1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamelaiset

Oslolaismuseossa on yli sata saamelaisesinettä, joiden alkuperä on Suomessa – palauttaminen olisi luonnollista, sanoo väitöskirjatutkija

Norjan kansallismuseosta Oslosta löytyy esineitä, jotka ovat peräisin Suomen puolen saamelaisalueelta. Tavaroiden palauttamiselle olisi mielenkiintoa kummallakin puolella rajaa.

Saamelaismuseo Siidassa projektipäällikkönä työskentelevä väitöskirjatutkija Eeva-Kristiina Harlin suhtautuu positiivisin mielin mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä Norjan kansallismuseon saamelaiskokoelman osalta. Kuva: Sáárá Seipiharju / Yle

Saamelaisten ikivanhoja esineitä löytyy museoista ympäri Pohjoismaita. Viime vuosina museot ovat alkaneet kuitenkin palauttaa kulttuuriperintöä niiden alkuperäisille omistajille. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Suomessa palautettiin kansallismuseon mittava saamelaiskokoelma, kun saamelaismuseo Siida Inarissa otti sen vastaan laajennettuihin tiloihinsa.

Vastaavanlainen projekti on toteutettu Norjassa vuonna 2017. Bååstede-nimisen palautusprojektin yhteydessä todettiin, että Norjan kansallismuseossa (Norsk Folksmuseum) Oslossa on yli 300 sellaista saamelaisesinettä, jotka ovat peräisin Suomen, Ruotsin ja Venäjän saamelaisalueilta.

Näistä yli sata esinettä on lähtöisin Suomen saamelaisalueelta. Esineet ovat edelleen Oslossa, eikä niitä otettu Norjan palautusprojektiin mukaan.

– Emme voi jakaa esineitä niin, etteivät mukana ole ne ihmiset, joille esineet kuuluvat, toteaa Norjan kansallismuseon saamelaiskokoelman koordinaattori Káren Elle Gaup.

Mielenkiintoa esineiden saamiseksi kotiin löytyisi sekä Suomesta että Norjasta.

Yhteistä tietoa ja taitoa tarvitaan

Esineiden palauttaminen Norjasta Ruotsiin ja Suomeen on käytännössä mahdollista. Se kaipaa lähinnä yhteistä tahtoa asianosaisilta.

– On oltava yhteistä taitoa ja tietoa esineiden taustoista ja siitä, mistä ne ovat peräisin, Káren Elle Gaup pohtii.

Gaupin mukaan jo 1970-luvulla Tukholman museosta palautettiin esineitä Norjaan. Hän ehdottaakin, että esineiden palauttamista varten käynnistettäisiin yhteinen projekti.

Káren Elle Gaup toimii Norjan kansallismuseon saamelaiskokoelman koordinaattorina. Kuva: Káren Elle Gaup / yksityinen

Venäjä on ainoa poikkeus, sillä yhteistä kieltä ei tahdo löytyä, eikä museoesineiden palauttamisprosessia tunneta maassa, selventää Káren Elle Gaup.

Joidenkin esineiden alkuperän tunnistamiseen haastetta voi tuoda se, että niitä on liikuteltu ennen valtionrajojen asettumista nykyiselleen.

– Meillä oli yksi tapaus, joka koski Pulmankijärveä Norjan ja Suomen rajalla. Sieltä olisi esineitä, mutta emme voi olla varmoja, kummalle puolelle rajaa ne kuuluvat, sanoo Gaup.

"Nykymaailmassa kulttuuriperintö kuuluisi saada takaisin"

Saamelaismuseo Siidassa projektipäällikkönä työskentelevä väitöskirjatutkija Eeva-Kristiina Harlin tietää, että Norjasta löytyy muutama hyvin harvinainen esine. Muun muassa kerran käytöstä hävinneitä naisten päähineitä, sarvilakkeja, on museoitu Norjaan.

Harlinin mukaan olisi varsin luonnollista, että näitä esineitä palautettaisiin kotiseuduillensa Suomen Saamenmaalle.

– Nykymaailmassa pitäisi tietysti olla niin, että alkuperäiskansojen kuten saamelaisten, tulisi saada kulttuuriperintönsä takaisin, sanoo Harlin.

Tämä sarvilakki kuului kokoelmaan, joka palautettiin Suomen kansallismuseosta Saamelaismuseo Siidaan. Vastaavanlaisia sarvilakkeja tiedetään kuuluvan myös Oslossa sijaitsevaan saamelaiskokoelmaan. Kuva: Nella Nuora / Yle

Harlin odottaa toiveikkain mielin, että tulevaisuudessa näitäkin esineitä päästäisiin kotiuttamaan. Hän uskoo, että museot voisivat keskenään sopia järjestelyistä.

Norjan Bååstede-palautusprojektissa osa esineistöstä jätettiin Osloon. Samalla todettiin, että norjalaisilla museoilla on vastuu välittää tietoa saamelaisten historiasta ja kulttuurista valtaväestölle.

Suomessa päätettiin toisiin, ja kansallismuseo palautti saamelaiskokoelman kokonaisuudessaan saamelaisalueelle.

Saamelaismuseo Siida allekirjoitti vastikään yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa aiesopimuksen siitä, että museot voivat tulevaisuudessa lainata toinen toisilleen esineitä näyttelyihin. Siida on kuitenkin päävastuussa saamelaisesineistöstä.