1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Eduskunta väitteli sisäisen turvallisuuden uhista – oppositio moitti selontekoa ”sosiaalipoliittiseksi”

Oppositiopuolueiden mielestä toukokuussa valmistunut sisäisen turvallisuuden selonteko ei vastannut vuoden 2017 tehtävänantoon. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan selonteon painotuksiin vaikutti edellisen hallituskauden keskustelu.

Sisäministeri Maria Ohisalo eduskunnan suullisella kyselytunnilla.
Voit katsoa kuvaa klikkaamalla eduskunnan täysistuntoa tiistaina 21. syyskuuta 2021. Lähetekeskustelu sisäisen turvallisuuden selonteosta alkoi täysistunnon alkupuolella.. Esittelypuheenvuoron piti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Oppositiopuolueet haastoivat odotetusti hallitusta keskustelussa sisäisen turvallisuuden selonteosta (siirryt toiseen palveluun). Toukokuussa valmistuneesta selonteosta käytiin tänään eduskunnan suuressa salissa lähetekeskustelu.

Selonteon mukaan sisäistä turvallisuutta Suomessa uhkaavat muun muassa syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen, väestön ikääntyminen, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus sekä ilmastonmuutos.

Suurimmat oppositiopuolueet – kokoomus ja perussuomalaiset – katsoivat, ettei selonteko vastaa hallintovaliokunnan vuonna 2017 sille asettamiin tavoitteisiin.

Oppositiopuolueet moittivat selontekoa myös kutsumalla sen painotuksia ”sosiaalipoliittisiksi”.

– Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mari Rantanen sanoi.

– Emme voi allekirjoittaa selontekoa, sillä se ei edusta parlamentaarista näkemystä, tilannekuvaa eikä ota huomioon riittävällä tavalla eduskunnan yksimielistä tehtävänantoa ja ohjetta vuodelta 2017.

Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Jukka Kopra.

– Selonteko voisi tarjota enemmänkin ratkaisuja turvallisuushaasteiden hallintaan. Sinänsä asiat, jotka nostetaan kärkeen, ovat tärkeitä. Selonteko kuitenkin painottuu väärällä tavalla, hän sanoi.

”Pidän hieman erikoisena vastakkainasettelua”

Eveliina Heinäluoma (sd.) hämmästeli keskustelussa pehmeiden keinojen ja kovan turvallisuuden välille luotua vastakkainasettelua.

– Kyllä viranomaisetkin tunnustavat, että turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, osallisuuden kokemuksesta, elämänhallinnasta, ennustettavuudesta ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta, hän sanoi.

– Sen lisäksi luottamusta rakennetaan sillä, että viranomaisilla on riittävät resurssit.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) korosti puheenvuoroissaan ennaltaehkäisyn näkökulmaa.

– Selonteon tausta-aineisto osoittaa, että turvallisuusongelmat kasautuvat voimakkaasti eri ihmisryhmille. Puhutaan huono-osaisuuden kasautumisesta, hän sanoi.

– Keskustelimme viime viikolla kyselytunnilla muun muassa jengirikollisuudesta. Järjestäytynyt rikollisuus tarvitsee kasvaakseen otollista rekrytointimaaperää, ja sitä torjumme parhaiten yhteiskunnallista osallisuutta vahvistamalla.

Ohisalo arvioi, että selonteon painotuksiin vaikutti myös edellisellä hallituskaudella käyty keskustelu.

– Edellisen selonteon jälkeen käytiin laaja keskustelu siitä, mitä selonteosta puuttui. Silloin huomattiin, että selonteko keskittyi vain sisäministeriön hallinnonalalle ja siitä puuttui kaikki linkit muihin hallinnonaloihin. Tässä on haluttu vastata eduskunnan esittämään huoleen.

”Jotain on mennyt pieleen, kun rahat eivät riitä”

Poliisin rahoituksesta on käyty syyskauden aluksi kiivasta debattia eduskunnassa. Asia nousi odotetusti esiin jälleen tämänpäiväisessä keskustelussa ja sen puheenvuoroissa.

Selonteossa arvioidaan, että poliisien määrää pitäisi nostaa noin 800:lla vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin poliiseja on noin 7 400. Selonteon mukaan poliiseja tarvittaisiin kaikkiaan noin 8 200, jotta voitaisiin turvata poliisin riittävä läsnäolo ja hälytysvaste kaikkialla Suomessa.

– Poliisin ensi vuoden budjetti jää edelleen lähes 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Leikkaus tarkoittaa ainakin 300 henkilötyövuoden vähentämistä, kritisoi muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen (kd.)

– Poliisin rahoitusvaje on siis nyt korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein, eikä vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin.

Hanna Huttunen (kesk.) puolestaan ihmetteli, mihin poliisin määrärahat käytetään.

– Poliisin määrärahat ovat ensi vuonna suuremmat kuin aikoihin. Rahaa kohdennetaan poliisin läsnäoloon etenkin heikompien palvelujen alueilla. Jotain on kuitenkin mennyt vuosien mittaan pieleen, kun rahat eivät riitä, hän sanoi.

– Poliisin määrärahojen käyttö ja kohdentuminen tulisi selvittää perusteellisesti yhteistyössä ministeriöiden ja poliisihallituksen kanssa. Ongelmaa ei voi enää ohittaa. Meidän päättäjien on saatava selvyys siitä, miksi rahat eivät riitä kentälle asti.

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 22. syyskuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Poliisien määrärahoista kiivasta keskustelua eduskunnan kyselytunnilla – sisäministeri Ohisalo viittasi mahdollisiin irtisanomisiin

Hallitus linjasi: Syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi uhkaavat Suomen turvallisuutta – Moni kokee elämänsä kuitenkin turvalliseksi