyt hoidetaan korona ja sen jälkeen goodbye"

Se, että sairaanhoitajan työ aikoinaan jäi, oli Mikkolan mukaan seurausta siitä, että reilu neljännesvuosisata sitten työtilanne oli hyvin erilainen. Kesätyöhaku tehtaalle tuotti tulosta, ja sille tielle tuli jäätyä pidemmäksi aikaa.

Sairaanhoitajaksi paluuta tekevä Mikkola on seurannut hoitoalan ympärillä käytävää keskustelua.

– Kyllähän tämä korona-aika on hoitajia venyttänyt ihan äärimmilleen, se on ollut todella vaikea tilanne, mutta toisaalta kaikissa ammateissa on myös niitä kovia paikkoja, hän toteaa.

Työttömiä ei juurikaan ole

Valtakunnallisesti hoitajakoulutuksen suosio on laskenut tuntuvasti, muutamassa vuodessa useilla tuhansilla.

Lapissa hoitoalan koulutuksella on kuitenkin edelleen hyvin vetovoimaa, kertoo Lapin ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Hannele Kauppila. Hakijamäärä on pudonnut myös Lapissa, mutta silti sairaanhoitajakoulutukseen haki ensisijaisesti kuluvanakin vuonna 423 opiskelijaa. Vuonna 2018 määrä oli 570.

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistui viime vuonna 133 sairaanhoitajaa, tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan parillakymmenellä.

Takavuosien huippumääriä ollaan perässä, mutta tulevina vuosina määrä taas kasvaa, kun koulutuksen rahoitusta on lisätty huutavan työvoimatarpeen vuoksi.

– Korona-aikana opintonsa keskeyttäneitä on ollut jonkin verran enemmän kuin yleensä. Moni opiskelijoista on lähihoitajataustaisia ja on mahdollista, että heidän työtilanteensa ei ole mahdollistanut opiskelua, Hannele Kauppila sanoo.

Lähihoitaja on työmarkkinoiden kysytyin ammattinimike ja sairaanhoitaja kuudenneksi kysytyin. Lapissakaan työttömiä lähihoitajia tai sairaanhoitajia ei käytännössä juurikaan ole.

– Lähihoitajia ja sairaanhoitajia näyttäisi olevan noin 100 tällä hetkellä työttömänä ja valtaosalle uutta työtä on jo tarjottu tai he ovat jo ilmoittaneet menosta uuteen työhön, kertoo Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Kaija Kukkola.

Kukkolan mukaan työttömyys oli valtaosalla siis juuri alkanut ja päättymässä. Pidempään työttömänä olleita alan työntekijöitä ei Lapissa ole.

Mehiläinen Länsi-Pohjan henkilöstökoordinaattori Mari Ylihervan mukaan nuoret arvostavat työn monipuolisuutta. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Nuoret eivät keskustele rahasta

Uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi etsitään koko ajan uusia keinoja ja muun muassa näyttävät some-kampanjat ovat jo arkipäivää kunnissa ja hoitoalan yrityksissä.

Mehiläinen Länsi-Pohjassa on alettu tänä syksynä järjestää rekrytointitilaisuuksia.

– Nämä rekrytointi-illat on tarkoitus nyt ottaa ihan vakituiseksi käytännöksi. Ensimmäisessä tapahtumassa kävi kymmenkunta ihmistä, kertoo henkilöstökoordinaattori Mari Yliherva.

Yrityksessä uskotaan, että erityisesti nuoret arvostavat talon tarjoamaa työn monipuolisuutta. Mari Ylihervan mukaan opiskelijoiden kanssa keskustellaan harvoin rahasta.

– Eipä juuri koskaan. He ovat kauhean kiinnostuneita siitä, mitä työtä on tarjolla ja koska he opiskelijoina voivat tulla jo töihin. Toivon, että saadaan tällä tavalla kuuluvuutta ja mainosta sille, että meillä on täällä hyviä mahdollisuuksia.

Sote ry:n pääluottamusmies Sari Auvinen kertoo, että moni nuori saa alasta tarpeekseen jo kahden viikon harjoittelussa. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Osa nuorista poistuu alalta nopeasti

Hiljattain julkaistun ammattiliitto Tehyn teettämän kyselyn mukaan miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa.

Mehiläinen Länsi-Pohjassa työskentelevä Sote ry:n pääluottamusmies Sari Auvinen tunnistaa tilanteen, jossa vastavalmistunut nuori hoitaja kertoo, ettei missään nimessä aio tehdä työtään eläkeikään saakka.

– Eikä ole yksi eikä kaksi kertaa, kun näin sairaalaolosuhteissakin tätä kuulee. Pahimmillaan on ollut niin, että sijainen on tullut töihin ja ilmoittanut kahden viikon päästä, että juu kiitos riittää. Onhan se todella huolestuttavaa.

Lue myös: Hoitajapula syvenee, ja ammattilaisten pelätään kaikkoavan alalta – alanvaihtaja Terhi Vallineva kertoo, miksi hän päätyi päinvastaiseen ratkaisuun

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 23.9. kello 23 saakka.