1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. leikkipuistot

Millainen olisi unelmien leikkipuisto? Lapset vastaavat: Vuoristorata, jätskiä ja jokaisen leikkivälineen viereen aikuiselle penkki

Väitöskirjatutkija Veera Mollin mukaan liki 110-vuotias suomalainen leikkipuisto on ollut menestyskonsepti, sillä toiminta on pysynyt varsin muuttumattomana vaikka kaupunki ja käsitykset lapsuudesta ovat muuttuneet.

Millainen on unelmien leikkipuisto?
Millainen on unelmien leikkipuisto?

Jos joku asia on leikkipuistojen klassikko, niin hiekkalaatikko. Sellainen oli usein varhaisimmissakin leikkipuistoissa.

Sittemmin keinut, liukumäet ja kiipeilytelineetkin vakiintuivat osaksi leikkipuistojen varustelua.

Kaikkea tätä löytyy myös Helsingin ensimmäisestä ympärivuotisesti toimivasta Brahen leikkipuistosta, joka uusittiin perin pohjin vastikään.

Nykyään lapset otetaan mukaan leikkipuistojen puitteiden ja toiminnan suunnitteluun, mutta mitä Brahen leikkipuiston iltapäiväkerholaiset toivoisivat unelmien leikkipuistolta?

– Siellä olisi vuoristorata, jätskiä, suklaata ja kaikkea kivaa, summaa iltapäiväkerholainen, 8-vuotias Siina Pantsu.

Aatos Juntunen, 8, ottaisi unelmien leikkipuistoa suunniteltaessa huomioon myös aikuisten tarpeet.

– Aikuiset eivät yleensä halua olla lasten kanssa. He haluavat aina istua, joten jokaisen leikkivälineen vierellä olisi aina aikuiselle penkki, Juntunen ideoi.

Leikkipuistotoiminta alkoi vuonna 1914

Suomessa ohjattujen leikkipuistojen historia yltää liki 110 vuoden taakse.

Ensimmäistä kertaa ohjattua leikkipuistotoimintaa järjestettiin vuonna 1914. Silloin helsinkiläislapsia leikitettiin vuorotellen Kallion kansakoulun pihalla, Tehtaankadun ja Kapteeninkadun puistoissa, Lapinlahden puistikossa ja Haapaniemen kentällä.

Yli sadassa vuodessa on ehtinyt kertyä lukematon määrä leikittyä kirkonrottaa, solmittuja ystävyyssuhteita ja syötyjä puistolounaita.

Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS, Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Veera Moll ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Essi Jouhki aloittivat syyskuussa Leikin paikat -nimisen muistitietokeruun, jossa tarkoituksena on kerätä suomalaisten leikkipuistomuistot samaan paikkaan. Muistoja kerätään tammikuun 2022 loppuun saakka.

Veera Moll muistuttaa, että keruuseen kelpaavat kaikenlaiset leikkipuistomuistot eri vuosikymmeniltä.

– Olin yllättynyt tutkiessani lasten huomioimista kaupunkisuunnittelussa, kuinka vähän lopulta leikkipuistoja ja erityisesti niiden historiaa Suomessa on tutkittu. Sen voi sanoa olevan jonkinlainen menestyskonsepti, koska se on liki 110 vuotta ollut täällä olemassa, Moll sanoo.

Muistitietokeruuseen on mahdollista osallistua osoitteessa www.finlit.fi (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

"Säkenöivät mutsit" taltuttivat yksinäisyyden Whatsappissa – pienten lasten vanhempien yksinäisyys vaihtelee alueittain, katso kartalta oman kuntasi tilanne